Nyt on kysyttävää

[ROOSTER]

Mikä voisi olla sellainen iso pinnanalainen kelluva objekti johon törmätessään ydinsukellusvenekin vaurioituu?

Nyt ollaan niiden häröteorioiden äärellä, joita varten MO lupasi perustaa oman ketjun. 

Veikkaan tylsästi kiinalaiseksi sukellusveneeksi. Taiwanilaisille vähemmän tylsä vaihtoehto.

Siinä tapauksessa kiinalaiset ovat keksineet häivesukellusveneen, jota edes amerikkalaisten huipputekniikka paljasta, tunnista tai havaitse. Kuulemani mukaan tiedustelun pitäisi havaita sukellusvene jos joku siellä sisällä vaikka pieraisee normaalisti, puhumattakaan muista äänistä. Kaiken lisäksi eri yksilötkin osataan erotella äänen perusteella.

En siis osta väitettä toisesta sukellusveneestä, ellei kyseessä ole tietoinen vaikeneminen poliittisista tai muista syistä.

[Brutto]

Veikkaan vedenalaista kuuntelupoijua. Kohteen ei tarvitse olla iso aiheuttaakseen vaurioita mikäli veneellä on riittävästi vauhtia. Ja sukellusveneet kulkevat nykyään kovaa.

[a4]

Only China and Russia have the capability of blinding an adversary's sonar systems and use it in contested waters such as the South China Sea, Buchanan said.
https://www.stripes.com/branches/navy/2021-10-08/submarines-south-china-sea-uss-connecticut-collision-3169207.html

[Karikko]

Selonteon mukaan kansainvälisillä vesillä tapahtunut haaveri- lieneekö totta.

Ehkä jotain muuta, jos on ollut vaikka kaikuluotaimet pois käytöstä, ettei havaittaisi. Vedenlainen kuuntelu voisi olla mahdollista, mutta miksi ihmeessä kansainvälisillä kulkureiteillä.

Normaalisti sukellusvene kaiketi havaitsee sukelluksissa ollessaan ympäristöään kaikuluotaimilla ja isommat kohteet ainakin olettaisi huomaavan.
Kaikuluotauksessa on se harmi, että sen luotaamisen voi havaita toisen aluksen kuuntelulaitteilla.

[Hippi]

Tuolla jokunen aika sitten oli puhetta sähköhammasharjani lataamisesta, kun ihmettelin, miksi ei lataannu kylppärin peilikaapin pistorasiasta.

En löytänyt kokeilemalla järjellistä selitystä. Avasin sen johdon tiukasta kiepistä eikä sekään auttanut. Virtaa se saa, koska latausvalo vilkkuu, mutta siinä kaikki. Niinpä se on vietävä keittiöön latautumaan tarvittaessa. Tosin vielä on kokeilematta kylpyhuoneen toinen pistorasia. Sitä voisin käyttää, jos johto vaan riittää pesukoneen päältä pistorasiaan asti. Tuo ei kyllä ole paras paikka pitkäaikaiseen lataukseen, koska kapine olisi alttiina Aatun käpälöinnille. Karvanaama viihtyy monesti pesukoneen päällä päikkäreillä.

Peilikaapin pistorasia kyllä toimii kännykän lataukseen ja hiustenkuivaajan pyörittämiseen, joten ihan toimiva se muuten on.

[Karikko]

Tuolla jokunen aika sitten oli puhetta sähköhammasharjani lataamisesta, kun ihmettelin, miksi ei lataannu kylppärin peilikaapin pistorasiasta.

En löytänyt kokeilemalla järjellistä selitystä. Avasin sen johdon tiukasta kiepistä eikä sekään auttanut. Virtaa se saa, koska latausvalo vilkkuu, mutta siinä kaikki. Niinpä se on vietävä keittiöön latautumaan tarvittaessa. Tosin vielä on kokeilematta kylpyhuoneen toinen pistorasia. Sitä voisin käyttää, jos johto vaan riittää pesukoneen päältä pistorasiaan asti. Tuo ei kyllä ole paras paikka pitkäaikaiseen lataukseen, koska kapine olisi alttiina Aatun käpälöinnille. Karvanaama viihtyy monesti pesukoneen päällä päikkäreillä.

Peilikaapin pistorasia kyllä toimii kännykän lataukseen ja hiustenkuivaajan pyörittämiseen, joten ihan toimiva se muuten on.

Pitäisihän se latautua, jos kerran virta kulkee.

Joskus on kyllä nuo kaappien virransaanti yhteydessä seinäkatkaisijaan ja ellei se ole päällä ei siihen kaappiinkaan tule virtaa.
Tuota ei välttämättä huomaa, kun yleensä laittaa sen valon päälle mennessään kylppäriin ja normaalisti se virta kulkee.
Eli, jos jättää latauksen päälle ja menee pois sammuttaen seinäkoskettimesta virran sammuu se latauskin.


Latausvalo voi vilkkua, jos on akkukäyttöinen "vehje".

[kertsi]

^^
Mulla kerran eräs nyt jo edesmennyt perheenjöseneni vahingossa pudotti sähköhammasharjani, ja se lakkasi toimimasta. Suosittelen Hippi semmoista latauspaikkaa, josta kys. laitetta ei voi kissat pudottaa.

[Hippi]

Joskus on kyllä nuo kaappien virransaanti yhteydessä seinäkatkaisijaan ja ellei se ole päällä ei siihen kaappiinkaan tule virtaa.

Kiitos, tuossa oli selitys. Kokeilin sen hiustenkuivaajalla, joka lopetti hurinan valon sammuessa.

Niinpä kylppärilatauksen vaihtoehdoksi jää pesukoneen pistorasia, joka todellakin toimii myös pimeässä. Edellytyksenä lisäksi, että saan kapineen sijoitettua niin, että Aatu ei siihen pääse käsiksi. Ehkä yksinkertaisinta on käyttää keittiön pistorasiaa.

[Karikko]

Joskus on kyllä nuo kaappien virransaanti yhteydessä seinäkatkaisijaan ja ellei se ole päällä ei siihen kaappiinkaan tule virtaa.

Kiitos, tuossa oli selitys. Kokeilin sen hiustenkuivaajalla, joka lopetti hurinan valon sammuessa.

Niinpä kylppärilatauksen vaihtoehdoksi jää pesukoneen pistorasia, joka todellakin toimii myös pimeässä. Edellytyksenä lisäksi, että saan kapineen sijoitettua niin, että Aatu ei siihen pääse käsiksi. Ehkä yksinkertaisinta on käyttää keittiön pistorasiaa.

Hyvä-- että minustakin on joskus jotain hyötyä, ettei pelkää "päänsärkyä jatkuvasti..

[ROOSTER]

Tulppaanit vaativat keväällä kukkiakseen 16 viikon kylmäkauden, eli semmoisen alhaisen jääkaappilämpötilan. Eikö tulppaani kuitenkin ole kotoisin maista joissa ei juuri näin pitkiä kylmiä jaksoja edes ole?

[urogallus]

Taitaa olla arokasvi. Ja aroilla on ankara tai vähintäänkin viileä talvi.

[ROOSTER]

Taitaa olla arokasvi. Ja aroilla on ankara tai vähintäänkin viileä talvi.

Vuoristosta saattaisi olla lähtöisin.

Tulppaanit (Tulipa) ovat kotoisin Keski-Aasian vuoristoista, ja ne tulivatkin aluksi suosituiksi Turkissa sekä kasveiksi että koristevaatteiden kuva-aiheina. Tulppaani on edelleen turkkilaisen kulttuurin symboli. Tulppaanin nimeä väitetään itävaltalaisen Turkin lähettilään Ogie Ghiselin de Busbecqin (asui Istambulissa 1554-62) keksimäksi. Se on väännös turbaani-sanasta. Häntä myös pidetään tulppaanit Eurooppaan tuoneena henkilönä. Eli tulppaaninviljely alkoi Länsi-Euroopassa vasta uudella ajalla ja Hollannissa harvinaisista tulppaanilajikkeista syntyi 1600-luvllulla keinotteluhaara. Arvokkaimpia olivat mosaiikkiviruksen vaivaamat tulppaanit, joiden kukat olivat raidallisen kirjavia, kuin marmoria.
Syy, miksi kukat olivat raidallisia, selvisi vasta 1900-luvulla, ja koska niiden aikaansaaminen pysyi pitkään arvoituksena, ne olivat arvokkaita. Toinen syy, miksi tulppaanit olivat arvokkaita on se, että siemenestä kukkivaksi kasviksi saaminen kestää seitsemän vuotta, ja vaikka  niitä voi lisätä kasvullisesti, leviäminen oli hidasta.

Ilmeisesti Hollannissa on (ainakin ollut 1600-luvulla) 16 viikon kylmäjaksoja. On aika aikaavievä harrastus, jos kasvattaa siemenestä.

[Hippi]

Pitipä minunkin tutkia alkuperää https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulppaanit

Mutta jalostustyötähän on tehty jo kauan, joten eiköhän tuohon viileänjakson viileyteen tai pituuteenkin ole päästy vaikuttamaan edes hiukan, jotta ne ei vaadi niin täsmälleen alkuperäisiä vastaavia olosuhteita.

[urogallus]

Vuoristosta saattaisi olla lähtöisin.

Keski-Aasian vuoristosta, eli tosiaan aroilmastosta.

Ilmeisesti Hollannissa on (ainakin ollut 1600-luvulla) 16 viikon kylmäjaksoja.

Katsotaas. Wikin mukaan Amsterdamissa keskilämpötila vuosina 1981-2010 oli marraskuussa 7.1C, joulukuussa 4.0C, tammikuussa 3.3C, helmikuussa 3.4C ja maaliskuussa 6.1C. On siinä sentään vähän aikaa palella.

1600-luvulla oli kylmempää, kun pikku jääkausi puski päälle.

[kertsi]

Taitaa olla arokasvi. Ja aroilla on ankara tai vähintäänkin viileä talvi.

Lieköhän nimenomaan ja vain arokasveille tyypillistä, että kasvi tekee sipulin (ja varastoi ravinteita)? Aroilla on kuivaa ja tuulikin kuivattaa. Ehkä jossain kosteimmissa olosuhteissa sipuli mätänisi?