Nyt on kysyttävää

[Brutto]

Miksi Kela hankkii maahanmuuttajille pääsääntöisesti uutta Nissan Qashqaita? Miksi ei esimerkiksi Daciaa tai Kiaa?

[-:)lauri]

Miksi Kela hankkii maahanmuuttajille pääsääntöisesti uutta Nissan Qashqaita? Miksi ei esimerkiksi Daciaa tai Kiaa?

Miten niin pääsääntöisesti? Eikö kela hommaa pääsääntöisesti Qashqaita kellekään muille kuin mamuille?

[kertsi]

Miksi Kela hankkii maahanmuuttajille pääsääntöisesti uutta Nissan Qashqaita? Miksi ei esimerkiksi Daciaa tai Kiaa?

Oletko jo lopettanut vaimosi hakkaamisen?

[Hayabusa]

Miksi Kela hankkii maahanmuuttajille pääsääntöisesti uutta Nissan Qashqaita? Miksi ei esimerkiksi Daciaa tai Kiaa?

Miten niin pääsääntöisesti? Eikö kela hommaa pääsääntöisesti Qashqaita kellekään muille kuin mamuille?

Miksi Kela ylipäätään ostelee kenellekään autoja?

[-:)lauri]

Miksi Kela hankkii maahanmuuttajille pääsääntöisesti uutta Nissan Qashqaita? Miksi ei esimerkiksi Daciaa tai Kiaa?

Miten niin pääsääntöisesti? Eikö kela hommaa pääsääntöisesti Qashqaita kellekään muille kuin mamuille?

Miksi Kela ylipäätään ostelee kenellekään autoja?

Hyvä kysymys. Tulee Bruton kyssäristä mieleen vanha infantiilin nahkatukan väite suoraan 80-luvulta kuinka kela ostaa mamuille merkkivaatteet ja kalliin kellon.  (Kela ei ostele niitä kenellekään).

[kertsi]

Kysymys Oulun seudun murteista, boldaukseni alla:
Oulun tienoolla kai sanotaan kehdata silloin kun tarkoitetaankin viitsimistä (en kehtaa = en viitsi).
Miten sitten siellä sanotaan en kehtaa (koska hävettää)? Vai onko kehtaa-sanalla kaksi merkitystä siellä?

^Just noin viikko sitten piti kehittää kaava simppelille sarjalle ja makasin sängyssä lyijykynän ja paperin kanssa enkä kehdannut noutaa taulukkokirjaa tai avata läppäriä niin raavin ruosteisesti  kaavan kasaan induktiolla (ja osin vaistolla): S_n= 1+b+b²+b³... +bⁿ = (1-bⁿ⁺¹)/(1-b)

[Hippi]

En tiedä, missä itämurteiden raja menee, mutta tuo kehtaamisen merkitys on kyllä savolainen. Eikö MrKAT savolainen ole joskus sanonut olleensa?

En ole kuullut, että savolainen puolestaan oli ikinä niin ujo, ettei kehtaisi, siis tässä yleiskielen merkityksessä

[kertsi]

Olen tuon kehtaamisen toisen merkityksen kuullut lapsena, ja olin aivan äimänkäkenä. Kirjoittaessani kysymykseni luulin, että kuulin sen eräässä Oulun seudun pikkukylässä, mutta ehkä se olikin Keski-Suomessa eräällä pikkupaikkakunnalla, joka ei kuulu Savoon (jossa en muistaakseni lapsena käynyt).

[Hippi]

Vesannolta tuo kehtaaminen viitsimismerkityksessä tuli meidän perheeseen ja juurtui tyttöihin pikkulapsivuosina niin vahvasti, että käyttävät sitä edelleen, vanhempi vahvemmin ja nuorempi satunnaisesti. Eli vanhemman puheenoppinen savolaisuuden vaikutuksenalaisena kesti vuoden pidempään eli viisi vuotiaaksi asti.

En muista tavanomaista kehtaamista vastaavaa sanaa meillä käytetyn.
"En tohdi mennä sinne häiritsemään" saattaisi olla aika lähellä, mutta ei ihan vastaava.

[Kopek]

Wikisanakirja:

Verbi
kehdata (73-F) (taivutus)

uskaltaa ilman että hävettää
En kehtaa pitää puhetta.
(murteellinen, itämurteissa) jaksaa, viitsiä
Empä tuota kehtoo.

----

Lähipiirissäni ei sanaa juurikaan käytetä. Jos käytetään (tai jos minä käytän), sitä käytetään yleismerkityksessä.

Murteista puheen ollen olen itse elänyt lapsuudessani erilaisten murteiden ja kirjakielen sekoituksessa, mikä on vaikuttanut siihen, miten itse olen puhunut, ja kai vaikuttaa taustalla edelleenkin.

Kasvoin suurperheessä, jossa saman katon alla asui kaksi sukupolvea eli vanhempani ja isän puoleiset isovanhempani. Isoisäni kuoli, kun olin kymmenvuotias, mutta hänen puhetapansa ehti todennäköisesti vaikuttaa siihen, miten minä puhuin.

Vanhoista nauhoituksista käy ilmi, että olen puhunut aika (länsi)savolaispainotteisesti käyttämättä kuitenkaan savon murteen ilmaisuja ja sanoja ja tyyliä. Isoisäni oli vähän kouluja käynyt "kansanmies", joten minkäänlaista yläluokkaista tai sivistynyttä puhetapaa en oppinut. D-kirjainta esimerkiksi käytin hyvin rajoitetusti puhekielessä. Radio oli ratio, äidin oli äitin, meidän oli meijän ja niin edelleen. Äitini ja isoäitini eivät olleet Savosta kotoisin, joten he tasoittivat tilannetta. Minulle ei ole jäänyt mieleen, että he olisivat puhuneet ylipäätään minkäänlaista murretta. Kai se oli yleiskieltä.

Vuosien ja vuosikymmenien aikana puhetyylini on todennäköisesti tavallistunut eli (länsi)savolainen nuotti on jäänyt taka-alalle. Korostan "länsisavolaisuutta", koska siinä on suuri ero varsinaiseen savolaisuuteen verrattuna. Jyväskylässä puhutaan "länsisavoa", Kuopiossa savoa. Nämä eivät ole virallisia nimiä.

Vuoden 1938 kartta.

http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savolais.html

Varsinainen savolaisuus on ihmisten puheessa niin tiukassa, että vaikka ihminen puhuisi kuinka hienoa kirjakieltä tahansa, alta "kuultaa" se, että hän on kotoisin Savosta. En tiedä, mikä siinä on, mutta kyllä ihmisen puheesta usein erottaa, onko hän asunut lapsuutensa Helsingissä vai Siilinjärvellä. En ole murreasiantuntija. Esitän tämän arvioin pelkästään havaintoihini perustuen. Kyse ei ole ilmeisesti pelkästään sanoista vaan äänetuottamistekniikasta kaikkine siihen liittyvine asioineen. Sanat voi opetella, mutta miten opettelee hengittämään ja tuottamaan ääntä ei-savolaisittain, jos on sen lapsena omaksunut.

[kertsi]

Jaahas. Keski-Suomen murteet lasketaankin savolaismurteisiin, eli siten myös itämurteisiin. Oulussa ei puhuta itämurteita.
(Geneettisesti toisaalta itäiset geenit (itä-länsi-erottelussa) taitavat ulottua Ouluunkin asti?)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savolaismurteet
Itämurteet (wiki)

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomessa_asuu_kaksi_kansaa_itainen_ja_lantinen

Lis. Wikipedian mukaan (Oulun murre):

Oulun murre on synnyltään länsisuomalainen sekamurre, jonka juuret ulottuvat muinaishämäläiseen kielimuotoon.[83] Oulun seudun murteet kuuluvat suomen kielen pohjoispohjalaisiin murteisiin.

[Karikko]

Vesannolta tuo kehtaaminen viitsimismerkityksessä tuli meidän perheeseen ja juurtui tyttöihin pikkulapsivuosina niin vahvasti, että käyttävät sitä edelleen, vanhempi vahvemmin ja nuorempi satunnaisesti. Eli vanhemman puheenoppinen savolaisuuden vaikutuksenalaisena kesti vuoden pidempään eli viisi vuotiaaksi asti.

En muista tavanomaista kehtaamista vastaavaa sanaa meillä käytetyn.
"En tohdi mennä sinne häiritsemään" saattaisi olla aika lähellä, mutta ei ihan vastaava.

Kun savolainen ei kehtoo- niin hän ei viitsi vaivautua. Kehtaaminen lienee ujoutta muualla päin suomea.

On sen verran tullut seurusteltua savolaista syntyperää olevan "naikkosen kanssa, että on monet termit tuttuja.
Savolainen menee ulos ja kertoo menevänsä pellolle, esim , ja paljon muuta -

[Hippi]

Kehtaamiseen liittyen laitan tähän vielä kopiona pätkän chatista, kun sitä tyttäreltäni kysyin muun höpinän ohessa.

Mut asiasta villahousuun. Kun savolainen sanoo, että ei kehtaa ja tarkoittaa, että ei viitsi. Niin mitä savolainen sanoo, kun ei kehtaa yleiskielisessä merkityksessä?
En saa mitenkään mieleen, mitä Mxxxx olisi sanonut

Tyttäreni vastaus:
Jaa-a
Kai se savolainen kehtaa mitä vaan

Nauratti, että hän oli samaa mieltä, että ei ole savolaiselle kovinkaan tarpeellinen sana. Hetken päästä hänkin tarjosi tohtimista.

[ROOSTER]

Jaa-a
Kai se savolainen kehtaa mitä vaan

Tämä on klassikko, savolaista huumoria...   
https://www.youtube.com/watch?v=oxrzZI3i-Fc

[Jaska]

Onhan noita sanoja tehdyksi saamiselle kainoudeltaan tai tahdikkuudeltaan: rohjeta, iljetä, tohtia, juljeta, saattaa, voida
(kielitoimisto)