Nyt on kysyttävää

[Hippi]

^
Eräällä tuttavalla oli mikroaaltouuni juuri tuossa 70/80 -lukujen taitteessa varmaankin ihan ensimmäisessä aallossa Suomessa. Muistan vielä, että hän siinä valmisti jonkun kala-aterian kokonaisesta kalasta ollessani kylässä. Uunin hinnankin hän taisi mainita, mutta en sitä painanut mieleeni ihan senkään vuoksi, että sen hintainen keittiökapine olisi täysin tavoittamattomissani. Sanalla sanoen helvetin kallis oli ollut enkä pitkällisistä kehuista huolimatta tuolloin ymmärtänyt, mihin tuollaista voisi tarvita. Noihin aikoihin vielä käytiin kovaa keskustelua siitä, millaista säteilyä ne päästää ympärilleen ja etenkin onko vaarallista syödä mikrossa kuumennettua ruokaa.

Nyt nämä simppelimmät mikrot, jollainen itsellänikin on, ovat ihan jokapäiväisessä käytössä ja todella halpoja siihen nähden, miten näppäriä ne ovat käyttää ja paljonko niitä tosiaan tulee käytettyä.


Mutta itse kysymykseen, niin olen odottanut milloin päästetään markkinoille leivänpaahdin, joka pompsauttaa paahtuneet leivät ääneti esiin. Kapineessa saisi kyllä olla säädettävä hillitty piippaus, milloin paahdin on tehtävänsä toimittanut. Ihan varmasti tuo on keksitty, mutta sitä nyt vaan pihdataan syystä, jota ei ole kerrottu. 

[ROOSTER]

... olen odottanut milloin päästetään markkinoille leivänpaahdin, joka pompsauttaa paahtuneet leivät ääneti esiin. Kapineessa saisi kyllä olla säädettävä hillitty piippaus, milloin paahdin on tehtävänsä toimittanut. Ihan varmasti tuo on keksitty, mutta sitä nyt vaan pihdataan syystä, jota ei ole kerrottu. 

Voisi hyvinkin olla, että markkinoilla olisi tilaa uusille äänettömämmille kodinkoneille. Miksi imurin pitää huutaa kuin pistettävä sika, mikroaaltouunin plimpsaus on sitä luokkaa että ulos asti kuuluu ja tosiaan, miksi leivänpaahtimen loppurämähdystä ei ole saatu siivottua pois. Kodinkoneissa voisi olla itse valittu ilmoitusääni, kuten puhelimissakin. Olisi hienoa kun uuni kertoisi laatikkoruuan valmistumisesta tunnin lämmityksen jälkeen Pate Mustajärven sanoin: Lihaa ja perunaa...
https://youtu.be/nSd4Kj7XA8o?t=52

Ihme, ettei mikään luksuskodinkonevalmistaja ole vielä vastannut ilmeiseen kysyntään, vai onko?

[kertsi]

Näin kerran dokumenttiohjelman, jossa Mielen pölyimurien kehittäjä ihan tosissaan ilmeisesti kertoi, että kehittävät imurit sen kuuloisiksi, että kuluttujat muka mieltäisivät ne tehokkaiksi. Siis idiootit tieten tahtoen lisäävät mökää. Näin ohjelman sen jälkeen, kun olin jo kerennyt itse ostaa Mielen pölyimurin. Ensi kerralla tsekkaan desibelitasot.

Myös Mielen jääkaappipakastin pitää turhan paljon meteliä, vaikka muuten kyllä tykkään siitä, kun pakastin jäätyy hitaasti umpeen (huuruutumaton vai millä ne mainostavatkaan), ja on lasiset hyllyt jääkaapissa.

[Hippi]

Imureiden meteli on ihan omaa luokkaansa.

Edellinen imurini oli Mielen ämyri ja siinä oli vielä erillinen cat&dog suulake, jossa oli pyörivä harja karvojen pyydystämiseen. Harja pyöri imuteholla, mutta minulle ei ikinä selvinnyt, miten suulakkeen kanssa imurointi kuulosti jumbojetin lentoon lähdöltä. Jäi sekin hienous käyttämättä paitsi äänen vuoksi, myös sen puhdistamisen hankaluuden vuoksi. Mainoksessa ja käyttöohjeessa karvat muodostavat harjan pintaan tasaisen maton, joka vain leikataan auki ja sitten käynnistetään imuri, jolloin karvamatto imaistuu pölypussiin. Ei toimi niin. Karvat (ja teinien pitkät hiukset) kietoutuivat harjan harjaksien juureen, josta niitä on jollain puikolla koukittava irti.

Nykyinen imurini on Electrolux, joka mainostaa olevansa markkinoiden hiljaisin. Kyllähän se on, jos säätää imutehon pienimmälle "verhojen imurointi" -tasolle. Mutta kun säätää tehon voimakkaammalle, niin melutaso nousee eksponentiaalisesti ollen sitten suihkumoottoritasolla, kun mattoja imuroi.

[MrKAT]

Ei täällä imuri huuda niin kovasti... Mutta ai niin, Aspergerina käytän aina sen kanssa korvatulppia...

[ROOSTER]

Onko ihmiskehossa 70-vuotiaana jäljellä enää yhtään "alkuperäistä" solua vai ovatko kaikki uusiutuneet matkan varrella?

Miten muistissa oleva tieto siirtyy vanhasta solusta uuteen?

[Karikko]

Onko ihmiskehossa 70-vuotiaana jäljellä enää yhtään "alkuperäistä" solua vai ovatko kaikki uusiutuneet matkan varrella?

Miten muistissa oleva tieto siirtyy vanhasta solusta uuteen?

Eipä taida olla> luuston solutkin uusiutuvat kymmenkunnan vuoden puitteissa. (soluistahan ihminen koostuu)
Soluthan jakautuvat ja dna säilyy joten "solumuistikaan ei sinänsä häviä mihinkään. Kantasolut kyllä taitavat olla vähissä tuossa iässä eikä samanlainen sopeutumistapahtuma enää liene mahdollista, kuin lapsen kehityksessä.

Ihmisen muisti ei kyllä ole kovinkaan vakioinen ja aivojen hermoratojen muistivarastot toimivat hieman eri tavoin..

[ROOSTER]

Onko ihmiskehossa 70-vuotiaana jäljellä enää yhtään "alkuperäistä" solua vai ovatko kaikki uusiutuneet matkan varrella?

Miten muistissa oleva tieto siirtyy vanhasta solusta uuteen?

Eipä taida olla> luuston solutkin uusiutuvat kymmenkunnan vuoden puitteissa. (soluistahan ihminen koostuu)
Soluthan jakautuvat ja dna säilyy joten "solumuistikaan ei sinänsä häviä mihinkään. Kantasolut kyllä taitavat olla vähissä tuossa iässä eikä samanlainen sopeutumistapahtuma enää liene mahdollista, kuin lapsen kehityksessä.

Ihmisen muisti ei kyllä ole kovinkaan vakioinen ja aivojen hermoratojen muistivarastot toimivat hieman eri tavoin..

Sehän tarkoittaa, että ihmisen identiteettiä ei oikeastaan saisi määritellä syntymän jälkeisen kehon perusteella, vaan prosessina jonkinlaisella jatkuvalla mielen kartoituksella. Taitaa olla nykyiset määrittelyt tehty lähinnä verotusta, sotaväenottoa ja rangaistavuutta silmälläpitäen.

Näyttää olevan monimutkuliainen asia määritellä, identiteetti.

Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia:

    identiteetti filosofiassa
    identiteetti matematiikassa
    identiteetti psykologiassa
    identiteettiteoria (mielenfilosofia)
    identiteetti yhteiskuntatieteissä
    kulttuuri-identiteetti
    virtuaali-identiteetti
    sähköinen identiteetti

[Karikko]

Onko ihmiskehossa 70-vuotiaana jäljellä enää yhtään "alkuperäistä" solua vai ovatko kaikki uusiutuneet matkan varrella?

Miten muistissa oleva tieto siirtyy vanhasta solusta uuteen?

Eipä taida olla> luuston solutkin uusiutuvat kymmenkunnan vuoden puitteissa. (soluistahan ihminen koostuu)
Soluthan jakautuvat ja dna säilyy joten "solumuistikaan ei sinänsä häviä mihinkään. Kantasolut kyllä taitavat olla vähissä tuossa iässä eikä samanlainen sopeutumistapahtuma enää liene mahdollista, kuin lapsen kehityksessä.

Ihmisen muisti ei kyllä ole kovinkaan vakioinen ja aivojen hermoratojen muistivarastot toimivat hieman eri tavoin..

Sehän tarkoittaa, että ihmisen identiteettiä ei oikeastaan saisi määritellä syntymän jälkeisen kehon perusteella, vaan prosessina jonkinlaisella jatkuvalla mielen kartoituksella. Taitaa olla nykyiset määrittelyt tehty lähinnä verotusta, sotaväenottoa ja rangaistavuutta silmälläpitäen.

Näyttää olevan monimutkuliainen asia määritellä, identiteetti.

Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia:

    identiteetti filosofiassa
    identiteetti matematiikassa
    identiteetti psykologiassa
    identiteettiteoria (mielenfilosofia)
    identiteetti yhteiskuntatieteissä
    kulttuuri-identiteetti
    virtuaali-identiteetti
    sähköinen identiteetti

No säilyyhän se ihmisen rakenne, perimä ja dna:n mahdollistamat asiat- puhut tuossa enemmän opituista jutuista joita opitaan lisää ja sovelletaan entiseen- eli tuskin siinä identiteetissä mitään kauhian isoja muutoksia tulee solujen jakautuessa..

[kertsi]

Onko ihmiskehossa 70-vuotiaana jäljellä enää yhtään "alkuperäistä" solua vai ovatko kaikki uusiutuneet matkan varrella?

Miten muistissa oleva tieto siirtyy vanhasta solusta uuteen?

Aivoissa lienee kosolti jäljellä alkuperäisiä soluja? Aiemmin luultiin, että aivojen hermosolut eivät ollenkaan uusiudu, mutta kyllä siellä jonkin verran uusiutumista tapahtuu. Esimerkiksi hippokampuksessa (ja jossain jota englanniksi kutsutaan subventricular zoneksi) syntyy uusia neuroneja kantasoluista (jos siis syntyy - esim. Alzheimer-potilailla ei syntyne, vaan hippokampus kutistuu). Oppiminen liittyy juurikin näihin syntyneisiin neuroneihin, jotka vaeltavat aivokuorelle (ja siksi Alzhemer-potilaiden oppiminen on heikompaa). Opittu tieto säilyy hermoverkossa, JOS säilyy. Hermoverkkoyhteyksiä pitää käyttää, jotta muistijäljet säilyisivät, mottona on "Use it or lose it".

(Oppimiseen liittyy myös ns. eng. pruning, karsiminen, varsinkin vauva-aikana, jolloin oppiminen lähinnä on sitä, että tiettyjä hermoyhteyksiä/synapseja vahvistetaan, ja muita synapseja karsitaan rankalla kädellä. Vastasyntyneellä on muistaakseni hurjasti enemmän synapseja kuin parivuotiaalla.)

Luullakseni yksittäinen hermosolu ei juurikaan säilö tietoa (tai siirrä tietoa uuteen soluun), vaan tieto tallentuu muistijälkinä, ja aktivaatiokuvioina hermoverkossa, jotka rakentuvat hermosolujen välisten synapseihin.

Poikkeuksen edellä mainitusta ehkä tekevät (toistaiseksi hypoteettiset) "isoäiti-solut", jotka säilyttävät tietoa jostain yksityiskohdasta, ja jotka laukovat jonkin tietyn ärsykkeen saatuaan, juurikin esim. isoäitiin liittyvän ärsykkeen kuten näkö- tai kuulohavainnon.

Jos tarkoitat muistissa olevalla tiedolla opittua tietoa, niin tietääkseni se ei siirry solulta toiselle.

Jos taas tarkoitat muistissa olevalla tiedolla perimää, DNA:ta, (vähän harhaanjohtavaa on silloin kyllä puhua muistista) niin se puolestaan siirtyy muihin soluihin siten, että solu jakautuu, ja siis monistaa perimäaineksensa joko DNA:na eli kaksoiskierteenä (mitoosi somaattisissa soluissa) tai "yksöiskierteenä" RNA:na (meioosi sukusoluissa).

Poikkeuksena edellä mainitusta mitoosista: aivosolut eivät jakaannu (paitsi kantasolut hippokampuksessa ja subventricular zone:ssa):
"Once born, neurons do not divide (see mitosis), and many will live the lifespan of the animal." https://en.wikipedia.org/wiki/Neurogenesis

Lisätty pari tarkennusta.

[kertsi]

Ei täällä imuri huuda niin kovasti... Mutta ai niin, Aspergerina käytän aina sen kanssa korvatulppia...

Minä käytän Peltoreita eli kuulosuojaimia, vaikken Assi olekaan.

[Karikko]

^^
Tarkoitat varmaan hermosoluja-  aitotumalliset solut yleensä jakautuvat uudistuessaan. Niissä on dna muodossa tieto miten niiden pitää toimia. Onhan monilla soluilla erikoislaatuisia "töitä hoidettavanaan ja silti niistä löytyy dna- verisoluja muodostuu luuytimissä, eivätkä ne jakaannu.
Hermosolujen on aiemmin oletettu olevan uusiutomattomia- nyt sitä käsitystä on ilmeisesti  epäilty..

[ROOSTER]

Olen kova pyöräilemään ja vaeltelen metsäautoteitä (joita riittää, ei ole olleet halpoja rakentaa nuo) ja peltoteitä sekä kaikenlaisia lehmipolkuja.

Ongelmana on, että en oikein tiedä, mikä olisi paras navigaattori metsäpoluille. Siis sellainen joka ymmärtäisi mikä reitti on vielä sovelias polkupyörälle. Huom. vanhanaikaista kartta/kompassi-vaihtoehtoa on turha tarjoilla.

Toinen asia joka vaivaa lähinnä vuotuista ajankäyttöä harrastukseen budjetoidessa: Montako sellaista päivää vuodessa on keskimäärin ,jolloin Etelä-Suomessa ei sada, on vähintään 14astetta lämmintä ja tuulee alle 3m/s?

[-:)lauri]

Onko autoilu asenne- vai mielipidekysymys? Molempia ei voi valita. Vain vääriä vastauksia, kiitos.

[Hippi]

... mutta molemmat voi jättää valitsematta. Ole hyvä

Koska minulla ei ole ajokorttia eikä autoa enkä muutenkaan harrasta yksityisauton kyydin pummailua kuin aivan pakkotilanteessa, niin taidan olla pätevä vastaamaan autoilukysymyksiin. Ei ainakaan liity mitään omia intohimoja asiaan.

Varmaan merkittävällä osalla autoilu on tarvekysymys. On oltava auto, jotta pystyy suoriutumaan päivittäisistä tehtävistä.

Niillä, joilla autoilu ei ole välttämätöntä, se varmaan on sitten mukavuudenhalun aiheuttamaa muka-tarvetta.