Liikenne ja liikennekäyttäytyminen

[kertsi]

Oletetaan, että eräs Herra Hattarainen kaahaa Viitasaarelta Helsinkiin yöaikaan, ja pystyy ajamaan riippumatta muista tienkäyttäjistä ja ilmen hirvikolareita, katolle kierähtämisiä tai muita hidastetta. Matka 368 km tietä pitkin. Jos hän ajaa 95 km/h, aikaa kuluu 3,87 h. Jos hän  ajaa 100 km/h, aikaa kuluu 3,68, eli säästää  0,19 h =  11 minuuttia ja rapiat.  Onko 11 minuuttia paljon vai vähän. Omasta mielestäni aika vähän. Aika tiukasti aikataulutetun pitäisi olla, jos elämä on joistakin minuuteista kiinni, että pitää sen takia ottaa turhia riskejä. (Oikeassa elämässä automaattinen nopeusvalvonta räpsyisi tiheästi nelostiellä tuota vauhtia ajaessa taajamien läheisyydessä varsinkin.)

Paljonko enemmän bensaa kuluisi nopeammalla vauhdilla?

Kaupunkiajossa eräs testi-Mersu (ks. alla) kulutti ajotavasta riippuen enimillään 9,32 l/100 km, ja vähimmillän 6,63 l /100 km. Eli aika iso ero on kulutuksessa. On tosin erittäin paljon autokohtaista, mikä on sen optiminopeus. Maantieajossa taas kyseinen auto kulutti 120 km/h nopeudessa 4,45 l /100km, ja 100 km/h nopeudessa 3,94 l /100 km, ja 80 km/h nopeudessa 3,52 l /100 km, eli erot ovat pienemmät kuin kaupunkiajossa. Ihan hihasta ravistelleen voisi 95 km/h ja 100 km/h kulutuksen ero olla esim. 0,42 l /100, eli reilu 1,5 litraa. Eli hinta 5 km/h ylinopeudesta olisi noin 2,25 €, jos bensanhinta olisi esim 1,5 €/l. Voi kuulostaa vähäiseltä, mutta entä jos sen suhteuttaa miljooniin ajokilometreihin?

Tuossa testissä oli siis uusi auto. Oman autoni optiminopeus taitaa olla ajotietokoneen mukaan 80 km/h muistaakseni. Miten sitten 20-40 vuotta vanhojen autojen, onko niilläkin taipumus olla bensapihimpejä alhaisemmilla nopeuksilla?

https://autobild.fi/artikkeli/bensan-kulutus-hallintaan-ajotavalla--testasimme-vaikutukset-6.182.34767.43cab7d6b3
Vä­hen­nä ajo­no­peut­ta - ja ben­san ku­lu­tus­ta
Il­man­vas­tuk­sen osuus ajo­vas­tuk­sis­sa on vä­häi­nen pie­nis­sä ajo­no­peuk­sis­sa. Suu­rem­mis­sa no­peus­kis­sa ti­lan­ne on toi­nen, sil­lä no­peu­den kak­si­ker­tais­tu­es­sa il­man­vas­tus ne­lin­ker­tais­tuu. Li­sät­tä­es­sä ajo­no­peus 80:stä 100 km/h:n, li­sään­tyy no­peus 25 pro­sent­tia, mut­ta il­man­vas­tus 56 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti 100 km/h no­peu­des­ta vaih­det­ta­es­sa 120 km/h no­peu­teen, on muu­tos vauh­dis­sa 20 % ja il­man­vas­tuk­ses­sa 44 pro­sent­tia.
Mit­ta­sim­me ku­lu­tuk­set kol­mel­la eri ta­sa­no­peu­del­la: 80, 100 ja 120 km/h. Mit­tauk­set on teh­ty moot­to­ri­tiel­lä, aja­mal­la sama pät­kä kah­teen suun­taan. Tu­los on kes­ki­ar­vo eri suun­tien lu­ke­mas­ta. Ku­lu­tus 80 km/h ta­sa­no­peu­del­la oli 3,5 l/100 km. 20 km/h li­säys no­peu­teen kas­vat­ti ku­lu­tus­ta liki 12 pro­sent­tia, kes­ki­ku­lu­tus 100 km/h no­peu­del­la 3,9 l/100. Moot­to­ri­tei­den suu­rim­mal­la sal­li­tul­la ke­sä­no­peu­del­la, 120 km/h, ku­lu­tus li­sään­tyi ar­voon 4,5 l/100 km.

[Aave]

Köyhät eivät haise bensalle, vaan palasaippualle. 11 Minuuttia muuhun kuin ajamiseen säästettyä aikaa on paljon. Viimeksi sen verran säästyi yömyöhällä, kun ei ollut muita tiellä liikkujia mailla halmeilla. Pääsin n. 10 minuuttia aikaisemmin nukkumaan, ja se oli sen arvoista.

[Aave]

Toistaiseksi eeppisin GetAway tapahtui kohdallani Suomessa toissa kesänä, kauniina sunnuntai-iltana. Ajoin Haminasta Seinäjoelle. Jyväskylän ohitettuani tieosuudella ei ollut koko loppumatkan aikana lainkaan liikennettä. Ei auton autoa sen enempää vastaan, kuin eteenkään! Se oli jopa hitusen aavemaista. Tuona viikonloppuna oli ylioppilasjuhlia ympäri Suomen, mutta se tuskin selitti tien autiutta.

Tojo sai possua varsin huolella, ja musiikkina soi Stereophonics, Stam1na ja Faith No More. Laskin, että olin perillä puoli tuntia aikaisemmin, kuin normivauhdilla ja muun liikenteen seassa olisin ollut. Muistelen tätä vielä siellä kiikkustuolissakin, jos vanhaksi elän.

[Aave]

Suomessa on kyllä valitettavan paljon samannimisiä (Tylsiä) paikkoja ja paikkakuntia. Ajellessani sepittelen toisinaan mielessäni uusia paikannimiä, tieosuuksia, katuja ja niin edelleen.

"Ajetaan ensin Joukkotuhonnan tietä 13 kilometriä, niin siitä vasemmalle kääntyy sitten Panssarinraitti. Sen varrella on Lahtarinkuja. Kujasta jatkuu vielä murhapolku, joka johtaa Pyövelinniemeen"...

[kertsi]

Köyhät eivät haise bensalle, vaan palasaippualle. 11 Minuuttia muuhun kuin ajamiseen säästettyä aikaa on paljon. Viimeksi sen verran säästyi yömyöhällä, kun ei ollut muita tiellä liikkujia mailla halmeilla. Pääsin n. 10 minuuttia aikaisemmin nukkumaan, ja se oli sen arvoista.

Aina voi tietysti lähteä köröttelemään 11 minuuttia aiemmin. Silläkin tavalla pääsee 11 minuuttia aiemmin nukkumaan, ja ainakaan ei korkean nopeuden mahdollisesti aiheuttaman lisästressin takia (jos esim. jäinen tie ja ajaa yöllä) mene yöunet. Joillakin voivat tosin nopeusrajoitukset tai alhaisempi nopeus ehkä aiheuttaa stressiä?

Itse pyrin siihen, etten klo 21 jälkeen ole enää tien päällä, sillä omaan ajooni kellonajalla on paljon merkitystä, nykyään vielä enemmän kuin nuorempana. Klo 21 jälkeen omalla kohdallani riskit olisivat isommat, ja kl 23 jälkeen jo huomattavan korkeat. Mökkimatka (pitkä sellanen) kesällä on kyllä juohevampi taittaa iltasella, on vähemmän liikennettä.  Pyrin myös siihen, etten aja väsyneenä. Mikä tarkoittaa sitä, että ajan vain harvoin ja vain jos on pakko. Eli harvoin, koska olen melkein aina väsynyt.

[MrKAT]

Tuossa testissä oli siis uusi auto. Oman autoni optiminopeus taitaa olla ajotietokoneen mukaan 80 km/h muistaakseni. Miten sitten 20-40 vuotta vanhojen autojen, onko niilläkin taipumus olla bensapihimpejä alhaisemmilla nopeuksilla?

Käyttämäni auto on iältään likimain about tuota mutta käytös on ihan eri kuin odotusarvo. Se on kait joskus muuttunut niin että se nykyään kuluttaa sitä vähemmän mitä kovempaa menee. Siis hemmetin vaarallinen moraalille, ilmakehälle ja turvallisuudelle.

[Aave]

Aina voi tietysti lähteä köröttelemään 11 minuuttia aiemmin.

Ei todellakaan voi, kuten esimerkiksi töistä lähtiessä (Ellei ole liukuvaa työaikaa). Pikemminkin siellä menee yli, kuin ali. Olen kyllä laittanut merkille sellaisen ilmiön, että pitemmille ajomatkoille lähdettäessä ihmiset keskimäärin ajoittavat lähtönsä pyöreisiin aikoihin, eli lähtevät tasatunnein, tai puolitunnein. Mikäli oma ajomatka paikasta A paikkaan B on pidempi, olen ajoittanut omat lähtöni näistä poikkeaviin aikoihin, esimerkiksi 10 vaille, tai 20 yli. Kun kyseessä on jokin yleinen tieosuus ja yleinen ajanhetki heiluriliikenteelle, silloin ei joudu niin suurella todennäköisyydellä ruuhkiin.

[kertsi]

^ Hyvä vinkki, tuo tasatunti-vinkki.

[safiiri]

^ Hyvä pointti.
Tuo teoreettinen 55 h / 50 000 km ajansäästö siis koskee tilannetta, että on lähes yksin maantiellä ja ajaa pitkää matkaa, eli ei ole liikennevaloja, ei ruuhkia, ei jonoja, ei ohitettavia tai vaarallisesti ohittavia (joiden takia pitää laskea omaa nopeutta). Lähes yksin maantiellä voi olla vain yöaikaan (tai hämärään aikaan). Silloin sitten ottaa riskin, että eteen pölähtää hirvi tai muu metsän eläin. Tai nukahtaa rattiin. Tai muulla tavalla vaarantaa oman (ja muidenkin) turvallisuuden. Tai unohtaa pitkät päälle, ja vastaan tuleekin rekka, joka kostoksi pistää myöskin pitkät päälle, jolloin itse lähes sokaistuu pitkäksi aikaa, niin kuin minulle kerran kävi, hautajaisreissulla kaiken lisäksi.

Lisäksi ajansäästö ei ole yhtä arvokasta pikkurippusina kuin, jos sen tosiaan saisi könttänä vuoden lopuksi. Vaikkapa minuutti lisäaikaa jokaisena vuoden päivänä toki on merkittävä aika yhteensä, mutta kun se tarjoillaan tosiaan minuutti kerrallaan, sen hyödyntäminen on jokseenkin yhtä tyhjän kanssa. Pitäisi löytyä jokaiselle päivälle ja juuri siihen säästetyn minuutin kohdalle jokin juuri minuutin kestävä toimi, jotta siitä erityistä hyötyä tuntisi saavansa. Mutta - tyypillisesti se minuutti kuluu odottaessa muiden saapumista paikalle, kassajonossa odotellessa tai muussa yhtä tyhjänpäiväisessä ei-missään toiminnassa. Minuutin mittainen vapaa-aika ei varsinaisesti tarjoa lepoa ja palautumista.

[Aave]

^ Hyvä vinkki, tuo tasatunti-vinkki.

Onhan se, vaikka rehellisyyden nimissä suomalaisilla teillä/kaupungeissa ei mitään pahoja saati säännöllisiä ruuhkia olekaan. Monissa Euroopan suurkaupungeissa ja varsinkin Jenkeissä ruuhkat ovat vakio, ja autossa istuen saattaa mennä työmatkoissa joka päivä kolme tai neljä tuntia, vaikka matkaa ei olisi kuin joitakin kymmeniä kilometrejä.

[kertsi]

Olin kerran työmatkalla Piilaaksossa, ja sahasin San Franciscon ja San Josen välistä motaria ties kuinka monta kertaa, ja aika tympeää se oli. En muista montako kaistaa motarilla oli, olisikohan ollut 5 suuntaansa. Oli aivan hurmaavaa tulla koti-Suomeen, jossa pääsin töihin kävellen, kahden pienen metsän läpi, raikkaassa ilmassa.

Asuin eräässä vaiheessa elämääni aika pitkään eräässä Euroopan maassa, jossa on paljon yksityisautoja ja vähän julkista liikennettä. Ilmanlaadun heikkouden huomasi erityisesti kun piipahti Suomessa, jossa on ihanan puhdas ilma.

[urogallus]

Olinpa ajaa peurakolarin tänään. Ajoin töissä isoa pakua, ja peura hortoili eteen. Otus katosi etukatveeseen, joten tuskin oli metriäkään ilmaa auton keulan ja peuran perän välissä.

Tuuria sinänsä, että ajelin satasen alueella kahdeksan kympin vauhtia, kun peura tupsahti tielle.

Oli muuten surkean näköinen otus se peura. Karvanlähtö varmaan kaverilla, kun oli niin kapisen näköinen. Oletan, että kyse oli nuoresta naaraasta, koska se oli pienehkö ja sarveton.

[Aave]

Olinpa ajaa peurakolarin tänään. Ajoin töissä isoa pakua, ja peura hortoili eteen. Otus katosi etukatveeseen, joten tuskin oli metriäkään ilmaa auton keulan ja peuran perän välissä.

Tuuria sinänsä, että ajelin satasen alueella kahdeksan kympin vauhtia, kun peura tupsahti tielle.

Oli muuten surkean näköinen otus se peura. Karvanlähtö varmaan kaverilla, kun oli niin kapisen näköinen. Oletan, että kyse oli nuoresta naaraasta, koska se oli pienehkö ja sarveton.

Muistikuvani mukaan me (Siis sinä ja minä) emme ole sopineet mistään peurakolarien, tai muidenkaan eläinten kanssa kolaroinneista laisinkaan. Emme myöskään ole sopineet elottomien objektien kanssa kolaroinneista, emmekä yleisemminkään autokolareista. Nyt kun tarkistin, niin tämmöiset pyrinnöt eivät ole olleet niin millään asialistalla tahi muistioissa, siitä olen varma.

Jatkossa sanot niin peuroille kuin kaikille muillekin elollisille tai elottomille objekteille, että minä (Aave) olen kolarit kieltänyt. Tämä poikkeustapaus ei järkytä millään tavoin luottamustani sinuun henkilönä, mutta juopa minun ja edesvastuuttomien luontokappaleiden välillä sen kuin kasvaa. Peuroihin ei ole luottaminen, ei sitten yhtään! Kapinenkin vielä!

Toisin sanoen: onneksi selvisit säikähdyksellä!

[Kopek]

Joillekin sattuu ja tapahtuu. Joillekin sattuu ja tapahtuu tavallistakin enemmän.

En tiedä, kumpaan ryhmään kuulun, mutta maantiellä en välittäisi sattumuksista. Haluaisin vain ajella kaikessa rauhassa paikasta toiseen. Ajaminen on mukavinta hiljaiseen aikaan, kun ei ole muuta liikennettä. Kun vielä ne "yhdet" pysyisivät pois, niin mikä olisi ajellessa.

Tänään tapahtui outo vaikkakaan ei ennen kokematon asia.

Seurasin erästä autoa viidenkympin nopeusrajoitusalueella. Auto (KIA) tuntui noudattavan rajoitusta suorastaan poikkeuksellisen tarkasti. Ajattelin, että mikähän ultralegalisti tuotakin ajaa.

Kun tultiin kahdeksankympin alueelle, auto kiihdytti kahdeksaankymppiin. Jäin hieman jälkeen kiihdytyksessä, mutta patologisena ylinopeudella ajavana saavutin auton vähitellen. Ajattelin, että ohitan sen, kun mäen jälkeen tulee pitkä suora. Muuta liikennettä ei ollut juuri nimeksikään. Kun tulimme suoralle, painoin kaasua ja lähdin ohittamaan KIA:aa.

Vaikka rikonkin lakia ajamalla ylinopeutta, yritän muuten ajaa "ihmisiksi", mihin kuuluu esimerkiksi se, että en aja aivan toisen auton eteen ohituksen lopussa vaan jätän riittävästi väliä. Riittävä kaasun painaminen auttaa tässä, mutta se samalla tietenkin nostaa ylinopeutta entisestäänkin. Jotkut legalistiautoilijat vilkuttelevat valoja protestiksi siitä, että ne ohitettu ylinopeutta ajaen. Ei tällaisia vilkuttelijoita paljon ole, mutta koska olen niin äärimmäisen herkkä kaikenlaiselle kritiikille, kuin olen, en halua edes katsoa, vilkuttaako ohittamani auto valojaan vai ei. Kun en näe, eipähän tule pahaa mieltä. Tämä periaate, että ei halua nähdä, aiheuttaa tietysti pienen turvallisuusriskin, koska pitäisihän auto, jonka eteen ajaa ohituksen lopuksi, nähdä peilistä. Eihän sitä nyt sokkona voi kaistaa vaihtaa.

No, ehkä vähän kurkin yrittäen välttää auton lamppujen näkemisen. Toisaalta luotan siihen, että kun olen kiihdyttänyt vauhdin melko kovaksi ja ohittanut auton, niin pakkohan minun tietyn ajan kuluttua on olla jo aika kaukana auton edellä, kun alan palata "omalle" kaistalle. Olen siis jo kaukana ohitetun auton edellä.

Tässä on vain yksi ongelma.

Jos ohitettavan auton kuljettaja sattuukin olemaan häirikkö (mielenterveystapaus, mikä lieneekään?), joka lähteekin yllättäen kiihdyttämään, silloin laskelma tietenkin menee pieleen. Ohitus venyy, enkä välttämättä pääse koskaan toisen auton edelle vaan on luovuttava ohittamisesta ja jättäydyttävä toisen auton taakse vaikka olisin jo sen sivulla ohittamassa. Tällaista on aivan oikeasti tapahtunut. Kerran sinnittelin ainakin kilometrin toisen auton vierellä sen kiihdyttäessä vauhtia ja estäessä ohittamisen. Lopulta oli annettava periksi ja vetäydyttävä.

Tänään tapahtui jotain tuon tyyppistä. Kun olin ohittamassa KIA:aa, se lähti kiihdyttämään vauhtiaan. En huomannut tätä asiaa vaan palasin omalle kaistalle normaalisti luullen olleeni jo kaukana KIA:n edellä. Huomasin kuitenkin peilistä, se oli yllättävän lähellä, ei kuitenkaan vaarallisen lähellä. Ihmettelin, että miten tämä on mahdollista. Samalla KIA ajoikin jo ohitseni aivan mielettömällä vauhdilla. Ajattelin tässä vaiheessa, että no niin. POLIISI. Odotin että KIA antaa minulle joitakin merkkejä, jolloin minun on pysähdyttävä sakotettavaksi. Mutta ei. KIA jatkoi matkaa vauhtiaan hidastaen. Niinpä jouduin ajamaan sen perässä. Se ajoi onneksi säädyllistä (yli)nopeutta, joka riitti minulle. Seurailin sitä kauempana (ajan aina kaukana edellä ajavia) ja pelkäsin, että minkä tempun auton kuljettaja seuraavaksi keksii. Muistin vielä tapauksen jostakin parin vuoden takaa, jolloin ohittamani Mersun kuljettaja sai hepulin ja kiihdytti ja vilkutteli valoja ja soitti äänimerkkiä ja heilutti nyrkkiä... enkä vieläkään tiedä, miksi.

Onneksi KIA ajoi eri reitille kuin mihin minä olin menossa, eli pääsin siitä.

En haluaisi kokea tuollaisia juttuja enkä mitään juttuja. Ikävä kyllä, niitä on ollut aivan tarpeeksi. Ohituskiilauksiakin muistuu mieleeni useita. Joskus vuosi sitten joulupukin näköinen tyyppi ajoi edessäni ensiksi hiljaa, mutta kun yritin ohittaa sitä, tyyppi kiihdytti ohituskaistalla niin, että en päässyt sen edelle, kunnes ohituskaistan jälkeen tyyppi ajoi taas hiljaa tien tukkona.

Keskimäärin nuo ohituskiilaajat ovat olleet vanhemmanpuoleisia miehiä, sikäli kun olen voinut asian todeta. On ollut joku nuorikin.

P.S. Mersutapaus on tässä. On siitä jo yli puolitoista vuotta, enkä ole kirjoittanut valojen vilkuttamisesta. Kaikkea muuta edellä mainitsemaani tyyppi teki.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg16425.html#msg16425

[kertsi]

^ No huh, jos sokkona tosiaan ohittelet.  Ei kannattaisi.