Nyt on kysyttävää

[Hippi]

Silloin kun ihmisen arvo mitataan rahalla ja sillä, mitä tämä ihminen voi firmalleen tuottaa, niin mikä tahansa huippupalkka on perusteltu – firman kannalta. Firma nyt voi olla mikä tahansa yhtiö / urheiluseura / elokuvatuotanto jne., jolla nyt yleensä voi olla varaa maksaa miljoonia henkilön panoksesta firman toiminnassa.

Kyllähän noilla huipputekijöillä kaikilla on jokin ominaisuus, jonka katsotaan tuottavan ”palkkansa edestä” rahaa firmalle. Olkoon se kyky rekrytoida hyviä toiminnallisia johtajia ja luoda kontakteja yritysmaailmassa tai olla se vetovoimainen tähti, joka vetää maksavan yleisön paikalla ja vetää myös rahakkaita sponsoreita puoleensa. Joukkuelajeissa jopa se, että henkilö ei mene vastustajan leipiin on pitkän pennin arvoinen.

Eli kyllä nuo kaikki palkkansa rahassa mitattuna ovat ansainneet. Tämän jälkeen pääsemme takaisin siihen alkuperäiseen kysymykseen. Miksi toisten palkkaa kritisoidaan ja toisten ei riippuen siitä, mikä näiden työ on.

[Xantippa]

Voimme tietysti puhua mistä vain, mutta jos kysymys koskee sitä, miksi huippu-urheilijoiden palkkaa ei kritisoida samalla tavalla kuin huippujohtajien, vastaus on vähän hämärä, jos se on "miksi vain".

T: Xante

[a4]

Kaiketi huippu-urheilijoiden ökytulot on helpompi sulattaa, koska usein heillä on paljon faneja eli fanaattisia kannattajia jotka maksavat mielellään kaikesta sankariinsa liittyvästä. Lisäksi ökyrikkailla urheilijoilla on ökytuloja nauttivien viihdetaiteilijoiden tavoin maagista ajattelua puhutteleva sädekehä päänsä päällä joka kiehtoo muitakin kuin vain kovimpia faneja.
Ökyrikkaat sankarit tuottavat elämää suurempaa draamaa tavisten elämään.

Yleisemmällä tasolla kaikkia ökytuloja pitäisi kritisoida ja säännellä maltillisemmaksi tulonjaoksi ihmiskunnan kesken.

[-:)lauri]

^^^
^^
^
Omalla kohdallani ja vankkumattomana viihteen ystävänä sallin kyllä ökymiljoonat niin urheilijoille ja yritysjohtajillekin viihdyttävyyden perusteella. Eli jos ökymiljoonia on ylipäätään mielekästä jakaa ja erottuu samassa sarjassa jollain tavoin edukseen, on ökymiljoonansa mielestäni ansainnut.

Tosin yritysjohtajalta edellytän osoitusta etiikan olemassaolosta kun taas Sebastian Aholta hyviä tehoja. Eli kriteerit eivät minulla tässä kohtaa ole samat. Tosin ei yleensä yritysjohtajan ja Sebastian Ahon vaikutus yhteiskuntaankaan ole sama.

[-:)lauri]

Yleisemmällä tasolla kaikkia ökytuloja pitäisi kritisoida ja säännellä maltillisemmaksi tulonjaoksi ihmiskunnan kesken.

Tästä olen samaa mieltä mutta niin kauan kuin asialle ei haluta tehdä mitään, katson fanina tosiaan oikeudekseni annostella kritiikkiäni joskus vain sillä perusteella, mikä on kritiikin kohteen viihdyttävyyden aste kyseisessä lajissa kilpailijoihinsa nähden.

[Karikko]

Jos suomalaisista urheilijoista on kysymys, niin aika harvalla on miljoonatuloja. Silloin he yleensä ovat ulkomailla "töissä- kuten Räikkönen- sveitsiläisenä veronmaksajana.

Suomessa taittaa olla melko harvinaista päästä miljoonatuloihin urheilulla.

Koripalloilija "Markkanen taitaa olla isotuloisin, noista kehollisen lajien urheilijoista- hänen ansionsa taitaa ylittää ne jääkiekkoilijoiden ansiot- mutta en nyt tarkkoja tilastoja ole tutkinut..

[-:)lauri]

Voiko tavallinen kuolevainen jättää Leijonien pelin katsomatta keskittyäkseen vain myhäilemään? (Vain vääriä vastauksia kiitos)

[Hippi]

Voisiko Bluetooth toimia kahteen suuntaan?

Tuota jouduin pohtimaan, kun mietin, millaisen kapineen hankkisin. Itsekään en ole ihan varma, mitä haluan, mutta ajatuksena olisi korvata ainakin osittain ladattava kaiutin verkkokäyttöisellä. Minusta ei ole mukava ajatus pitää ladattavaa jatkuvasti verkossa kiinni, kun niitä ei kai pitäisi jättää vahtimatta.

Löysin yhdestä kaupasta verkkokäyttöisen radion, jossa on 20 esiasennettavaa kanavapaikkaa ja lisäksi BT. Mutta ymmärsin, että tuossa BT toimii niin, että radioon saa lisäkaiuttimia ilman piuhoja. Hyvä noin ja jos tuon sijoitan olkkariin, niin sen ladattavan voin ottaa keittiökäyttöön siksi aikaa, kun siellä puuhaan lyhyitä aikoja silloin tällöin.

Mutta tuossa ei ole kaikki, vaan haluaisin, että tuo samainen radio voisi toimia BT-kaiuttimena läppärille, tabletille tai kännykälle. Mutta sellaista kapinetta ei taida olla tai sitten en osaa sellaista etsiä. Nykyisin noille käytän sitä ladattavaa kaiutinta, mutta unohdan sen aina laittaa lataukseen ja se on aika hidas ladattava, joten sitä en välittäisi käyttää pitkiin kuuntelusessioihin.

En etsi mitään "elämää suurempaa hi-fi-elämystä", vaan jotain sellaista, joka soittaa musiikin "ihan hyvin" ainakin, jos vertailukohtana on läppärin äänentoisto. Eikä kapineen / kapineisen tarvitse olla mitään muhkeita sisustuselementtejä, vaan pikemminkin aika huomaamattomia.

Yksi vaihtoehto olisi tietysti se, että ostaisin pelkän verkkokäyttöisen kaiuttimen, johon sitten läppäriltä heittäisin radion. Se vaikuttaa ihan kivalta, mutta ei ihan toimi, jos samaan aikaan teen läppärillä jotain, jossa on äänet mukana. 

Onko kellään hyviä ideoita?

[Aave]

^
Ladattavissa bluetooth-kaiuttimissa pitäisi kyllä olla automaattinen kytkin, jonka ansiosta laite lakkaa lataamasta akkua verkkovirrasta sen jälkeen, kun akku on täysi. Akun ylilatautuminen siis estyy. Semmoinenhan on kaikissa uudemmissa läppäreissä, tableteissa ja muissakin elektronisissa, akkukäyttöisissä vimpaimissa. "Uudemmissa" tarkoittaa yleisellä tasolla ainakin 10 vuotta vanhoja laitteita, mutta asia kannattaa tarkistaa vielä oman laitteensa manuaalista (Tekniset tiedot). Riskin ei siis pitäisi kummoinen olla, vaikka ladattava laite jäisi välillä verkkovirralle pidemmäksikin ajaksi. Jotkin kännykät ja tabletit saattavat olla kärvähdysherkempiä.

Erillisiä bluetooth-adaptereitakin on saatavilla. Niiden avulla voi muuntaa laitteita bluetooth-vastaanottimiksi, ja kuuntelutarkoituksiin myydyissä adaptereissa ne kytketään kiinni RCA-piuhoilla. RCA-piuha on se toisesta päästään haarautuva, valkoinen+punainen liitinpiuha, jollaisia kotistereoissakin on. Piuhan toisessa päässä on mikrofoniliitin. Mistään erityisistä hifi-liikkeistä bt-adaptereita tai piuhoja ei tarvitse kovan rahan kanssa lähteä kyselemään, vaan luulisi löytyvän tyyliin Biltema, Clas Ohlson, Motonet...

Itse en osaa tämän tarkemmin sanoa, koska en ole joutunut bluetoothin kanssa juurikaan kikkailemaan. En osaa suoralta kädeltä sanoa, toimiiko esim. halpa bluetooth-radio myös automaattisesti vastaanottimena, eli voiko niihin myös lähettää joistain muista bt-laitteista musiikkia. Oletan, että tarkoitat vaikkapa kännykästä tai läppäristä lähetettyä spotify-toistoa, tai radiota. Sellaisia ihan varmasti saa, mutta nämä ovat helposti ominaisuuksia, joilla rahastetaan ylimääräistä, vaikka niiden tekninen toteutus ei kummoisia vaatisikaan.

Foorumilta ehkä Lenny saattaisi tietää tarkemmin; itse verkosta katsellessa hakusanoiksi esim. bluetooth-adapteri, RCA-johto/RCA-kaapeli. Ei tämmöisen virityksen luulisi paljoakaan maksavan, kunhan vastaanottava laite vain on yhteensopiva. Yhteensopivuus tarkoittaa, että laitteessa on vähintään se mikrofoniliitin.

[Hippi]

^
Tietysti yksinkertaisin ratkaisu kai olisikin tehdä tabletistani se radio, kun tabletilla on enää aika vähän mitään käyttöä sen jälkeen, kun ostin vähä-älyisen kännykän. Sillä saisin kampitettua nykyisen radioni särinän, josta jo aikaisemmin kitisin. Tabletin kautta saisin myös musiikkipalveluni käyttöön. Näin nuo viihteet olisi omalla tontillaan ja läppäriä voisin käyttää samaan aikaan ilman, että musiikin tai radion kuuntelu häiriintyy.

Jos nuo sitten laittaisi verkkoon pysyvästi kiinni ja senhän voisi tehdä jatkojohdolla, jossa on katkaisin. Jatkojohdon tulen joka tapauksessa noihin tarvitsemaan.

Olin niin hirttäytynyt tuohon ajatukseen, että "laturia ei saa pitää jatkuvasti verkossa" -ajatukseen, että en tuota viritystä edes uskaltanut keksiä.

[Aave]

^
Noin kannattaisi tehdä, kun bt-kaiutin ymmärtää tablettia suoraan, ja tablettiin saa halutessaan suurin piirtein kaikki planeetan radioasemat ja muut musiikkisovellukset, mitä nyt vain keksii. En silti suosittele pitämään sitä viikkokaupalla jatkuvalla verkkovirralla, enkä varsinkaan yöpöydällä latauksessa. Tabletit ja kännykät ovat ylilatauskytkimestä huolimatta riskaabeleja laitteita ja voihan silti käydä, että akku vikaantuu, menee oikosulkuun ja sanoo poks! Mielestäni kaikki akulliset laitteet pitäisi valmistaa niin, että kuluttaja saa niistä halutessaan akun irti.

Olen käyttänyt vanhaa älykännykkääni niin musiikkisoittimena ja radiona, ylimääräisenä datavarastona, kuin wifi-signaalin vahvistimenakin. Siitä kun sai akun laitteen kuoria rikkomatta irti, niin saisi olla verkkovirrassa vaikka maailman tappiin. Nykyisin en tee sillä enää oikeastaan mitään.

Oletko tarkistanut, saako bt-kaiuttimesta akun pois? Joistain malleista saa. Itse ostin tämän koronahässäkän alussa suurehkon bt-kaiuttimen (Ns. Boombox), kun elävää musiikkia ei ollut missään, eikä keikkoja pukannut. Sen kanssa on saanut musat soimaan ja tarvittaessa myös karaoket pelaamaan, kun on järjestetty omia, suurempia illanistujaisia. Eivät nekään mitään kalliita ole - omani maksoi alennettuna jotain 100-150 euroa, ja se on sieltä hintavammasta päästä. Siitä saa myös akun irti - mutta nykyäänhän sekin on käytännössä lisämaksullinen ominaisuus, eikä mikään itsestäänselvyys, vaikka sen sitä tulisi olla.

Mutta juu, paras kombo on tuo tabletti+kaiutin. Eikä se nyt paljon vaadi, että silloin kun ei niitä käytä, nyppää johdot pois pistokkeista.

[Hippi]

Tuolla punaisella keinulla se käy irti nyppimättäkin.

[Aave]

^
Aivan. Minulla on samanlainen ylijännitesuojattu jatkopistorasia tietokonekytkyihin ja televisioihin, muuhun en ole tarvinnut. Ukkosella olen ottanut senkin varmuuden vuoksi kokonaan irti, vaikka ylijännitesuoja onkin.

Kaverilla kärvähti viime kesän ukkosilla tietokone, ja vieläpä kerrostalossa. Ei nyt sentään aivan uusi kone ollut eikä rahallisesti korkealta pudonnut, mutta söihän se miestä silti. Työläppäri sentään pysyi ehjänä, kun ei ollut verkkovirtaan kytkettynä silloin.

On kyllä harvinaista että näin käy, mutta kertahan se on aina ensimmäinenkin.

[ROOSTER]

Millä kolmikirjaimisella lyhenteelllä on eniten erilaisia merkityksiä? Saa olla muunmaankielinen mutta joku perustelu merkityksien lukumäärälle pitää olla.

Voittaja ostakoon omakustantaiset pullakahvit haluamastaan paikasta.

Esimerkkinä ETA, jolla on lyhennesivulla yli 100 eri tarkoitusta lueteltuna.   https://www.abbreviations.com/serp.php?st=ETA&qtype=1

[ROOSTER]

Miksi KHL-pelipaidat ovat niin erihintaisia?

https://store.khl.ru/katalog/

Yleisesti ne maksaa 4990 yksikköä mutta Jokerien paita 19990 yksikköä ja HC SKA paita 29990 yksikköä. Lisäksi joku ihan samannäköinen HC SKA paita on vain 5990yksikköä. Mikä ero? En saa selvää kun sivun käsiala on kummallinen.

5000 yksikköä vastannee noin 60:a euroa.