Nyt on kysyttävää

[Norma Bates]

Survoin ja ahdoin molemmat varastosta tuomani villakangastakit ja naulakossa entuudestaan olleen puuvillaisen trenssin pakastimeen. Kävin varastossa tonkimassa ja raatoja löytyi aina vaan, muttei mitään elävää. Tekokuituvaatteita minulla on siellä reippaasti enemmän kuin vaatteita missä on luonnonkuituja.

Kotona siivosin (oli muutenkin sen aika) ja löysin toisen perhosen lampaantaljasta. Vein taljan mattotelineelle, kun en oikein muutakaan keksinyt.

Alkuperäisestä myrkytyksestä on yli kuukausi...

[Muisto Keijo Kullervo]

Ihan uteliaisuuttani...

Oletteko ajatellut, että...

Kun silität kotieläimen päätä hyväksyvästi, samalla annat eläimelle hyvän olon tunnetta = aivan samaa kuin patriarkatkin antoivat siunauksensa tulevalle sukupolville = jälkeläisilleen?

Kakki liittyy kaikkeen ajastaan...

Uteliaana

Muisto

PS. Viitteitä on ko. Raamatussakin.

[Hayabusa]

^
Ei ole tullut ajateltua asiaa noin. Mutta asian voisi ajatella niin, että pään silitys on tarkoitettu lyhytaikaiseksi hyväksi oloksi ja siunaus on kauaskantoisempi ja siten vakavampi asia. Fyysinen toimi on toki hyvin samankaltainen, mutta henkinen ulottovuus on aivan toinen.

[ROOSTER]

^
Raamatussa on enimmäkseen viitteitä miten eläimiä uhrataan Jumalalle viiltämällä kurkku auki.

Kun uhrin tuoja viilsi auki polttouhrieläimen kaulan, papit keräsivät veren talteen ilmeisesti vaskialttarin varusteisiin kuuluviin vihmontamaljoihin (2. Aik. 29:22). Näissä maljoissa papit, Aaronin pojat, toivat veren alttarin ääreen ja vihmoivat veren "ympärinsä alttarille" eli todennäköisesti valuttivat veren heiluttavin liikkein alttarin neljälle seinustalle (3. Moos. 1:5). Näin alttarin kaikki sivut peittyivät uhrieläimen vereen. Samoin Kristuksen veri kostutti Hänen ristinsä kaikilta puolilta, Herra kun oli ennen ristiinnaulitsemistaan ruoskittu verille (Matt. 27:26; Joh. 19:1).

Oli tärkeä, että alttari vihmottiin verellä ennen kuin polttouhrieläin voitiin polttaa "suloisena tuoksuna Herralle".

Silittämistä koskevia ohjeita taitaa olla aika vähän.

[Hippi]

Kyllähän karvaisen kotieläimen silittely kai jäljittelee emon suorittamaan pennun turkinhuoltoa ja puhdistusta. Sitähän sanotaan, että ainakin kissat säilyttävät pentumaisen käytöksensä ollessaan ihmisen lemmikkinä, kun ei joudu pakosta aikuistumaan selviytyäkseen. Meillä Aatu on niin varma viehätysvoimastaan, että tullessaan hakemaan hellyyttä, alkaa hyristä jo ennen ensimmäistäkään silitystä, sillä se tietää sen saavansa, kun olen ihan joutilaana, ainakin sen mielestä.

[Brutto]

Pitäisi ilmeisesti hommata vedenkeitin, jossa lämpötilan säätö niin ei tarvitse nikkaroida kylmän veden kanssa kun kyseessä teelaatu, joka ei kestä noita yli 90 asteen lämpötiloja. Katselin aluksi tällaista, mutta siinä on tee-keitin samassa. Eli ehken juuri tuota sitten kumminkaan hanki. Siinä olisi 3000 W keitin eli vesi keittynee nopeasti. Tosin en tiedä kestäkö keittiön pistorasia 3000 W laitetta? Mitenköhän tuon testaisi?

Pitää olla vähintään 16A sulake eikä saman sulakkeen takana muita laitteita käytössä yhtä aikaa keittimen kanssa.

Huh, tämä jäi kyllä vaivaamaan, kun en ole koskaan keittiössä miettinyt, että ei voisi eri laitteet olla samaan aikaan käytössä, ja pakko oli tarkistaa

Liedelle oli omansa 24A
Maadoitetuille pistorasioille (keittiössä ja kph:ssa) oli  4x16A sulakkeet
Valaistukselle kussakin huoneessa oli vielä kullekin huoneelle 10A

Ei ole yhdeksään vuoteen poksahtanut yhtään sulaketta, jos nyt oikein muistan ja ihan miettimättä olen kaikkia laitteita käyttänyt. Eli ei nuo nyt kovin herkässä ole.

On helposti laskettavissa paljonko yhden sulakkeen kautta voi ottaa tehoa. Kaava on P=IxU eli teho on virta kertaa jännite.

Kun jännite on yleensä aina 230V, niin 16A sulake kestää tehoa 3680W. Tällöin 3000W vedenkeittimen lisäksi voidaan saman sulakkeen taakse kytkeä muita sähkölaitteita vain 680W edestä. Esimerkiksi vanha jääkaappi-pakastin voi ottaa jo 700W. Jätin tarkoituksella huomioimatta koneiden ottamat mahdolliset virtapiikit.

Vanhemmissa taloissa keittiön pistorasian sulake saattaa olla vain 10A, jolloin siihen voidaan kytkeä maksimissaan vain 2300W.

[Norma Bates]

Se ukko joka häiriköi minua useamman vuoden ajan, yritti kerran päissään silittää minua. Pitääkö nyt ajatella että se äijä pyrki antamaan minulle siunauksensa? (Tähän joku yrjöhymiö, taikka -hyypiö.)

Jostain kumman syystä ei tullut hyvä olo.

[Karikko]

Ihan uteliaisuuttani...

Oletteko ajatellut, että...

Kun silität kotieläimen päätä hyväksyvästi, samalla annat eläimelle hyvän olon tunnetta = aivan samaa kuin patriarkatkin antoivat siunauksensa tulevalle sukupolville = jälkeläisilleen?

Kakki liittyy kaikkeen ajastaan...

Uteliaana

Muisto

PS. Viitteitä on ko. Raamatussakin.

Kannattaa ottaa huomioon, miten eläimet toimivat keskenään. Kissat puskevat päällään toisiaan ja tykkäävät pään silityksestä.

Koirat joutuvat oppimaan tuon ihmisten lähentelytavan eivät luonnostaan tykkää päänsilittelystä.

Vierasta koiraa ei siis kannata silittää päästä, jos se on varautunut, päänsilitys ei ole koiralle luontaista, vaikka se siihen tottuukin.

[Hippi]

^
Kissat tykkäävät kyllä kaikkein eniten hännänjuuresta (alaselän) rapusutuksesta, mutta hännän toiselle puolelle ei parane sormiaan laittaa tai tulee kynsitassusta.

Eiköhän ole viisaampaa jättää eläinten ja patriarkkojen tykkäyksien vertailut sikseen.

[Norma Bates]

Jostain kuulin että koiria taputellaan ja että se olisi väärin, niitä kai pitäisi ennemminkin rapsuttaa? Miksi ylipäätään mikään eläin pitäisi taputtelusta, siitä että "lyödään"?

[Hippi]

^
Kyllähän se taputtelun tavasta on kiinni, miltä se eläimestä tuntuu. Minulla Aatu käy ihan erikseen hakemassa taputusta, kun sitä kerran sai. Kun istun tuolilla niin, että jalat on lattialla, niin se tulee ja tuuppasee pakaransa säärtäni vasten ja jää odottamaan. Jos en riittävän nopeasti toimi, niin se heilauttaa peppuaan uudelleen ja saattaa jopa "sanoa" jotain. Kun vihdoin taputan sitä kinkulle muutaman taputuksen verran, niin se lähtee tyytyväisenä häntä pystyssä menemään.

Taputuksethan tapahtuvat yleensä kai taputtajaa kohti ja sen käsittäisin myönteiseksi eleeksi. Kun sitten "kuritan" kissaa jostain syystä, niin tuuppasen sitä etäämmälle. En siis läimäytä, kuten saattaisi emo tehdä kurittomalle pennulle, vaan tönäisen ja saatan vähän ärähtää jotain. Kyllä minusta näyttää, että viesti menee perille kohtalaisen hyvin.

[Muisto Keijo Kullervo]

Lappeenrannassa puhutaan ja kirjoitetaan uudesta - tulevasta - Jääareenasta ja useat vaativat ko. Keskustaan?

Olisi hyvä tietää se, missä matemaattisesti kartalla on se kuuluisa ns. keskusta?

Lappeenranta on iso kaupunki pinta-alaltaan jopa Nuijamaan yhteisö on vielä Lappeenrantaa ja toisaalta Lemi ja Savitaipale ovat jo ihan eri alueita.

Muisto

Ps. Tehkää mihin haluatte monitoimiareenan, mutta etsikää nyt se kuuluisa keskipiste ja tyrkätkää ko. halli siihen - toivon? Tyydyttäköön tämä politiikkoja - toivon?

[Hippi]

Palautui mieleen, kun tuolla nousi taas älykkyys keskustelun aiheeksi, että aika hiljattain oli joku lehtijuttu, jossa mainittiin, että Mensan raja olisi 130. Tätä ihmettelin, että eikö se tuon enempää ole ja kaivelin googlellakin ja samaa lukua sieltäkin tarjottiin. En löytänyt mistään mainintaa, että rajaa olisi madallettua joskus. Minulla oli mielikuva, että raja olisi ollut joskus yli 140 vai oliko se 142?

[-:)lauri]

Palautui mieleen, kun tuolla nousi taas älykkyys keskustelun aiheeksi, että aika hiljattain oli joku lehtijuttu, jossa mainittiin, että Mensan raja olisi 130. Tätä ihmettelin, että eikö se tuon enempää ole ja kaivelin googlellakin ja samaa lukua sieltäkin tarjottiin. En löytänyt mistään mainintaa, että rajaa olisi madallettua joskus. Minulla oli mielikuva, että raja olisi ollut joskus yli 140 vai oliko se 142?

Tuo raja tulee ymmärtääkseni testissä käytetystä keskihajonnasta. Jos keskihajonta on x, niin 2% raja menee 130 pisteen lähimaastossa, ja jos keskihajonta on y, 2% raja menee siellä 140 pinnan paikkeilla. Jos tietäisin, mitä keskihajonta tarkoittaa ja tietäisin mitkä luvut kuuluvat x:n ja y:n paikoille, olisi minusta enemmän apua, mutta uskaltaisin luvata, että kyse on tosiaan keskihajonnasta.

[Jaska]

Tuo raja tulee ymmärtääkseni testissä käytetystä keskihajonnasta. Jos keskihajonta on x, niin 2% raja menee 130 pisteen lähimaastossa, ja jos keskihajonta on y, 2% raja menee siellä 140 pinnan paikkeilla. Jos tietäisin, mitä keskihajonta tarkoittaa ja tietäisin mitkä luvut kuuluvat x:n ja y:n paikoille, olisi minusta enemmän apua, mutta uskaltaisin luvata, että kyse on tosiaan keskihajonnasta.

Mensan köyttämän älykkyystestin pistemäärien frekvekssijakuma on nirmaalijakauma (ns. Gaussin kellokäyrä),joka keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15. Niin ÄO-välillä 85-115 on 68,3% väestöstä. https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=143 Joskus älykkyystesteissä käytetään myös keskihajontaa 24, jolloiin 2% raja on luonnollisesti vastaavasti korkeampi.

Keskihajonta on hajontaluku, joka kuvaa keskimääräistä poikkeamista keskiarvosta eli sitä miten tiiviisti miittaustulokset (esimerkiksi älykkyystestin pistemäärät) ovat keskiarvon ympärillä. Keskiuhajonta  lasketaan neliöjuurena poikkeamien neliöiden keskiarvosta.

Mensan pääsyrajaa vastaava ÄO-lukema, 131, sijaitsee noin kahden keskihajonnan päässä väestön keskiarvosta.