Nyt on kysyttävää

[Karikko]

Okei, pitänee vaan testata kieppi auki kieppi kiinni kummassakin pistorasiassa. Mielellään johdon pitäisin taitettuna ja kiinni, jotta johto ei olisi vaarassa tarttua käsiin, kun otan jotain kaapista. En tuon tieteellisempää testiä tai seurantaa välitä alkaa tehdä. Pääasia, että jotenkin saan sen ladattua tarpeen mukaan. Vien vaikka keittiöön lataukseen, jos tarve niin vaatii.

Tosiaan ohjeessa sanottiin, että latausaika on 12 tuntia ja kun liki vuorokausikaan riittänyt, niin oletin joko akun olevan tai merkkivalon olevan rikki. Enkä tietenkään ollut säästänyt kuittia, kun tuo tuli ostettua ruokaostosten yhteydessä, joten kuitti lensi roskiin, kun tyhjensin repusta ostokset pois.

Ei se kieppi estä virran kulkua, mutta voi olla muuten vaarallista kuumenemisen vuoksi- palovaara.

Ei siis koskaan suositella kelalla olevien johtojen käyttöä, pitäisi vaivautua rullaaman ne auki.
Pitkäaikain lataus on siten aika riskaapelia hommaa, vanhoissa nigkelikadium akuissa on aika hidasta se latautuminen.

[Jaska]

Eikö noiden nikkeli-kadmiumakkujen myynti kuluttajille lopetettu jo viime vuosituhannella, kun ovat myrkyllisiä? Uudemmissa peristoissa ei myöskään ole nuukaa, että käyttää melkein tyhjäksi ja lataa täyteen, ettei kapasiteetti nopeasti hupenisi. Itse en kyllä säilytä hammasharjaa laturissa kuin sen jälkeen, kun on alkanut vilkuttaa alhaista latausta.

Sähköhammasharja on minusta hyvä keksintö ja ihan parinkympin perusvärkki ajaa hyvin asiansa. Laittamalla satasen lisää ei rahalle saa vastinetta. Sanovat asiantuntija-arviot lehdissä.

[Hippi]

Tuossa minun hammasharjassani on rungon sisässä oleva akku eikä runkoa voi avata. Käyttöohjeessa ei mainittu, millainen akku on sisään rakennettu, mutta mainittiin, että "akkua ei voi yliladata, joten voit säilyttää harjaa laturissa, jonka pistoke on pistorasiassa". Tuo ei jäänyt mieleen ensimmäisellä lukukerralla. Laturissa olen sitä seisottanut, mutta pistoke irti.

Varmaan Jaska luki Hesarista sen arvion sähköhammasharjojen paremmuudesta pari viikkoa sitten. Loppuyhteenvedossa mainittiin, että harjan kestävyydessä ei juurikaan ole eroa halvemmalla tai kalliimmalla. Käyttöiän ratkaisee akun kestävyys, joka on kaikissa kapineissa suurin piirtein sama.

Oma hammaslääkärini kyllä suositteli, että ei kannata ihan halvinta rimpulaa ostaa, vaan sellainen, jossa kierrosmäärä on riittävän suuri (n. 40 000). Harjaus on tehokkaampaa.

[kertsi]

Eikös niissä kalliimmissa sähköhammasharjoissa ole jokin tunnistin, joka hälyyttää, tai pysäyttää harjan, jos sillä painaa liian kovaa hammasta? Sen ainakin luulisi olevan hyvä lisä, tuon kierroslukujen suuremman määrän lisäksi (josta kuulin nyt ekaa kertaa).

[Jaska]

Tuossa minun hammasharjassani on rungon sisässä oleva akku eikä runkoa voi avata. Käyttöohjeessa ei mainittu, millainen akku on sisään rakennettu, mutta mainittiin, että "akkua ei voi yliladata, joten voit säilyttää harjaa laturissa, jonka pistoke on pistorasiassa". Tuo ei jäänyt mieleen ensimmäisellä lukukerralla. Laturissa olen sitä seisottanut, mutta pistoke irti.

Varmaan Jaska luki Hesarista sen arvion sähköhammasharjojen paremmuudesta pari viikkoa sitten. Loppuyhteenvedossa mainittiin, että harjan kestävyydessä ei juurikaan ole eroa halvemmalla tai kalliimmalla. Käyttöiän ratkaisee akun kestävyys, joka on kaikissa kapineissa suurin piirtein sama.

Oma hammaslääkärini kyllä suositteli, että ei kannata ihan halvinta rimpulaa ostaa, vaan sellainen, jossa kierrosmäärä on riittävän suuri (n. 40 000). Harjaus on tehokkaampaa.

Juu, niin Jaska varmaan.
"Vaikka kalliimpi harja kestäisi viisitoista vuotta ja halvempi neljä vuotta, todennäköisesti molemmista loppuvat akut suunnilleen samaan aikaan."
"Reilut kymmenen vuotta sitten tehdyssä saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että harjaspäillä ei ollutkaan merkitystä lopputulokseen. Olennaista oli harjaamiseen käytetty aika eli harjaaja itse."
"Tärkeintä on se, miten kauan harjaa pidetään suussa ja miten hyvin se ulottuu kaikille hampaiden vapaille pinnoille ja ienrajoille. Tämä työ on ihmisen itse tehtävä, oli harja millainen tahansa."
" Yhden yhdysvaltalaisen ja kahden alankomaalaisen tutkimuksen mukaan taajuuden nostaminen ei parantanut puhdistusvaikutusta. "
Harjoja arvioinut erikoishammaslääkäri, professori sanoo, että itse hän ei käyttäisi hammasharjaan satoja euroja, vaan hänellä on kolmenkympin versio.

[Hippi]

Eikös niissä kalliimmissa sähköhammasharjoissa ole jokin tunnistin, joka hälyyttää, tai pysäyttää harjan, jos sillä painaa liian kovaa hammasta? Sen ainakin luulisi olevan hyvä lisä, tuon kierroslukujen suuremman määrän lisäksi (josta kuulin nyt ekaa kertaa).

Juuri tuon paineentunnistimen vuoksi lääkärini minulle tyrkytti suristinta, kun en osaa käsin hallita voimaa riittävän hyvin. Luultavasti omani on aika keskihintainen, olisikohan ollut joku viidenkympin kapine suunnilleen.

[Karikko]

Tuossa minun hammasharjassani on rungon sisässä oleva akku eikä runkoa voi avata. Käyttöohjeessa ei mainittu, millainen akku on sisään rakennettu, mutta mainittiin, että "akkua ei voi yliladata, joten voit säilyttää harjaa laturissa, jonka pistoke on pistorasiassa". Tuo ei jäänyt mieleen ensimmäisellä lukukerralla. Laturissa olen sitä seisottanut, mutta pistoke irti.

Varmaan Jaska luki Hesarista sen arvion sähköhammasharjojen paremmuudesta pari viikkoa sitten. Loppuyhteenvedossa mainittiin, että harjan kestävyydessä ei juurikaan ole eroa halvemmalla tai kalliimmalla. Käyttöiän ratkaisee akun kestävyys, joka on kaikissa kapineissa suurin piirtein sama.

Oma hammaslääkärini kyllä suositteli, että ei kannata ihan halvinta rimpulaa ostaa, vaan sellainen, jossa kierrosmäärä on riittävän suuri (n. 40 000). Harjaus on tehokkaampaa.

Laturin kerrotaan tunnistavan  lataustason, jos mainostettaan, ettei voi yliladata akkua.

Akku ei lataudu, jos sen on täynnä, mutta voinee kuumeta, jos sitä virtaa yritetään sinne tunkea, eikä laturi sitä estä.

Nykyisin useimmiten kannattaisi hankkia litium- akuilla varustettuja laitteita, mutta ilmeisesti on paljon vanhaa kalustoa myynnissä joita saa edullisesti.

[Muisto Keijo Kullervo]

Olen ymmärtänyt, että aikaisemmin Braun hammasharjaa ostettuani ei enää käynyt edellinen laturi kun laturin pää oli muuttunut sellaiseksi, että ei vanhan laturiin uusi enää mahtunut.
No! Mainitsin siitä joskus ja eipä enää liene sähköhammasharjoja sellaisia - vanhan mallisia lainkaan markkinoilla.

Nyt uusi ilmiö on sellainen, että EU:ta tullee määräys ettei joka  kännykkä merkillä saa olla erilaista laturia vaan kaikkien laturien pitää ajastaan sopia kaiken merkkisiin kännyköihin?

Lienee myös totta, että jotkut työporakoneiden valmistajat ovat kehittänne omalle akulleen mainittavan määrän työkoneita, mutta valitettavan suuri määrä latureita tarvitaan erilaisten akkukoneiden latauksiin vieläkin.

Kysynkin:

Kuinka monta akkumerkkiä tarvitaan vieläkin erilaisten työkoneitten  latauksiin kun ne voitaisiin korvata parilla kolmella sellaisella?

Muisto Keijo Kullervo

[Hippi]

Kyllähän jotain työkalusarjaa mainostetaankin, että yksi akku riittää ja taustalla näkyy koko seinällinen kapineita. Mutta nuo on siis yhden merkin sisällä samaan akkuun sopivat.

En usko, että EU siinä yhtenäistämisessään on edes ajatellut, että ne laitekohtaiset laturit, joihin ladattava kone istutetaan, oltaisiin muuttamassa. Käsittääkseni niissä on vaihtelua myös muussakin kuin liittimissä.

EU halunnee yhtenäistää nämä kännyköiden ja tablettien yms liitännät, jolloin niitä saman vahvuisia latureita voisi käyttää merkkiriippumattomasti. Sekin olisi jo iso askel. Toivottavasti olen ymmärtänyt asian oikein.

[Jaska]

Laturin kerrotaan tunnistavan  lataustason, jos mainostettaan, ettei voi yliladata akkua.

Akku ei lataudu, jos sen on täynnä, mutta voinee kuumeta, jos sitä virtaa yritetään sinne tunkea, eikä laturi sitä estä.

Nykyisin useimmiten kannattaisi hankkia litium- akuilla varustettuja laitteita, mutta ilmeisesti on paljon vanhaa kalustoa myynnissä joita saa edullisesti.

Kun kokeilet latauksessa ollutta sähköhammaskarjaa tai matkapuhelinta, niin kyllä laite ja laturi nimenomaan jäähtyvät kun lataus on tullut täyteen ja virta lakannut kulkemasta. Latauksen aikana lämpenevät. Ne on nykyisin semmoisia, että laite ja laturi "neuvottelevat" latausvirran. Puhelimessani virta laskee latauksen lopulla. Laitteen oman laturin käyttöä suositellaan. Laitan laturiin teipin, johon kirjoitan mihin laitteeseen sa kuuluu, niitä latureita kun onkin aika kasa.

[Muisto Keijo Kullervo]

Ihan toiseen aiheeseen...

Mistähän mahtaa johtua se, että oppositio heti vaalien jälkeen pääsee ns. tapetille julkisissa tiedotusvälineissä ja lupaa maat ja mannut 'jos olisit äänestänyt meidän puoluetta'?

Hallituspuolueet taas ovat opportunisteja ja myötäilevät mahdollisuuksiensa mukaan oppositioita.

Pitäen kuten arvata saattaa kuitenkin kantansa useimmiten (ja seuraavissa eduskuntavaaleissa jälleen uudet yrittäjät esillä).

Politiikka on ihmeellistä mutta toki toivon, että nykyinen ns. hallittu voimapolitiikka enemmistön ehdoin säilyy ajasta ikuisuuteen.

Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Laturin kerrotaan tunnistavan  lataustason, jos mainostettaan, ettei voi yliladata akkua.

Akku ei lataudu, jos sen on täynnä, mutta voinee kuumeta, jos sitä virtaa yritetään sinne tunkea, eikä laturi sitä estä.

Nykyisin useimmiten kannattaisi hankkia litium- akuilla varustettuja laitteita, mutta ilmeisesti on paljon vanhaa kalustoa myynnissä joita saa edullisesti.

Kun kokeilet latauksessa ollutta sähköhammaskarjaa tai matkapuhelinta, niin kyllä laite ja laturi nimenomaan jäähtyvät kun lataus on tullut täyteen ja virta lakannut kulkemasta. Latauksen aikana lämpenevät. Ne on nykyisin semmoisia, että laite ja laturi "neuvottelevat" latausvirran. Puhelimessani virta laskee latauksen lopulla. Laitteen oman laturin käyttöä suositellaan. Laitan laturiin teipin, johon kirjoitan mihin laitteeseen sa kuuluu, niitä latureita kun onkin aika kasa.

Juuri tuohon malliin sen pitääkin toimia, silti joskus voi käydä kämä.

Joskus voi myös hieman vikaantunut johtokin kärähtää latauksen aikana, eikä siksi kannattaisi jättää latausta päälle öiseen aikaan.

No onhan noita akkujakin posahtunut joskus uutisista päätellen ja sellaista mahdollisuutta ei myös voi sulkea pois.

[ROOSTER]

Mikä voisi olla sellainen iso pinnanalainen kelluva objekti johon törmätessään ydinsukellusvenekin vaurioituu?

Yhdysvaltain ydinsukellusvene on vaurioitunut Aasiassa törmättyään veden alla tunnistamattomaan kappaleeseen.

Unidentified Submerged Object

https://matrixdisclosure.com/unidentified-submerged-objects-uso-ufos/

[Hayabusa]

Mikä voisi olla sellainen iso pinnanalainen kelluva objekti johon törmätessään ydinsukellusvenekin vaurioituu?

Nyt ollaan niiden häröteorioiden äärellä, joita varten MO lupasi perustaa oman ketjun. 

[a4]

Mikä voisi olla sellainen iso pinnanalainen kelluva objekti johon törmätessään ydinsukellusvenekin vaurioituu?

Nyt ollaan niiden häröteorioiden äärellä, joita varten MO lupasi perustaa oman ketjun. 

Veikkaan tylsästi kiinalaiseksi sukellusveneeksi. Taiwanilaisille vähemmän tylsä vaihtoehto.