Nyt on kysyttävää

[Lognessa]

^ En minäkään löytänyt oikeaa vastausvaihtoehtoa. Autoilu on tilannekysymys. Näin korona-aikaan auto oli aluksi järkevin ja sitten helpoin valinta.

Aikaa ennen koronaa olin joukkoliikenneaktivisti, hyötykävelijä sekä pyöräilyinnokas. Ihmeesti arvot pystyy heittämään häränpyllyä.

[Toope]

Onko autoilu asenne- vai mielipidekysymys? Molempia ei voi valita. Vain vääriä vastauksia, kiitos.

Vapautta, siksi molempia. Oikeus, mutta myös hyödyllinen sellainen.

[Hippi]

Katselen joskus joutessani amerikkalaista tosiTV-sarjaa, jossa ihmiset netitse tai lomamatkallaan ovat tutustuneet ja ihastuneet toisiinsa. Toinen suhteen osapuoli on jenkkilästä ja toinen sitten jostain muualta. Tämä muualta oleva on useimmiten tuloillaan USA:aan K-1 viisumilla, jolloin heillä on kolme kuukautta aikaa avioitua, tai tulee passitus kotimaahan takaisin.

Järjestään nuo amerikkalaiset miehet polvistuvat, kaivavat taskustaan sormusrasian ja kosivat. Miten ovatkin osanneet ostaa oikean kokoisen sormuksen, vaikka monissa tapauksissa tapaaminen on ensimmäinen fyysinen kontakti.

Tietty nuo tositv-sarjatkin on ainakin osaksi käsikirjoitettuja, mutta vieläkö nykypäivänä oikeasti joku menee polvilleen kosiessaan muuten kuin esiintymistarkoituksessa? Onhan noita nähty jos jonkinlaisissa yleisötapahtumissa, että mies käy kontilleen ja kosii tyttöystäväänsä, mikä minusta nyt on aika hämmentävää saattaa toinen huomion keskipisteeksi. Mitä siinä voi muuta sanoa kuin myöntyä.

[urogallus]

Järjestään nuo amerikkalaiset miehet polvistuvat, kaivavat taskustaan sormusrasian ja kosivat. Miten ovatkin osanneet ostaa oikean kokoisen sormuksen, vaikka monissa tapauksissa tapaaminen on ensimmäinen fyysinen kontakti.

Yhden koon sormus? 

Amerikassa häät ovat käsittääkseni hirmuinen bisnes (ovat toki Suomessakin), johon kuuluu kaikenlaiset spektaakkelit ja turbotimanttisormukset. Somejulkisuus tai ainakin sen tavoittelu kulkee käsi kädessä tämän kanssa. Konttausleikit sopivat jatkoksi kuin vati päähän.

[urogallus]

Onko yhdessäkään suomalaisessa kaupungissa oikein mäkistä keskustaa? Ainakin Jyväskylässä, Tampereella, Lahdessa ja Kuopiossa löytyy kunnon mäkiä laitakaupungilta, mutta keskustat ovat näissäkin maltillisemmin pinnanmuotoiltuja.

[kertsi]

^ Arvaus: olisikohan Turuus ja Porvoossa? Joen pinnalta korkeimmalle mäelle ehkä on nousua?

[Lognessa]

Kun lähtee keskustasta kotiin päin, on ensin Linnanmäki, sitten Pasila. Jos ei käytä Baanaa, voi nauttia Käpylän ihanasta metsästä, missä vuoristorataan verrattavia pyöräilyteitä.
Ja kyllä se siitä ylöspäin on pelkää nousua... eli ei ollut oikea vastaus.

[Jaska]

Linnanmäki sijaitsee Alppiharjussa. Tähtitorninmäkikin on Helsingissä kohtuumatkan päässä ydinkeskustasta. Onhan näitä mäkiä. Paikka jossa Kustaa Vaasa Helsingin perusti Vantaanjoen suulla on jonkinmoisen kallion päällä sekin, jonkun matkan päässä nykykeskustasta samoin kuin Taivaskallio mutteivät kaupungin nykylaidoilla sentään. Kruununhaassa on mäkiä mm. Tuomiokirkon vieressä Unioninkadulla

[Hayabusa]

Mäkikysymyksen vastaus riippuu siitä, miten määritellään "oikein mäkinen" ja "keskusta"?

Mainituista kaupungeista kaikista, ja monista muistakin, löytyy mäkiä. Suomalaiset kaupungit ovat niin laajoja, etteivät ne mahdu yhdelle mäelle.

[ROOSTER]

Suomessakin asutus on sijoitettu yleensä viisaasti tulvien ulottumattomiin, vaikka kyseessä olisi rannikkokaupunkikin - paitsi Porissa ja Rovaniemellä. Vai onko se Porilla ja Rovaniemessä. Urheilukeskus Isomäki Porissa on nimensä veroinen, korkeus taitaa olla yli kymmenen metriä merenpinnasta.

[-:)lauri]

Hankitaanko lemmikkieläimiä pelkästään sen vuoksi, että olisi lupa lässyttää? Kun katalat psykologit kielsivät joskus 90-luvulla läsyttämästä vauvoille, lähti syntyvyys todennäköisesti laskuun ja lemmikkieläinten haaliminen nousuun. Nyt tuntuu, että kaikilla olisi lemmikkieläin. Ainakin mun somekuplassa olen itse lemmikkieläimettömänä poikkeus ja kaikki, joilla on lemmikkieläin, lässyttävät sille.

[Xantippa]

Hankitaanko lemmikkieläimiä pelkästään sen vuoksi, että olisi lupa lässyttää? Kun katalat psykologit kielsivät joskus 90-luvulla läsyttämästä vauvoille, lähti syntyvyys todennäköisesti laskuun ja lemmikkieläinten haaliminen nousuun. Nyt tuntuu, että kaikilla olisi lemmikkieläin. Ainakin mun somekuplassa olen itse lemmikkieläimettömänä poikkeus ja kaikki, joilla on lemmikkieläin, lässyttävät sille.

Asia on myös toisinpäin: lemmikkieläimet lässyttävät ihmisille. Esimerkiksi kissathan eivät juurikaan ääntele keskenään, siis miu'u ja mau'u, vaan tekevät sitä vain ihmisten kanssa.

Paha sano, kumpi on palkitsevampaa, lässyttää vai olla lässytettävänä.

T: Xante

[Hippi]

^^
Ainakin yksi on sellainen, joka ei osaa lässyttää sen enempää lemmikeilleen kuin vauvoillekaan. En sitä taitoa ole oppinut, vaikka malleja on ympärillä vaikka miten paljon. Olen myös ihmetellyt sitä kimittämistä, joka liittyy lässyttämiseen. Ääneni ei vaan taivu siihen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että puheeni olisi täysin tasapaksua, sävytöntä ja ilmeetöntä.

[-:)lauri]

...Ja aina joka saatanan kerta, kun käyn somekuplakavereillani ihan livänä kylässä lässytän todennäköisesti myös itse heidän lemmikkieläimille.

[ROOSTER]

Hankitaanko lemmikkieläimiä pelkästään sen vuoksi, että olisi lupa lässyttää?

Ei pelkästään, mutta se saattaa olla osasyy. On ehkä olemassa luontainen lässyttämisen tarve, tosin harvalla ihmisellä on tarve lässytyksen kuunteluun, eläimet ja vauvat ovat taasen siitä innoissaan.

Olen huomannut, että esim. koiran oma aktiivisuus vaikuttaa voimakkaasti lässytyksen määrään. Ehdoitta sinua rakastava pieni sileä- ja pulleamahainen koiranpentu saa monet avautumaan sanallisesti tavalla jota ei olisi koskaan uskonut.