Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Nyt on kysyttävää

Aloittaja MrKAT, tammikuu 09, 2019, 18:40:57

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 7 Vieraat katselee tätä aihetta.

Jaska


Jäänyt mieleen, että entinen työkaveri sanoi, että pikahyitaleistakin saa hyvää puuroa, kun keittää hiljalleen tunnin mökin puuhellalla. Oli totta.

Aave

Sanonta itsensä pussiin puhumisesta jäi mietityttämään vielä sen verran, että tein aiheesta oikein kymmenen minuuttia verkkohakua. Ainakaan saksasta ei löydy identtistä ilmaisua. (Amerikan)Englanniksi lähimpänä viitteenä voisi olla fraasi "You can´t talk yourself out of this", mutta mielestäni se viittaa silti enemmän itsensä nurkkaan puhumiseen.

Suomeksi samasta asiasta on toinenkin hyvä ilmaus: kaatua leukaansa. Se on ajallisesti nuorempaa perua, kuin pussiin puhuminen.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hippi

Hämmästyttävä valoilmiö roihusi Australian taivaalla

....
Australian avaruusvirasto ilmoitti kuitenkin pian, että valoilmiön todennäköinen lähde on Venäjällä.
– Halki Melbournen taivaan nähdyt valon säihkeet ovat todennäköisesti Maan ilmakehään palanneen venäläisen Sojuz-2-raketin jäänteet, virasto kertoo.

Avaruusviraston mukaan Venäjä laukaisi raketin aiemmin samana iltana Plesetskin kosmodromilta. Raketti lähetti uuden sukupolven Glonass-K2-satelliitin radalleen.
Australian avaruusviraston mukaan Venäjän viranomaiset ilmoittivat raketin laukaisusta ja sen jäänteiden paluun arvioidusta ajankohdasta asianmukaisesti. Raketin jäänteet palasivat Maan ilmakehään Tasmanian kaakkoispuolella.
,,,


Ei siis mikään jumalan lähettämä tulikivimöykky ihmisten saamiseksi uskoon ja pelkoon. Mutta se, mitä nyt ihmettelen ja kysyn on tuon kapineen nopeus:

Swinburnen yliopiston astronomian professori Alan Duffy arvioi, että palanut kohde saapui ilmakehään noin seitsemän kilometrin sekuntivauhdilla.

Artikkelin liitetty video kestää noin minuutin ja roihuava kapine näyttäisi etääntyvät kuvaajasta. Mutta laskujeni mukaan videon lopussa se olisi noin 400 kilometrin päässä. Vaikka nyt miettisi, että ilmakehä sitä hidastaisikin reippaasti ja olisi vain noin 200 kilometrin päässä, niin voisiko se edelleen näkyä? Lähinnä ajattelin sitä, että onko tuo mainittu nopeus ihan ok? On se vaan aika hämmästyttävä nopeus eikä minun pienet aivosotut sitä oikein suostu ymmärtämään.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hiha

^
Maallisena amatöörinä väittäisin, että on se oikein. Vaadittava nopeus kiertoradalla pysymiseen on noin 8,2 km/s. Koska kappale oli tulossa alas, nopeuden täytyi olla jo hieman pienempi. En nyt tiedä mistä ilmakehän katsotaan tässä alkavan, mutta siitä alaspäin kaasun tiheys kasvaa koko ajan ja jarruttaa vauhtia huimasti. Syntyvästä kitkasta seuraa ilmiön komeus. Sehän pirstoi ja poltti koko romun alkutekijöihinsä.

Hippi

^
Kiitos, on se sitten uskottava. En varmaan ole tuota nopeutta milloinkaan ennen kuullut tai osannut kiinnittää siihen huomiota. On se melko hurjaa kyytiä, kolmessa minuutissa Suomi päästä päähän noin niin kuin lentävällä lähdöllä. Tosin pysähdys Utsjoelle ei taitaisi onnistua, vaikka jarrun painaisi pohjaan Hangossa :D
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

a4

Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 08, 2023, 17:41:55
^
Kiitos, on se sitten uskottava. En varmaan ole tuota nopeutta milloinkaan ennen kuullut tai osannut kiinnittää siihen huomiota. On se melko hurjaa kyytiä, kolmessa minuutissa Suomi päästä päähän noin niin kuin lentävällä lähdöllä. Tosin pysähdys Utsjoelle ei taitaisi onnistua, vaikka jarrun painaisi pohjaan Hangossa :D
Pidä huivista kiinni:

O'Donoghuen laskelmien mukaan me kaikki kiidämme parhaillaan hurjaa 2,1 miljoonan kilometrin tuntinopeutta, kun mukaan lasketaan koko avaruus.   
https://www.stara.fi/2019/10/12/nasa-tutkija-kiidamme-parhaillaan-avaruudessa-2-100-000-km-h/

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 09, 2023, 08:04:53
Lainaus käyttäjältä: Hippi - elokuu 08, 2023, 17:41:55
^
Kiitos, on se sitten uskottava. En varmaan ole tuota nopeutta milloinkaan ennen kuullut tai osannut kiinnittää siihen huomiota. On se melko hurjaa kyytiä, kolmessa minuutissa Suomi päästä päähän noin niin kuin lentävällä lähdöllä. Tosin pysähdys Utsjoelle ei taitaisi onnistua, vaikka jarrun painaisi pohjaan Hangossa :D
Pidä huivista kiinni:

O'Donoghuen laskelmien mukaan me kaikki kiidämme parhaillaan hurjaa 2,1 miljoonan kilometrin tuntinopeutta, kun mukaan lasketaan koko avaruus.   
https://www.stara.fi/2019/10/12/nasa-tutkija-kiidamme-parhaillaan-avaruudessa-2-100-000-km-h/


Tuossa kiitämisessä on pienoinen harha, vaikka se sinänsä pitänee paikkansa.

Liike tapahtuu vain verrattuna toisiin liikkujiin, eli olemme  paikoillaan avaruuteen nähden ja aikaan.  (Suhteellisuusteoria).  Eli emme varsinaisesti liiku avaruuden suhteen- eikä avaruus vaikuta liikkeeseen.  Lienee siiis "väärin" sanoa, että liikumme avaruudessa, (avaruushan -on ei ole mitään jossa voisi liikkua.)

Mutta tämä on filosofistinen näkemys.

Jaska

#2002
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 09, 2023, 08:04:53
Pidä huivista kiinni

Nopeus riippuu tietenkin siitä mihin verrataan. Maa etenee kiertoradallaan Auringon ympäri vain 30,5 kilometrin sekuntinopeudella (109 800 kilometriä tunnissa). Esimerkiksi linnunradan nopeus kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn suhteen on paljon suuurempi. Maahan ankkuroidussa koordinaatistossa maan nopeus on nolla.

Minkä suhteen absoluuttinen kosminen nopeutemme avaruudessa katsotaan? siinä on ehkä mukana mtös maan pyörimisliike?

Karikko


Nopeus on fysikaalinen suure , tai ominaisuus, joka pitää tuottaa. On kyse siis energian siirtymisestä. Inerttinen hiukkanen tai kappale ei liiku omalla voimallaan, vaan siihen tarvitaan ulkopuolinen voima (aiheuttaja).

Valonopeuskin on ominaisuus, eikä valolla ole muuta nopeutta, kuin "valonnopeus". Eli valon energia on kokonaan sitä nopeudeksi kutsuttua liikettä. Sillä ei siis ole lepomassaa, kuten suhteellisuusteoria asian selittää.

Liike ja nopeus (tapahtuminen) on siis energiavuorovaikutusta- vaikka ihmiset ovatkin keksineet sille toiminnalle paljon käyttöä.

Jaska

#2004
Nopeus on fysiikassa vektorisuure. Nopeuden muutos tarvitsee työtä ja siihen voimaa, olkoonpa vaikka kitkan aiheuttamaa.
Valon nopeus on valon ominaisuus. Valon nopeus tyhjiössä on vakio. 
Nopeus (itsesarvon yksikkö on metriä sekunnissa) on eri suure kuin energia (yksikkö joule joka on wattisekunti, niin 1 kWh =3,6 Mj), kyky tehdä työtä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 11, 2023, 14:32:09
Nopeus on fysiikassa vektorisuure. Nopeuden muutos tarvitsee työtä ja siihen voimaa, olkoonpa vaikka kitkan aiheuttamaa.
Valon nopeus on valon ominaisuus. Valon nopeus tyhjiössä on vakio. 
Nopeus (itsesarvon yksikkö on metriä sekunnissa) on eri suure kuin energia (yksikkö joule joka on wattisekunti, niin 1 kWh =3,6 Mj), kyky tehdä työtä.

Niin sen voi siis sanoa, nopeus vaatii energiaa, mitään nopeutta itsenäisenä tekijänä ei ole.

Toki tuo lainaamasi pitää muuten paikkansa.

Inertiaksi kutsutaan sitä kappaleen tai hiukkasen ominaisuutta jonka muutos (Liikemäärä pyörimismäärä ynnä muut ominaisuudet)  edellyttää ulkopuolisen energian vaikutusta.  Mutta mikäpä hiukkanen tai kappale olisi erillinen vaikutuksista.


Toope

Minkä nopeus, mikä nopeus?

Jaska

Meni siis yli minulle tuttujen asioiden, muodostaako kosminen mikroaaltotaustasäteily jotenkin universaalin koordinaatiston, jossa linnunradan liike on mielekkäästi päätekijä maapallon päiväntasaajalla maan pyörimisliikkeen mukana liikkuvin ihmisten kosmisessa nopeudessa. Vaikutti, että viihdeuutisen 2,1 milj. kilometrin tuntinopeudessa  olisi vain ynnätty maan pyöriminen akselinsa ympäri, maan kierto auringon ympäri, aurinkokunnan kierto linnunradassa ja linnunradan liike taustasäteilyn suhteen. Viimeistä liikettä en osaa kuvitella kun ajattelen säteilyn materian värähtelynä, aaltoliikkeenä. Laajenevan avaruuden alkupiste koordinaatiston origona? Eikö äärimmäisen tiheän maailmankaikkeuden alkuräjähdyspiste ole kaikkialla, maailmankaikkeuden keskus esimerkiksi nenänpäässäsi?

Toope

#2008
Lainaus käyttäjältä: Jaska - elokuu 12, 2023, 00:19:06
...Eikö äärimmäisen tiheän maailmankaikkeuden alkuräjähdyspiste ole kaikkialla, maailmankaikkeuden keskus esimerkiksi nenänpäässäsi?
Noin kai se nykykäsityksen mukaan on. Maailmankaikkeuden alkupiste on= mitä pidät kädessä herätessäsi... ::)
Sama juttu naisilla, toki.
Me emme ole universumin reunoilla, olemme keskellä sitä.

Karikko


Keskuksen oleminen joka paikassa- esim nenänpäässä tarkoittaa vain sitä ettei keskusta ole olemassa.

Mittaaminen matematiikan avulla on siis suhteellista ja siinä apuna käytetään vektoreita. Mitään paikkaa ja keskusta ei kuitenkaan kyetä ottamaan vertailukohteeksi ja verrata siihen.

Taustan ollessa keskimäärin "nolla" on se origona saman arvoinen, kuin maksiminopeuskin eli s-m kentän säteily. Siis valo-nopeus joka on maksiminopeus- nopeus jolla ei myöskään ole aika määritettä. Aika ei siis "kulu valonopeudella.