Keksintöjä jotka voivat mullistaa maailmaa

[Karikko]

Kohdetta etsivästä luodista oli kyse aiemmin-  Eivät näytä kertovan millä konstilla se etsii kohteensa. Väittävät ettei laserilla.

Etevä luoti sen siis pitää tietää mihin tähdätään se laukaisun jälkeen, kesken lennon- eli jotain omituista- (määritellä mihin tähtäys siirtyy luodin lähdön jälkeen.)

>>

Kaikkea ei kerrota
Kovin tarkkoja yksityiskohtia ei Darpa kerro Exactosta, mutta jotain sentään tiedetään. Luoti pystyy muuttamaan lentorataansa ampumisen jälkeen. Se ohjautuu sen mukaan, mihin kiväärillä tähdätään luodin lennon aikana.

Luoti ja kiikaritähtäin siis kommunikoivat sen lyhyen hetken, kun luoti on ilmassa.

Kyseessä ei kuitenkaan ole laser-ohjaus, eli kohdetta ei "valaista" laserilla. Tämä varoittaisi kohdetta, että olet tähtäimessä.

Perinteisten tarkka-ampujien kohteiden lisäksi kohdetta seuraavan luodin ilmeinen käyttökohde on dronejen tuhoaminen.

Exacto-luotien kappalehinnaksi on arvioitu mitä tahansa 100 dollarin ja tuhannen dollarin väliltä.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bd826fe0-6670-4ecf-aaee-d3d10b72d5e0

[MrKAT]

Muistan hämärästi lapsuudesta kun mummolan kangassäkkejä paikattiin ns. perunaliimalla. Sitä möhlättiin säkkiin reiän ympärille ja päälle liimattuun säkinpalaan. Sitten tiukka painallus ja odottelua.

Muistan kun äiti teki joulukuuseen koristeita perunaliimalla. Olin vähän epäuskoinen, täytyy myöntää. Eikä se ehkä ihan täysin onnistunut kun vettä läpäisemätöntä foliota taisi liimata. Hämäriä muistikuvia lapsuudesta...

Minua on aina ihmetyttänyt valtavan suuri kitkakerroin kaalinlehdellä vs sileä posliini. Että eikö sitä saisi jotenkin hyödynnettyä, vaikka jalkineissa?
Itse kaali biologisena ei kestä, mutta jotain nanoa siitä vai perustuuko se lehden kosteuteen?

[Hippi]

Meillä kansakoulun ekalla luokalla piti kouluun viedä puolikas keitetty peruna ja sitä käytettiin liimana. Käsittääkseni se toimii vain huokoisessa materiaalissa kuten paperissa. Eköhän peruna ole pienimuotoinen liisteripakkaus. Liisterissähän on juuri tärkkelystä selluloosan ohella.

[ROOSTER]

Suomi on aika hyvässä mallissa könttitietokoneen kanssa. Toivottavasti tästä syntyy jotain.

Hanna: Tämä tuntuu aika spesifiltä aiheelta. Onko tätä Suomessa kuinka paljon?

Jukka: No Suomessa on ihan älyttömän hyvää tutkimusta tästä kvanttiteknologiasta. Eli sitä, miten niitä laitteita rakennetaan. Suomessa on tämmöinen merkittävä kvanttitietokoneita valmistava firma. Ja fyysikkopuolella sitä tutkimusta on tosi paljon ja se on tosi hyvätasoista. Tämä ohjelmistopuoli tässä kvanttitietokonemaailmassa on nyt vähän vasta nousemassa. Että koska ne laitteet on ollut niin primitiivisiä, että niillä ei ole mitään oikeaa voinut tehdä, niin ei ole ollut oikeastaan ongelmaa tehdä niille ohjelmistoja, koska ne ei ole tehnyt mitään hyödyllistä. Mutta nyt kun se laitteisto kehittyy, niin nyt alkaa sitten olla tarve osata ohjelmoida niitä. Ja sitä kautta tulee ihan uudenlaiset ongelmat eteen.

Hanna: Onko kuinka tyypillistä, että kun sä ryhdyt selittämään, että millaisten asioiden parissa sä työskentelet, että maallikot ei ihan tajua?

Jukka: Joo, joo.

Hanna: Harmittaako se sua?

Jukka: Ei, eihän se nyt harmita sillein. Ja ehkä sen suuren kuvan jotenkin voi maallikoille saada välitettyä. Mutta tämä kvanttitietokone on nimenomaan erityisen hankala. Että jonkun koneoppimisen selittäminen maallikolle on hirveän paljon helpompaa. Mutta se on tietysti kanssa, kaikki näkee, miten jotain kuvantunnistuksia ja muita tapahtuu. Tätä on hankalampi selittää. Ja ehkä just se konsepti, kun tämä ei oikein toimi vielä, niin tämä on tämmöistä tulevaisuuden rakentamista vielä.

Onhan nämä tieteelliset jutut ja niiden kehittymispolut aika mielenkiintoisia. Olen siinä käsityksessä, että tämäkin on tullut kylmätutkimuksen sidekickinä. Kylmätutkimus taas oli yhden miehen intohimon kohde, silloin alussa.

1970: Maailman ensimmäinen superpakastin valmistuu Otaniemessä
Kylmälaboratorio tuli tunnetuksi suprajuoksevuuden tutkimuksesta ja kylmyysennätyksistä.­

Keväällä 1970 Otaniemessä tehtiin tieteen historiaa: Teknillisen korkeakoulun uudessa kylmälaboratoriossa valmistui ensimmäinen äärimmäisen matalien lämpötilojen tutkimukseen tarkoitettu kryostaatti.

Jousitetun, kuusi tonnia painavan betonialustan päälle sijoitetun superpakastimen rakentamista johti kylmälaboratorion perustaja, professori Olli Lounasmaa (1930–2002).
...
Kylmälaboratoriosta sai alkunsa myös Helsingissä toimiva Bluefors-yritys, joka valmistaa mittatilaustyönä jäähdytyslaitteita tutkimukseen ja kvanttitietokoneisiin ympäri maailman.

Nykyisin kylmälaboratorio tunnetaan kansainvälisesti tärkeänä suprajohtavan kvanttiteknologian ja nanoelektroniikan tutkimusyksikkönä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Lounasmaa

[ROOSTER]

Lontoolainen ilmailualan startup Droneliner lupaa, että sen tulevilla rahtikoneilla lentorahdin hintaa saadaan alennettua peräti 70 prosenttia, kertoo Interesting Engineering
  Tällöin päästäisiin tilanteeseen, jossa rahdin kuljettaminen lentämällä olisi lähes yhtä halpaa kuin huomattavasti hitaammin laivoilla.

Tässä on kysymyksessä miehittämätön sähkö-polttoainehybridirahtilentokone.

Yhtiö myös väittää, että se saa hyötykuorma-polttoainesuhteen lukemaan 4/1, kun nyt se on rahtikoneissa tyypillisesti päinvastainen 1/4: kuljetuksen polttoainetehokkuus siis peräti 16-kertaistuisi.

Yksimoottorinen DL200 kuljettaisi 36–40 kontillista ja enintään 200 tonnia rahtia, kaksimoottorinen DL350 taas 70–80 kontillista ja enintään 350 tonnia. Koneen toimintamatka olisi kummallakin koneella 6 500 meripeninkulmaa eli reilut 12 000 kilometriä.

[Karikko]

^
Startup kerää useimmiten rahaa johonkin utopistiseen "ideaan nojaten.> vain aniharvalla on mitään edellytyksiä toteuttaa niitä ideoita.

Eiköhän tuokin kuulu niihin haaveiluihin. Melkoiset kapasiteetit oletettu tuolla lentohirmulle. Miehittämätönkin vielä..

Jos joku on liian hyvää olakseen totta, niin se yleensä ei ole totta..

[ROOSTER]

Sorvaamojen ja koneistamojen höyrystyneen öljyn tuoksu saattaa jäädä historiaan. Tähän on Suomessa keksitty ratkaisu.

Tavallisesti leikkauspinnan kitkaa ja kulumista yritetään vähentää erilaisilla voiteluaineilla, kuten öljypohjaisilla leikkuunesteillä, muljuilla. Nyt sorvissa ei käytetä kuitenkaan lainkaan muljuja, kuten on tehty vuosikymmenten ajan.

Aurionin laite puhaltaa sorvin leikkauspintaan ja terään ionisoitua happea ja typpeä. Kuulostaa scifiltä, mutta kyse on siis käytännössä ilmasta, jolla on sähköinen varaus.

Sorvauskappaleiden jäähdytyksen tulevaisuus on siis enemmän sähköistä. Sorvien pyöritys on jo kauan sitten muutettu höyry- ja dieselkoneista sähkömoottoreille.

[Hayabusa]

^
Hieno keksintö. Varaus on oleellinen, jotta lastut eivät lentele mihin sattuu.
[Poistettu pohdintaa keksinnön mahdollisesta toimintatavasta]

[a4]

Lontoolainen ilmailualan startup Droneliner lupaa, että sen tulevilla rahtikoneilla lentorahdin hintaa saadaan alennettua peräti 70 prosenttia, kertoo Interesting Engineering
  Tällöin päästäisiin tilanteeseen, jossa rahdin kuljettaminen lentämällä olisi lähes yhtä halpaa kuin huomattavasti hitaammin laivoilla.

Tässä on kysymyksessä miehittämätön sähkö-polttoainehybridirahtilentokone.

Yhtiö myös väittää, että se saa hyötykuorma-polttoainesuhteen lukemaan 4/1, kun nyt se on rahtikoneissa tyypillisesti päinvastainen 1/4: kuljetuksen polttoainetehokkuus siis peräti 16-kertaistuisi.

Yksimoottorinen DL200 kuljettaisi 36–40 kontillista ja enintään 200 tonnia rahtia, kaksimoottorinen DL350 taas 70–80 kontillista ja enintään 350 tonnia. Koneen toimintamatka olisi kummallakin koneella 6 500 meripeninkulmaa eli reilut 12 000 kilometriä.

Odotan että kaikkien aikojen hienoin hallituksemme tekee keksinnön joka mullistaa maailmaamme kestävämpään suuntaan. Ottaa ilmastonmuutoksen aikuisten oikeana tapahtumana ja taloudellisestikin vaikuttavana tulevaisuutena myös Suomessa joka ei ole erillinen rinnakkaistodellisuus muusta maapallosta.

Paahtavat helteet voivat tehdä lentokoneista liian painavia nousemaan ilmaan – moneen Välimeren lomakohteeseen saatetaan lentää pian öisin
https://yle.fi/a/74-20054921

Ehdotan ulkomaiden lomakohteissa ravaaville ökylomailuveroa. Odotan että nykyhallitus helpottaa ökylomailua, jos se tapahtuu fossiilisilla polttoaineilla. Vain työmatkailua kuritetaan, jos ei muista samalla juoda olutta kansanterveyttä korvaavana lääkehoitona ja lukemistakin korvaavana juomakulttuurina.

[Saares]

Jotakin uutta.

Finnfoam aikoo hyödyntää soijan tähteistä tehtävää biomuovia lämmöneristeiden tuotannossa – pilottitehdas tulossa Uuteenkaupunkiin

Sen jälkeen kun sammalen käyttö eristeenä väheni, ei ole oikeastaan ollut tarjollakaan kilpailukykyistä bioeristettä. Tulisiko tästä sellainen?

Miten biota lienee- soija varmaan pitää rahdata tänne jostain muualta.

Soijasta tehdään kyllä jo nykyään vaahtomuovia, muun-muassa patjoihin. Kilpailukyky voi kyllä olla aika heppoinen. Ainakin suomessa tuotettuna.

Soijaa varmaan tuodaan rehuksi ja sen jätteistä on ehkä kyse, mutta ehkä tuolla pilotilla on tarkoitus vain koettaa haalia joiltakin rahoittajilta panosta. (ehkä valtiolta)

Yleensä tuollaiset ovat melko lyhytaikaisia ja niiden jatkuvuus loppuu rahoittajien mielenkiinnon lopahdettua.

Eikö sahanpuru eristeenä ole vanha keksintö? Biopuru?

[ROOSTER]

Ehdotan ulkomaiden lomakohteissa ravaaville ökylomailuveroa.

Kun ökylomailuvero saadaan aikaiseksi, toivottavasti mahdollisimman pian, on aika lomailla vähemmän ökysti, mikä tarkoittaa tietysti kirppuja, luteita ja täitä.

Suomessa noista pikku eliöistä ei ole ollut suurta haittaa viime vuosikymmeninä, joten on hiukan erikoista ja imartelevaakin, että Suomessa on keksitty ratkaisu näiden aiheuttamiin ongelmiin.

Nyt suomalaisyritys Valpas sanoo keksineensä ratkaisun matkailijoiden huoleen. Suomalaiskeksinnöstä uutisoi tällä viikolla myös BBC.

Valpas on kehittänyt lutikat tunnistavat "älyjalat", jotka asennetaan hotellisänkyyn. Valpas on toimittanut älyjalkojaan yli 200 hotelliin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Sänkyyn kiipeävä lutikka jää älyjalan sisälle eräänlaiseen kasettiin loukkuun eikä pääse koskaan nukkuvan ihmisen luo. Älyjalan sensori tunnistaa loukkuun jääneen lutikan sen liikehdinnästä ja lähettää lutikoista ilmoituksen hotellille sovelluksen kautta.

Maailmalla on miljardeja luteita jotka odottavat vain nappaajaansa.

[Karikko]

Jotakin uutta.

Finnfoam aikoo hyödyntää soijan tähteistä tehtävää biomuovia lämmöneristeiden tuotannossa – pilottitehdas tulossa Uuteenkaupunkiin

Sen jälkeen kun sammalen käyttö eristeenä väheni, ei ole oikeastaan ollut tarjollakaan kilpailukykyistä bioeristettä. Tulisiko tästä sellainen?

Miten biota lienee- soija varmaan pitää rahdata tänne jostain muualta.

Soijasta tehdään kyllä jo nykyään vaahtomuovia, muun-muassa patjoihin. Kilpailukyky voi kyllä olla aika heppoinen. Ainakin suomessa tuotettuna.

Soijaa varmaan tuodaan rehuksi ja sen jätteistä on ehkä kyse, mutta ehkä tuolla pilotilla on tarkoitus vain koettaa haalia joiltakin rahoittajilta panosta. (ehkä valtiolta)

Yleensä tuollaiset ovat melko lyhytaikaisia ja niiden jatkuvuus loppuu rahoittajien mielenkiinnon lopahdettua.

Eikö sahanpuru eristeenä ole vanha keksintö? Biopuru?

Onhan se, mutta nykyään se poltetaan sähköksi ja lämmöksi.

Varmaan myös ei täytä palovaatimuksia  ja kuka sitten ostaisi kivivillaa, jos puruakin voisi käyttää.

Ihan hyvä eriste, mutta varmaan melko hankala käyttää ja saada laadukasta purua tavalliselle käyttäjälle. 

[ROOSTER]

Maailman yleisin tauti voidaan siirtää menneisyyteen, suomalaisen innovaation avulla. Lamppu suuhun ja bakteerit nippuun.

Maailman yleisin tauti maksaa 500 miljardia vuodessa – Suomalaiskeksintö hoitaa sen 99,998 % teholla ilman sivuvaikutuksia

Suukappaleen muotoinen laite tuhoaa hampaiden bakteerikasvustoa valon avulla aktivoidulla väriaineella.

https://images.almatalent.fi/764x573/https://assets.almatalent.fi/image/2ad81667-0027-5fbb-a69e-37af539484b3

Hammasmädän ja monen muun riesan torjunnan tulevaisuus on LED-sähkövalossa.

Suomen Suuhygienistiliitto ja johtavat hammaslääkärit suosittelevat Lumoralia suun omahoidon parantamiseen.
LUE LISÄÄ
Lumoral nostaa suunterveyden täysin uudelle tasolle.
Tiesitkö että paraskin hammasharja jättää 35% plakista hampaiden pinnalle? Siksi suun ongelmat ovat jatkuneet.

Lumoral on suomalainen läpimurtokeksintö, joka poistaa plakin 99,99%:sti jättäen samalla suun oman bakteerikannan rauhaan.

Se myös ehkäisee antibioottiresistenssin leviämistä hoitamalla ilman lääkeainetta.

https://www.lumoral.fi/blogs/uutiset/suomalaisinnovaatio-parantaa-suunterveytta-ja-taistelee-maailmanlaajuista-antibioottiresistenssia-vastaan

WHO on varoittanut, että jos koordinoituja maailmanlaajuisia toimenpiteitä ei toteuteta nopeasti, maailma ajautuu pian antibioottien jälkeiseen aikakauteen, jossa tavallisista infektioista tulee hengenvaarallisia. Vaihtoehtoisia antibakteerisia hoitoja etsitäänkin nyt aktiivisesti myös hammaslääketieteessä. Sen sijaan, että jo syntynyttä tulehdusta hoidettaisiin antibioottilääkityksellä, pyritäänkin tulehdus ehkäisemään ennalta yhdistämällä tavanomainen hoito antimikrobiseen fotodynaamiseen hoitoon.

Aiemmin on jo puhdistettu jätevesiä hieman vastaavalla tekniikalla sillä bakteerit eivät useinkaan kestä päivänvaloa, LED-valojen taajuuksista puhumattakaan.

[kertsi]

^
Mä luulen, että tuo on vähän suspekti projekti, ja ainakin markkinointi vaikuttaa liioittelevalta. Veikkaisin, että jossain vaiheessa häipyvät markkinoilta vähin äänin, kun osoittautuu, että laite on tehoton. Mutta tämä vain arvaus. Olen joskus jutellut noiden kanssa Facebookissa, siitä se mielikuva on tullut.

[Karikko]

Valohoito on kyllä annettu ihmisille iät ajat ja ehkä tuossakin ainakin jotain tapahtuu. Ellei muuta niin menettää rahansa. Toisaalta se voi myös saada ihmisen hoitamaan muutenkin terveyttään ja putsaamaan esimerkiksi hammasvälit, joka on kohtuullisen tehokas tapa vähentää ikenien vaivoja.

Ainahan näillä markkinoilla tarjoillaan uusia hienoja "korvakynttilöitä ja hopeavesiä ynnä muuta yhtä loistavia ratkaisuja myyjien talousongelmiin.