Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 17, 2024, 09:45:14Ihan uteliaisuuttani heräsi taas kysymys, millä periaatteella pankkien tunnuslukuklaitteet toimivat.

Itselläni on muistitikun kokoinen laite, jossa on yksi nappi ja kuuden numeron nestekidenäyttö. Kun kirjaudun verkkopankkiin, kirjoitan käyttäjätunnnuksen ja salasanan lisäksi tunnus luvun jonka saan käyttäjätiliini rekisteröidyn tunnuslukulaitteen nappia painamalla vähäksi aikaa laitteen näytölle. Muita tunnuslukutapoja ovat aiemmin käytetyt tunnuslukulistat, joista pyydetään tietyn rivin tunnuslukua, ja mobiililaitteen tunnuslukusovellukset.

Tunnuslukulaitteessa ei ole yhteyttä tietokoneeseeni, internetiin tai kelloon. Ymmärrän kyllä, että laite voi luetella esim, luvut 000001 – 999999 satunnaisen näköisessä muista laitteista poikkeavassa järjestyksessä niin, että laite muistaa viimeksi antamansa luvun ja laskee siitä yksinkertaisestikin seuraavaksi annettavan luvun käyttäen myös laitteen yksilöintintinumeroa. Pankin palvelimella on tiedossa viimeksi hyväksutty tunnusluku ja asiakkaan laitteen yksilöintinmero. Mutta järjestelmä toimii nikottelematta, vaikka monta laitteen antamaa lukua jäisi välistä oikein syöttämättä ja välillä tehdään näppäilyvirheitä.

Voisiko olla esim. niin, että kymmenen viimeksi hyväksyttyä lukua seuraavaksi generoitavaa lukua kelpaavat palvelimelle tai kun on annettu palvelimelle luku, joka saadaan mudostussäännöllä edellä syötettäessä hylätystä luvusta.

Niin tarkkaa kuvausta ei tietoturvasyistä ole aihetta kertoa, että muutaman hyväksytyn luvun perusteella voisi laskea, mikä luku tulee seuraavaksi.

Ehkä tuo yksittäisen laitteen ja tilin tietojen mukaan tiedetään siis mikä luku pitäisi tulla seuraavaksi ja jos se jostain syystä jää tulematta "tiedetään myös mikä luku tai seuraavat luvut voivat tulla.  Jos ajatellaan, että joku voisi arvata oikean luvun tuohon väliin, niin sen mahdollisuus olisi melkoisen vähäinen ja asiakkaallahan on lukua antaessaan myös yhteys pankkiin joten ilmeisen vähän mahdollisuuksia on erehtymiseen.

Noin yksinkertaisesti voisi olettaa, mutta tämä on vain ehdotus.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - helmikuu 17, 2024, 09:45:14Pankin palvelimella on tiedossa viimeksi hyväksutty tunnusluku ja asiakkaan laitteen yksilöintinmero. Mutta järjestelmä toimii nikottelematta, vaikka monta laitteen antamaa lukua jäisi välistä oikein syöttämättä ja välillä tehdään näppäilyvirheitä.

En tunne tuota systeemiä ollenkaan, mutta arvaan, että sen varsinaisen laitteen antaman luvun lisäksi matkaan tulee järjestysluku, eli monesko tämän laitteen antama tunnusluku on kyseessä.

Pankin päässä osataan hypätä järjestysluvun avulla oikeaan lukuun, vaikka lähettämättä olisi useampikin jäänyt.

Ymmärtääkseni matemaattinen algoritmi laskee tunnusluvut. Syötteenä on kai käyttäjään sidottu numerosarja ja kulloinenkin aika.

Hipin ajatus kuulostaa hyvälle. Tuolla periaatteella voidaan välittää tieto pois jääneistä luvuista. Paitsi, että kun katson laitteesta tunnusluvun ja kirjoitan sen kirjautuessani webbisivulle, en järjestyslukua edes  tiedä. Järjestysluvun pitäisi olla tunnuslukuun jossain määrin (esim. kahdella numerolla)  koodattuna, mutta ei kai sekään mahdotonta ole.

Yksinkertainen tapa kaikkien lukujen 1 ... x_max tuottamiseen sekoitetussa järjestyksessä (pseudosatunnaislukujen generointi) on seuraavan luvun x_(n+1) muodostus lineaarisella kongruenssilla edellisestä x_(n)
x_(n+1) = ( x_(n) * a + b) mod (x_max +1)
missä vakioiden a ja b tulee täyttää tietyt matemaattiset vaatimukset, esimerkiksi ovat suurehkoja alkuluja. mod (x_max+1) tarkoitttaa, että kerto- ja yhteenlaskun jälkeen tullut luku palautetaan arvovälille eli kuten alle miljoonan lukuja tuotettaessa  käytetään vain kuusi viimeistä numeroa.

Käytettävä kaava riippuu myös laitteen yksilöintinumerosta (laiteyksilöön talletetuista lisävakioista), että eri laitteyksilöt tuottavat eri järjestykset ja  tietyn laiteyksilön kaavaa ei ole helppo arvata saaduista luvuista.

^

Jaska taitaa tarkoittaa, että tunnusluku olisi "aidosti satunnainen"

Ehkä se ei ole sitä vaan tiukasti sidottu laiteen ja tilin yksilöintiin..Satunnaisuudella voi myös olla rajoitteita,,  Jonkun toisen laiteen sama numero ei siis varmaan aukaisisi toisen tilinumeron tiliä.

Eikö ole keksitty mitään luotettavaa suojaa kylppärin lattiakaivolle, jotta sitä ei pääse tukkimaan sammumalla suihkuun? Googlettamalla etsin ja ainoa jonka löysin näytti jollain imukupeille kiinnitettävältä silikonilärpäkkeeltä, jolla ei ole mitään virkaa.

Suihkuseinänhän voi kyllä parhaassa tapauksessa asentaa niin, että se suojaa lattiakaivoa, mutta sekään ei aina onnistu, jos lattiakaivo on huonossa kohtaa. Teräspiikkimatto pultattuna kiinni on idea, jota olisin kannattamassa, jos ei sitä saa muutoin suojattua makoilulta.

Oli tehnyt nuori nulikka kaksiostaan uima-altaan sammuttuaan johonkin aikaa illalla tai yöllä suihkuun. Vettä oli tulvinut alapuolella olevaan asuntoon, joka menee isoon remonttiin ja toistaiseksi on vielä auki, minkä verran vaatii kuivattamisen lisäksi vielä alemman kerroksen asunto.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 23, 2024, 14:20:20Eikö ole keksitty mitään luotettavaa suojaa kylppärin lattiakaivolle, jotta sitä ei pääse tukkimaan sammumalla suihkuun? Googlettamalla etsin ja ainoa jonka löysin näytti jollain imukupeille kiinnitettävältä silikonilärpäkkeeltä, jolla ei ole mitään virkaa.

Suihkuseinänhän voi kyllä parhaassa tapauksessa asentaa niin, että se suojaa lattiakaivoa, mutta sekään ei aina onnistu, jos lattiakaivo on huonossa kohtaa. Teräspiikkimatto pultattuna kiinni on idea, jota olisin kannattamassa, jos ei sitä saa muutoin suojattua makoilulta.

Oli tehnyt nuori nulikka kaksiostaan uima-altaan sammuttuaan johonkin aikaa illalla tai yöllä suihkuun. Vettä oli tulvinut alapuolella olevaan asuntoon, joka menee isoon remonttiin ja toistaiseksi on vielä auki, minkä verran vaatii kuivattamisen lisäksi vielä alemman kerroksen asunto.

Kaksi lattiakaivoa?

Kolmen kaivon taktiikka:


kaivo ←- 1m² -→ kaivo
                |
                ↓
            kaivo


tai joku tällainen miljoonan kaivon ratkaisu:



Tuollainen ritilä - jos se on oikein tehty - jättää alle tilaa, jotta vesi voi kulkea viemäriin vaikka ritilälle olisi asetellut itsensä hieman silmäluomiaan lepuuttamaan onnistuneen humalatilan päätteeksi.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 23, 2024, 14:20:20Eikö ole keksitty mitään luotettavaa suojaa kylppärin lattiakaivolle, jotta sitä ei pääse tukkimaan sammumalla suihkuun?

Tuhannen taalan kysymys. Kuussa on käyty, mutta silti lähes jokaisessa taloyhtiössä näitä joka vuosi maksellaan. Eikä oteta tätä mitenkään huomioon, kun kylppäriremppoja tehdään - tuohonkin kämppään tulee uusi kaivo ihan samaan kohtaan.

T: Xante

0

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - helmikuu 23, 2024, 14:43:15Kaksi lattiakaivoa?

Tuossa tietysti ideaa, jos tosiaan tuo kylppärikin joudutaan purkamaan, niin ylimäärinen lattiakaivo ei siinä paljoa enää lisää maksaisi.

Tuo nimenomainen asunto on vähän ongelmainen ollut, sillä eräs säätiö sen omistaa ja siinä asutetaan vuokralla erilaisia kutoutujia tai muutoin hankalasti vapailta markkinoilta asunnon saavia. Ensimmäinen vesivahinko siitä nyt tuli riesaksi. Mutta voisi olla hyvä varautua, ettei lisää tule.

Ritilämatto vai mikä se on, vaatii kyllä asukkaalta kuivaus- ja siivoustoimia. Muuten se on homeessa ja limassa hyvin nopeasti.

Mutta kiitokset ideoista. Yritän niitä tarjota eteenpäin.

Muuten olen sitä mieltä, että sääntö-Suomi olisi tuohonkin pitänyt tehdä jonkun rakennusmääräyksen esimerkiksi siitä, miten etäällä suihkusta lattiakaivoin pitää sijaita, jotta sen päälle ei olisi kiva köllähtää. Paljon turhempiakin sääntöjä on.

^
Meidänkin taloyhtiössä oli samassa rappukäytävässä asunto, jota vuokrattiin aika kummallisen oloisille asukkaille. Pahin oli eräs aika pelottava ukko, joka kännipäissään istui rapussa ja örisi ja lauleskeli tuntitolkulla, mihin aikaan tahansa vuorokaudesta. Onneksi muutti sitten pois jossain vaiheessa. En oikein ilennyt poliisiakaan soittaa, ettei ukko kostaisi sitten minulle. Ehkä olisi pitänyt ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Sillä lailla sain häädettyä alakerran nuorenmiehen, joka piti bileitä, jotka alkoivat usein klo 23 jälkeen. Polttivat vielä tupakkaa ja hashista parvekkeella, mikä teki asiasta vielä kiusallisemman kesäshelteillä. Käy siinä sitten töissä, jos ei saa nukuttua.

Oma kysymykseni: kauanko keskisuuren rapatun kerrostalon julkisivuremppa yleensä kestää? Naapurissa alkoivat poraaminen. En oman talon julkisivurempasta muista kuin että viikkoja se kesti, olisikohan ollut 4 vk?

Onko kenelläkään parempaa tuntumaa VR:n hinnoittelupolitiikasta? Jos on nyt varaamassa lippuja kuukauden päähän ja yksi juna on lähes puolet kalliimpi kuin muut junat, saattaako tuo kyseinen hinta lähempänä vielä laskea, vai kannattaako nyt varata, ettei kallistuu entisestään? Joskus ainakin oli niin, että kun kuukautta paria etukäteen olin varaamassa, hinnat olivat paljon kalliimpia kuin muutaman viikon päästä. Mutta silloin kaikki liput olivat kalliimpia, nyt vain tuo yks (sopivin).

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 23, 2024, 15:33:58Oma kysymykseni: kauanko keskisuuren rapatun kerrostalon julkisivuremppa yleensä kestää? Naapurissa alkoivat poraaminen. En oman talon julkisivurempasta muista kuin että viikkoja se kesti, olisikohan ollut 4 vk?

Riippuu mitä siinä remontoidaan. Jos uusitaan rappaus, ikkunat ja eristeet, voi mennä lähes vuosi. Jos vain maalataan, saatetaan selvitä parissa kuukaudessa.

Kiitos vastauksesta. Vuosia tätä joka päivä tuntikausia kestävää jurnutusta on kamala ajatus.