Nyt on kysyttävää

[Hippi]

Entäpä, jos sen kolmoissession jälkeen syntyy erimunaiset kaksoset. Kyllähän ihmisellekin joskus niin voi käydä, joskin kissoilla se on peräti yleistä, että useamman isän toimittamat sessiot tuottavat kukin hedelmää.

Periaatteessahan nuo ihmiskaksoset olisivat identtiset kaksoset, vaikka oikeasti ei heillä olisi sama isä.

Vai olisiko?

[Hippi]

Olen järkyttynyt. Eikö mikään ole enää pyhää, kun laivat ei olekaan naisia?

Aamulla radiossa oli ohjelmaa jostain perinnepäivistä ja Suomen Höyrypursiseurasta. Uteliaisuus heräsi, kun olen vanhaa teollisuus- ja laivanvarustajasukua. Aloin penkoa ohjelmasta saatujen vinkkien perusteella ja löysin jopa mainitun seuran sivuston laivankuvineen. Siitähän se riemu repesi, kun meidänkin suvussa ollut paatti siellä oli kuvastossa.

Mutta noihin paattien nimiin palatakseni, niin ihmetytti, että todella vähän oli naisten nimiä annettu noilla. Olin kerran aikaisemmin jo törmännyt lehtiartikkeliin, jossa paatin nimenä oli Heikki ja ihmettelin kovasti, jotta miksi ihmeessä sellainen nimi oli annettu. Mutta näyttääkin olevan yllättävän yleistä, että laiva nimetään miehen nimellä ja toinen yleinen on tietty paikan (kotisataman?) nimi.

Sen olen kyllä tiennyt, että jäänmurtajat on miehiä, kun onhan se nyt miehekästä olla voimaksa työkone

Mutta siis kysymykseni kuuluu, onko se nyt pelkkää legendaa, että laivat ovat naisia?

[urogallus]

Mutta siis kysymykseni kuuluu, onko se nyt pelkkää legendaa, että laivat ovat naisia?

Ei ole. Isäm maamme USA:n sotalaivaston alukset on usein nimetty laivaston muinaisten sankareiden mukaan, jotka enimmäkseen tuppaavat olevan miehiä. Silti niistä käytetään feminiinisiä pronomineja.

En tiedä, miten ankara woketus vaikuttaa tulevaisuudessa nimiin ja pronomineihin.

Suomessa laivoja on nimetty sekä naisten että miesten mukaan, mutta pääosin niminä on käytetty muita kuin ihmisnimiä. Sotien välisenä aikana laivaston alukset oli usein nimetty myyttisten olentojen mukaan, siviililaivat taas usein nimettiin paikkojen mukaan jne.

[Melodious Oaf]

Minulla on sellainen mielikuva, että englannissa on vanhastaan ollut tapana käyttää femiinipronomineja "asioista jotka voivat sisältää ihmisiä". Tähän lukeutuvat esimerkiksi maat, laivat, junat ja muutkin kulkuneuvot — ja sitten tästä jatkeena samaa on sovellettu joihinkin muihinkin koneisiin, robotteihin yms.

Nykyenglannissa ei taida olla ihan tyylillisesti neutraalia viitata tällä tavalla junaan tai laivaan tai muuta tällaista, vaan se ehkä mielletään niin, että kieltä käytetään hieman värikkäästi, vanhahtavasti, muodollisesti tai että se on tekstiin eloa tuova kielikuva, jossa feminiinipronomini ikään kuin kertoo arvostuksesta tai tunnesiteestä kohteeseen.

Vähän sama efekti näkyy ehkä siinäkin, että ääniavustajia on ensin alettu personoida naisiksi: Siri, Alexa, Cortana ja mitä näitä nyt onkaan ollut.

Google Assistant on nimenä ylipäätään vähemmän personoiva. Samsungin Bixby taas kiertää asian hieman leikillisesti: nimi kuulostaa joko sukunimeltä tai lempinimeltä, josta sukupuoli ei ole selkeästi pääteltävissä.

[Toope]

Britanniassa laivastoaluksia, kuten muuallakin, kutsutaan usein feminiiniseillä termeillä. Tosin termi HMS voi tarkoittaa yhtä lailla "Her Majesty's Ship", mutta myös "His Majesty's Ship", riippuen siitä onko vallassa kunkku vai kuningatar. Voi myös tarkoittaa "Her/His Majesty's Service. (Hänen majesteettinsa palveluksessa).
Kivoja perinteitä, sanoisin!

"Urogallus", USA:ssa lentotukialuksia on nimetty ex-presidenttien ja historiallisten suurmiesten mukaan. Toistaiseksi ei kai yhdenkään naisen mukaan.
USS Ronald Reagan:
https://i.postimg.cc/nrJfbhZM/1280px-USSRONALDREAGANgoodshot.jpg

[Hippi]

Tuli tuosta yhden jäsenen toopeilusta parranajokoneensa tiimoilta, että onko ladattava laite ylipäätään järkevä silloin, kun on verkkovirtaa käytettävissä? Kyllähän ainakin puhelimista, tableteista, kaiuttimista lataus vähitellen kuluu, vaikka laite olisi sammutettunakin, joten arvelen näin käyvän myös parranajokoneellekin.

Nyt siis kysymys: Kuluuko sähköä enemmän, jos laitetta käytetään ladattavan akun virralla kuin jos käytetään suoraan (ja vain) verkkovirralla?

[ROOSTER]

Nyt siis kysymys: Kuluuko sähköä enemmän, jos laitetta käytetään ladattavan akun virralla kuin jos käytetään suoraan (ja vain) verkkovirralla?

Kyllä kuluu.

Akuissa on, ainakin jossain määrin, sisäistä resistanssia eli vastusta, mikä kuluttaa akun latausta ja aiheuttaa pitkällä ajalla sen tyhjenemistä. Joissain uusissa LI-ion akuissa sen merkitys on vain hyvin pieni. Lataus ei myöskään ole hyötysuhteeltaan 100%, osa latausenergiasta muuttuu lämmöksi. Uusissa li-ion akuissa tosin vain 1% mutta latureissa on myös häviöitä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Akku#Lataus_ja_k%C3%A4ytt%C3%B6

Jos innokas partakoneen käyttäjä saisi jollain ilveellä leukansa hinkkaamiseen kulumaan edes yhden kilowattitunnin verran energiaa vuodessa niin häviöiden osuus olisi rahassa mitaten mitätön (10c kWh-hinnalla)  0,1- 0,3 senttiä. Eli johdollinen kone säästäisi energiaa kymmenessä vuodessa parin sentin edestä.

Johdon valmistaminen kuluttaa lisäksi luonnonvaroja ja chileläiset joutuvat painamaan pitkää päivää kaivoksissaan ympäristöä tuhoten ja kuparia kaivaen. Miettikää vaikka kännykkää, jos kaikissa valmistetuissa 6 miljardissa kännykässä olisi ollut vaikka 2metrin verkkojohto, niin se olisi yhteenlaskettuna niin pitkä että se että ylettyisi 24 000 000 000 kertaa Toopen pään ympäri.

[urogallus]

Nyt siis kysymys: Kuluuko sähköä enemmän, jos laitetta käytetään ladattavan akun virralla kuin jos käytetään suoraan (ja vain) verkkovirralla?

Kyllä kuluu.

Akuissa on, ainakin jossain määrin, sisäistä resistanssia eli vastusta, mikä kuluttaa akun latausta ja aiheuttaa pitkällä ajalla sen tyhjenemistä. Joissain uusissa LI-ion akuissa sen merkitys on vain hyvin pieni. Lataus ei myöskään ole hyötysuhteeltaan 100%, osa latausenergiasta muuttuu lämmöksi. Uusissa li-ion akuissa tosin vain 1% mutta latureissa on myös häviöitä.

Tämä on yksi syy siihen, miksi suhtaudun skeptisesti akkujen käyttämiseen verkkosähkön kulutushuippujen tasaamisessa. Jo muutaman prosentin hävikki tuntuu, ja sitten on vielä itse akkujen ym. tilpehöörin valmistukseen kuluva energia.

Jostain luin, että uudenaikaisen akuston elinaikanaan säilyttämä sähkö on vain 5-10-kertainen verrattuna sen valmistukseen tarvittavan sähkön määrään. En tiedä, pitääkö tuo väite paikkansa. Mikäli akkuja käytettäisiin laajamittaisessa varastoinnissa eron pitäisi olla varmaankin vähintään 100-kertainen.

[ROOSTER]

Jostain luin, että uudenaikaisen akuston elinaikanaan säilyttämä sähkö on vain 5-10-kertainen verrattuna sen valmistukseen tarvittavan sähkön määrään. En tiedä, pitääkö tuo väite paikkansa.

Nykyiset paremmanpuoleiset autojen akut kestävät 3000-5000 latauskertaa ja teoreettinen maksimi lienee jossain 15000 latauksen paikkeilla. Jos lataus on luokkaa 60kWh niin elinaikanaan akku varastoi sähköä 5000*60kWh eli 300 000 kWh joka on 300MWh.

Jos säilyttämä sähkömäärä olisi viisinkertainen valmistukseen tarvittavaan verrattuna niin 60kWh akun valmistus vaatisi 60MWh energiaa. Ei tunnu kovin uskottavalta.

[urogallus]

Ei tunnu kovin uskottavalta.

Ehkä ei.

Kuitenkin se on ainoa arvio, jonka olen aiheesta nähnyt. Ja se on oleellinen kysymys, jota ei juuri ole käsitelty.

[Karikko]

^
Saattaa pitää paikkansa- jos mietitään mitä vaatii kaiken sen infran ja malmien louhimisen siis (raaka-aineiden tuotanto) jota tarvitaan sähkönkin tuotannon mukana.

Pelkästään sähköä ei voine tuottaa, ilman muita satsauksia. Talvivaarakin on melkoinen raiskio paikallisesti.  Varmaan ei silti sitäkään taideta palauttaa entiselleen malmin louhimisen loputtua.
Oli muuten alkuvuonna voitollinen- ilmeisesti hintataso on ollut hyvä. Tosin ne muutamat miljardit jotka tuonkin louhoksen rakentelemiseen on kulunut, eivät taida tuolla tahdilla tulla muutakaan tuhanteen vuoteen tienatuksi.

[Toope]

^
Saattaa pitää paikkansa- jos mietitään mitä vaatii kaiken sen infran ja malmien louhimisen siis (raaka-aineiden tuotanto) jota tarvitaan sähkönkin tuotannon mukana.

Pelkästään sähköä ei voine tuottaa, ilman muita satsauksia. Talvivaarakin on melkoinen raiskio paikallisesti.  Varmaan ei silti sitäkään taideta palauttaa entiselleen malmin louhimisen loputtua.
Oli muuten alkuvuonna voitollinen- ilmeisesti hintataso on ollut hyvä. Tosin ne muutamat miljardit jotka tuonkin louhoksen rakentelemiseen on kulunut, eivät taida tuolla tahdilla tulla muutakaan tuhanteen vuoteen tienatuksi.

Louhoksesta tai kaivoksesta voi syntyä ihan tekojärvi, olettaen ettei hirveästi myrkkyjä ole?

[Hippi]

Miksihän noissa siviilisääty kyselyissä pitää erikseen kertoa syy sille, ettei ole parisuhteessa? Jos siviilisäädyllä on jotain merkitystä, niin eikö riittäisi kertoa: parisuhteessa / sinkku.

Nyt sinkuilta tivataan onko: leski / eronnut / naimaton.

Mikä merkitys "Eronnut" / "Leski" statuksella on, jos ero tai puolison kuolema on tapahtunut kauan sitten?

[Xantippa]

Miksihän noissa siviilisääty kyselyissä pitää erikseen kertoa syy sille, ettei ole parisuhteessa? Jos siviilisäädyllä on jotain merkitystä, niin eikö riittäisi kertoa: parisuhteessa / sinkku.

Nyt sinkuilta tivataan onko: leski / eronnut / naimaton.

Mikä merkitys "Eronnut" / "Leski" statuksella on, jos ero tai puolison kuolema on tapahtunut kauan sitten?

Tai tosiaan mitä eroa kummallakaan on siihen, että on naimaton? Tarkoitan, että kai tarkoitus on yleensä vain selvittää esim. kuinka monta henkilöä taloudessa asuu, tai jotain vastaavaa. Tosin: mistäpä sen tietää, asuvatko puolisot vakituisesti yhdessä.

Eli mitenkäpä, jos kysyttäisiin sitä, mikä kiinnostaa, ihan suoraan ?

T: Xante

[Hayabusa]

Kenties tuolla on jotain kaupallista arvoa. Leski on perinyt puolisonsa, joten hänellä voisi olla kulutusvaraa.