Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

[Xantippa]

Pieni vastuu uusille työntekijöille työnantajan kannalta? Jos ei palkata pidempään työsuhteeseen, sossu maksaa.
Ei työnantajalle pidä sitä riskiä laittaa. Työnantaja maksaa vasta, kun vakinaistaa.

Mahtava ajatus, mutta ei ihan loppuun asti viety. Voi myös käydä niin, että työntekijä sinnittelee siihen saakka, kunnes vakinaistetaan ja alkaa lusmuilemaan sen jälkeen.

Eikö olisi parasta, että sossu maksaa kaikkien palkat, kaiken varalta, jotta työnantajalle ei sentään jäisi kohtuutonta riskiä resursseistaan?

T: Xante

[safiiri]

Toimittaja puhuu tuossa hyvin siitä, että ikääntyneet työntekijät eivät ole houkuttelevia työnantajille, kritisoi nykymeininkiä.
Mutta ei sano mitään, miten ongelma voitaisiin ratkaista! Meillä on Suomessa rutosti 50+ikäisiä työntekijöitä.

Ei kaikkia ongelmia voi ratkaista. Joidenkin kanssa vain pitää oppia elämään.

Olisi myös ehkä syytä työnantajankin opetella näkemään ja sitten hyödyksi käyttämään niiden "ikääntyneiden" kykyjä. Se vain ei taida monellekaan tulla mieleen, että ongelma voisi olla ikääntyneen työntekijän sijaan siellä pomoportaassa, joka ei osaa hyödyntää kokeneen osaajan ammattitaitoa. Nuori vireä ja innokas saattaa toki vaikuttaa hirveän tehokkaalta höyrytessään, mutta innossaan - ja kokemattomuuttaan - saattaa suunnata tarmonsa ihan vääriin asioihin. Toimeliaisuus ei aina ole tuottavuutta. Ikääntyvältä saattaapi puuttua kaikkein eniten sitä intoa pyrkiä näyttämään tehokkaalta ja aikaansaavalta. Se vain ei ollenkaan aina ole synonyymi tehokkuudelle ja aikaansaavuudelle.

Eipä taida sitä työnantajaa miellyttävää ikää ollakaan. Ensin työntekijä on liian nuori, liian kokematon ja liian perheenlisäysikäinen. Sitten hän on liian pikkulapsiperheikäinen ja aina poissa hoitamassa sairastunutta lastaa ja väsynytkin perhe-elämän vaativuudesta. Eikä pysty olemaan käytettävissä 24/7. Sitten ollaankin jo ikääntyneitä, velttoja ja väsyneitä eläkkeelle pääsyä odottelevia.

Jään pohtimaan, millä laskukaavalla 50 täyttänyt nainen tulee työnantajalle kalliimmaksi kuin 30 v. nainen, joka on joko jäämässä äitiyslomalle tai vasta sieltä palannut. Millaisin laskukaavoin ja millaisissa ammateissa toimivilta näitä kustannuksia on laskettu? Vai - tukeeko yhteiskunta työnantajaa paremmin perhevapaisiin liittyvissä tilanteissa kuin 50+-ikäisyyteen liittyvissä tilanteissa - jolloin kannattaisi tosiaankin pohtia tämän tilastoilmiön syntyjä syviä.

[safiiri]

Pieni vastuu uusille työntekijöille työnantajan kannalta? Jos ei palkata pidempään työsuhteeseen, sossu maksaa.
Ei työnantajalle pidä sitä riskiä laittaa. Työnantaja maksaa vasta, kun vakinaistaa.

Maksaa mitä?

[Juha]

Epätasa-arvo käy joskus ongelmaksi,
ja kun tuota ilmenee isona linjana,
niin tarvitaan tosiaan sitä tasa-arvoa, sopivissa kohdin.

[safiiri]

Epätasa-arvo käy joskus ongelmaksi,
ja kun tuota ilmenee isona linjana,
niin tarvitaan tosiaan sitä tasa-arvoa, sopivissa kohdin.

Missä kohdassa tasa-arvo on epäsopivaa?

[Juha]

Missä kohdassa tasa-arvo on epäsopivaa?

Erityisjuttuna.

[safiiri]

Missä kohdassa tasa-arvo on epäsopivaa?

Erityisjuttuna.

Kerro esimerkki tasa-arvosta erityisjuttuna. Kuka on niin erityinen, ettei hänen sovi odottaa tasa-arvoa?

[Juha]

Kerro esimerkki tasa-arvosta erityisjuttuna. Kuka on niin erityinen, ettei hänen sovi odottaa tasa-arvoa?

Herra yksin tietää, mikä, kuka, milloin ja miten.

Erityinen hän, ken ei Herran alaisuudessa ole. Hän ei voi odottaa Herran tasapuolistavia toimenpiteitä, eikä voi luottaa niihin, jostain syystä.

Maailma on hierarkinen, ja tasa-arvoa ei ole, vaan epätasa-arvoa, monen asian suhteen. Tämä ei ole vitsaus, vaan voi olla myös siunaus. Elämä perustuu tähän.

[safiiri]

Kerro esimerkki tasa-arvosta erityisjuttuna. Kuka on niin erityinen, ettei hänen sovi odottaa tasa-arvoa?

Herra yksin tietää, mikä, kuka, milloin ja miten.

Erityinen hän, ken ei Herran alaisuudessa ole. Hän ei voi odottaa Herran tasapuolistavia toimenpiteitä, eikä voi luottaa niihin, jostain syystä.

Maailma on hierarkinen, ja tasa-arvoa ei ole, vaan epätasa-arvoa, monen asian suhteen. Tämä ei ole vitsaus, vaan voi olla myös siunaus. Elämä perustuu tähän.

Onkohan sun käsitys tasa-arvosta se kuuluisa tasapäisyys?

[Juha]

Onkohan sun käsitys tasa-arvosta se kuuluisa tasapäisyys?

Ainakin, eri sanoja, selkeästi erilaisia kirjainjonoja, ja toisaalta erilaisuuden voidaan arvella viittaavan melko erilaisiin käsitteisiin, joilla selkeästi erilainen todellisuudenosa, osoitettavaan

Mitenhän tuo ketju menee? Onko käytännössä noin, vai surkastuuko jossain kohden jotenkin samaksi, ja minkä suhteen todellisuteen viimein tarjoaa? Epäselvyys ei näytä olevan este käyttämästä välineitä, joiden selkeyden voi ajatella olevan kyseenalaista.

Täytyy sanoa, että itse toimin hahmottelussa samoin. Kun menetelmää arvostelee yleiskäytettävänä, niin kyseenalaistaja tosiaan huomaa överimenoa, samoin kuin havaittavuutta on yleislinjan kannattajalla, joka bongaa yksityisemmän rakentelijan.

Yksityisen tulisi olla yksityisellä tasollaan näissä. Toisaalta, julkisen tulisi kunnioittaa yksityisyyden aluetta. Ehkä kumpikaan ei kunnioita toista menetelmätasoa.

On ehkä ryhmä, jolla kunnioitus ei näy näin vastakkainasettelullisesti, jolloin painotettu odutus olisi pysyä siinä seesteisyydessä, joka on selkeästi paras kokemuksen ja järkevyyden puolesta. Kun toisaalta yleisempi taso tuottaa kaiken, niin ei edes tarvetta kiinnittää huomiota rönsystelijöihin.

No, miehet tuon takia painavatkin, jos nyt ei painokoneena, niin vähän monipuolisemmin, tai monipuolisuutta hakien. Turha siinä on ylimääräisiä alkaa kitisemään. Mennään oletuksilla, ja pulinat pois.

Tasapäisyys syntyy tosiaan ylemmässä (laajemmassa tarkastelussa). Kaikista näkyy lähinnä päät, eikä siinä oikein korkeudet mittaudu, ja jos selviää jotenkin, niin samalla voidaan painaa menemään.

Naulat on vasaran suhteen aikasen tasa-arvoisia, jos nyt ei täysin tasapäisiä. Osaa pitää kopauttaa vähän useammin, tosin ei se perusasetelmaa muuta. Mittaerot ei tässä merkkaa, ja arvo on tosiaan samaa.

Naulajuttua seuraillen, ongelmaksi voi koitua naulojen liikehdinnän, toistensa suhteen. Miten huolehtia tästä ongelmasta, jonka seurauksena voi vasara pamahtaa vaikka peukkuun. Parempi tässä on antaa valtuutusta paikallistasoisemmaksi, koska siellä osataan pikkuerot ottaa paremmin haltuun.

Kun järjestys valmis, tai riittävä, niin paukautetaan sitten ne viimeisimmät naulat siihen alustaan, joka pitää pahimmat liikkuvat järjestyksessä. Avataan asioita sopivammin, kun on keksitty nämä kahvasysteemit, joista vetää, kun siltä tilanne näyttää.

Ei pandoraa ja avolipasta, vaan selkeämpi, nykyaikainen versio. Jos välttämätön hätä, niin sitten varmuusavaus, meni miten, kun aina voidaan astialle palata, tai ainakin yrittää sitä. En tiedä, että toimiiko, mutta voihan sitä aina kokeilla.

[Juha]

Jos ajattele tasarvoa, epätasarvoa, hierarkisuutta, voimavaikutus arviointien pukemista erilaisiksi ilmaisuksi arvojärjestelmiksi, ... niin tätä todellisuuden luonnetta voi kokea tarkemmin, ja tästä voi toisaalta kertoa paremmin, että ollaan paremmin siinä, missä olemisen paikkaa on.

Että hahmottumisen laadun suhteen mennään jossain kohden, ei ole välttämättä ongelma. Duuneja riittää. Heikkous-vahvuus -dimensio, on tosiaan eräs rakentumisen tekijä. Voisi ajatella, että onko muita, ja jos näin kokee, mistä kokemus muodostuu, tai miten näihin tulee suhtautua.

Ehkä suhtautumisissa mennään tasapainottelevasti, jolloin hahmotuselinkaareen kuuluu eri vaiheita. Joskus silmät kiinni luottaen, joskus kaikkea epäillen. Kumpikin parhaimmillaan, täysin syystä, ilman ristiriitaifiiliksiä.

Että on jakoa heikompaan ja vahvempaan, tai jakoon ajaudutaan, että jossain kohden alkaa tulla havaittavaksi, on varmasti todellisuudenmukaisuutta ajatellen erilainen tila, kuin valmistelevampaan aikaan päin mentäessä, nykypäätymästä. Näissä ei voi ajatella kuten aiemmat kuvaukset ovat menneet, syystäkin totena (ristiriidattomuus).

Prosessin seurailu tällä tavoin kelaillen, on vähän kuin uusia latuja tallaisi. Näistä on niin paljon varteenotettavia kuvauksia olemassa. Voidaan aika usein kallistua jo olemassaolevaan. Kun jossain kohden tätä varmuutta ei oikein ole kokemuksena, joka jossain vaiheessa koputtelee tietoisuuden ovella, ja saa vastaanottoa, ylemmällä tasolla, voi käynnistyä prosessia, toisen vaihteen voimin.

Kulkupelin vaihdellaatikkokuvauksella jos mennään, mukaan tulee sopivan vaihteen valinta, tai valikoituminen automaattijärjestelmässä. Mitenhän nämä vaihtamisen ylempään ja alempaan menee?

Kun taakkaa kertyy enemmän, ja työläiset väsyvät, niin vauhtia ehkä hidastettava. Jos etenemisvauhdin halutaan säilyvän, niin melkein heitettävä pois taakkaa, josta ei työtövoimaa enää saa, vaan käytetty enemmän loppuun. Loppurutistus vielä poisheitettävistä, ja jäljelle jäävät jaksavat paremmin puksuttaa.

Tähän tapaan seuraileva kerronta aiheesta on vähän hankalaa, sillä on tietyllä tapaa muttiritason menoa. Tilanteiden jatkot, voidaan kuvata johonkin täysin toisen tyyppiseen kontekstiin siirtämisellä. Oleellisesti ottaen, jotain hyvin ei-siirtymällistä silti tapahtuu, ilmeisen suorasta tulkinnasta poiketen.

Jos mukaan on saatu oleelliset, omalla tavallaan, niin meno tosiaan on jatkuttava paketilla, jossa kaikki enemmän mukana. Ulospääsyä ei ole helpotettu, karsimisten avulla, ja toisaalta siirtymä ei tietyssä mielessä tarkoita tilanneuskottomuutta, päinvastoin.

Eliön, tai eliöjoukon pärjäämistä voi ajatella tähän tapaan. Mitä pidetään matkassa, ja mistä luovutaan. Kumpikaan noista ei itsessään välttämättä tarkoita erityisempää muutosta aiempaan, hyvässä tai pahassa.

Tällaista kokonaisuutta koskeva kerrontaa ei ole kovin arkisesti läsnä, tai jos on, niin tartuttavuutta ei välttämättä paljoa, mikä tekee kerronnasta vähemmän kokonaista. Onneksi näissä voi aina kasvaa ja kuroutua sinne, minne syytä. Siten jokaiseen vaiheeseen voi olla jokainen aina tyytyväinen, eikä sitä osuutta kannata vaihtaa pois, jolloin ei voi lähteä oikein mistään, mikä ei aivan pidä paikkaansa, vaan on osa luonnon prosessihaaraa, jonka nimi voisi olla esim ... mitä kukakin osaa tai kykenee keksimään.

[Kopek]

Yle Uutiset kertoo, että eräät firmat kuten Fiskars, Finlayson, Otava ja Tammi, ovat lopettaneet yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa. Ilmeisesti ne eivät toimita tavaraa Kärkkäiselle.

Yle Uutiset: "Monet yritykset jatkavat yhteistyötä tavaratalo Kärkkäisen kanssa – kysyimme firmoilta, pitäisikö"

Jos minun mielipidettäni kysytään, niin en usko moraalin tai eettisten periaatteiden merkitsevän firmoille kovin paljoa, vaikka antavat muuta ymmärtää. Niille merkitsee raha. Joskus nämä kaksi asiaa sattuvat natsaamaan kohdalleen, ja silloin firma tietenkin hehkuttaa hienoja periaatteitaan häivyttäen taustalle todellisen vaikuttimen.

Fiskars myy tuotteitaan ympäri maailman, joten sille ei pari Kärkkäisen tavarataloa merkitse juuri mitään. Sen sijaan firman imagolla on merkitystä, kun myydään tuotteita erilaisille asiakkaille ja eri maihin.

En ole koskaan nähnyt herra Kärkkäistä, kun olen käynyt hänen nimeään kantavassa liikkeessä. Sen sijaan olen nähnyt paljon myyjiä, joille Kärkkäinen maksaa palkkaa.

Jos herra Kärkkäisen väärien mielipideiden takia halutaan tuhota firma, jonka palveluksessa on kymmeniä työntekijöitä, ja joka hyödyttää veroina ja muina maksuina sijaintipaikkakuntaansa, niin siitä vaan. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että yhden ihmisen väärien mielipiteiden takia rangaistaan vääriä ihmisiä eli työntekijöitä, jotka ovat firmassa hommissa, ja sekä ympäröivää yhteisöä, joka hyötyy firmasta. Ja lisättäköön tähän vielä kärsijöinä edullisen bensan ostajat ja muut tavalliset asiakkaat, jotka hyötyvät firman laajoista tuotevalikoimista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Hiekkapuhallushiekkaa esimerkiksi en ole nähnyt misään muualla myytävänä kuin Kärkkäisellä.

Miten voisi ilmaista mahdollisimman painokkaasti herra Kärkkäiselle, että eräät hänen mielipiteensä ovat sopimattomia, vahingoittamatta kuitenkaan ulkopuolisia, joilla ei ole näiden mielipiteiden kanssa mitään tekemistä.

https://yle.fi/uutiset/3-11511143

[Juha]

Edellisen viestini päätymä oli, että kullakin on hyvä olla mukana jokin kuva siitä, miten asiat ehkä omalla kohdalla ja yhteisesti lähtevät rullamaan, tai ainakin jotain mukanapidettävän oloista saattaisi olla ylläpidettäväksi.

Jos siihen epätasa-arvon ristiriitaan palaa, niin edellisestä ei kannata tähän erityisempää venyttää, tai ainakaan suoraan tule mitään mieleen.

Epätasa-arvo ei välttämättä ole kielteiseksi koettua. Jos jollakulla on paljon valtaa, ja sen suhteen saa olla epätasa-arvoisessa tilanteessa, voi olla lokoisat oltavat, vähemmän valtaapitävänä.

Että jännitteitä syntyy, ja valtaerojen ongelmallinen puoli lisääntyy, niin uhkaa on ilmassa, vähemmän valtaa omaavalle. Tämä taas tuntuu teemana aika toisenlaiselta läpikäytävältä, kuin se, jossa startti tapahtuu tasa-arvo-käsitteen kautta. Eroa sillä pohdinnalla, joka on tavan elämään kuuluvaa, eikä viety täysin erilleen muusta elämästä.

[Toope]

Epätasa-arvo käy joskus ongelmaksi,
ja kun tuota ilmenee isona linjana,
niin tarvitaan tosiaan sitä tasa-arvoa, sopivissa kohdin.

Missä kohdassa tasa-arvo on epäsopivaa?

Positiivinen syrjintä, jota Helsingin kaupunki ja Suomen valtio harjoittavat.

[Toope]

https://hommaforum.org/index.php/topic,130465.msg3199302.html#msg3199302
Asioita, joita feministit (=tasa-arvoituksissaan) eivät mieti:

Seuraavassa koostan keskustelun vuoksi pienen listan, jossa tuodaan esiin miehiin kohdistuvia sortorakenteita tai niiden seurauksia, järjestys sattumanvarainen:

1- Asunnottomista valtaosa on miehiä
2- Ylipainoisista valtaosa on miehiä
3- Miehiä ei huomioida neuvoloissa, kuten naisia
4- Yliopistoissa valtaosa on naisia
5- Poliittisessa tehtävässä naiseus katsotaan eduksi
6- Sotien uhrit ovat pääsääntöisesti miehiä
7- Alkoholiperäisiin tauteihin kuolleista 75% on miehiä
8- Miehen odotetaan tekevän raskaat ja vaaralliset työt
9- Miesten asepalvelus on pakollinen
10- Avioerossa lapset päätyvät tavallisesti naiselle
11- Miehellä on naista korkeampi kynnys ilmoittaa kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta
12- Tutkimusten mukaan miehet kokevat naisia useammin terveytensä heikoksi
13- Sukupuolentutkimus on feminististä
14- Miehiin kohdistuu enemmän väkivaltaa
15- Valtaosa maahanmuuttajista on miehiä, jolloin miesten on vaikeampi löytää paria
16- Työkyvyttömistä pitkäaikaistyöttömistä valtaosa miehiä
17- Taantuman aikana miesvaltaiset alat kärsivät eniten
18- Valtaosa alkoholisteista ja huumeaddikteista on miehiä
19- Miehet tekevät keskimäärin pidempiä työpäiviä
20- Vangeista suurin osa on miehiä
21- Treffipalstoilla nainen löytää satoja prosentteja miestä todennäköisemmin seuraa
22- Vieraannuttaminen lapsesta kohdistuu yleensä mieheen
23- Miehet tekevät enemmän itsemurhia
24- Pojat saavat koulussa tyttöjä huonompia arvosanoja ja heidän PISA-tuloksensa ovat huonompia
25- Miehet käyttävät tupakkatuotteita enemmän
26- Tasa-arvokysymyksissä tavataan miesnäkökulma sivuuttaa tyystin
27- Miehet joutuvat naista useammin vakaviin kolareihin
28- Naiset elävät seitsemän vuotta miehiä pidempään
29- Köyhän naisen on helpompi naida rikas mies kuin päinvastoin
30- Valtaosa autisteista on miehiä
31- Miehet syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähemmän kuin naiset
32- Viihteessä ja mediassa ylläpidetään stereotypiaa osaamattomasta ja typerästä miehestä ja isästä
33- Konkurssien tuomat velkataakat kohdistuvat useammin miehille
34- Naisilla seksuaalinen ylivalta miehiin nähden
35- Tapaturmaisesti kuolleista valtaosa miehiä
36- Miehiin kohdistuu isyyshuijauksia
37- Naisten seksivälineitä mainostetaan avoimesti, miesten seksivälineistä vaietaan
38- Miehet saavat ankarampia rikostuomioita
39- Miehet tulevat parisuhteessa useammin jätetyiksi kuin naiset
40- Tasa-arvopolitiikka keskittyy naisiin
41- Vastuu sukupuolisista aloitteista sälytetään useimmiten miehille
42- Pojilla ei ole aina miehen mallia kun päiväkoteja ja kouluja ohjaavat naiset
43- Lapsia pelotellaan sedillä, ei tädeillä
44- Naisen seksuaalisuus nähdään voimauttavana ja rohkeana, miehen likaisena ja hävettävänä
45- Miehiin kohdistuu helpommin vääriä syytöksiä esim. väkivallasta, insestistä ja raiskauksesta
46- Treffeillä miehen odotetaan maksavan
47- Nainen päättää useimmiten kodin asioista, kuten sisustuksesta ja hankinnoista
48- Tunteista puhuvaa naista pidetään vahvana, miestä heikkona ruikuttajana
49- Miesnäkökulman puute mediassa
50- Miesten väkivaltaisuutta korostetaan, naisten väkivallasta pyritään vaikenemaan

Muuten kyllä femakot ovat ihan oikeassa...
He saavat yhteiskunnalta rahaa ruikutuksillaan...