Nyt on kysyttävää

[Sepe]

On kertynyt kirjoja - romaaneja, tiedettä, tietosanakirjoja jne. Nyt olisi tarve saada suurin osa hävitettyä.
Miten menetellä?

Parhaat ja arokkaimmat tietysti talletetaan.
Vaimo ehdotti kansien repimistä, kannet kartonkikeräyksen ja lehdet paperinkeräykseen. Olisi pirunmoinen homma edessä.

[Hippi]

Eikö kannattaisi kysyä kirjastosta, jos ottaisivat lahjoituksena vastaan?
Minusta tuntuisi pahalta kirjoja laittaa roskiin edes kierrättymään.

[Sepe]

Eikö kannattaisi kysyä kirjastosta, jos ottaisivat lahjoituksena vastaan?
Minusta tuntuisi pahalta kirjoja laittaa roskiin edes kierrättymään.

Kirjasto meillä myy vuosittain poistettavia kirjoja noin 0,5- 1€ /kirja. Niitäkin on hyllyssäni.

Voiha olla että osan saisi kirjastolle, täytyy kokeilla.

[Xantippa]

Tässä yksi ratkaisu, jota olen itse aikaillut,  mutta en ole päässyt vielä edes lajittelun alkuun...no jonain päivänä!

https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/


Ehdoton plussa on, että he hoitavat kierrätyksenkin! Hyvällä tsäkällä vielä rikastuu muutamalla kympillä.

T: Xante

[Lognessa]

Kirjastojen auloissa on kärri, mihin voi viedä kirjoja, olen suosinut sitä. Monesti vaan tarttuu mukaan vaihtokirjoja, joka ei ollut takoitus.

Kirjojaan voi myös tarjota naapureille. Jos on siisti tila, niin miksi ei perustaisi kierrätyspistettä. Meillä on täällä sellainen, pyöräilykori toimii tehtävässä mainiosti.

Kierrätyskeskukset ovat alkaneet avata oviaan, ehkä Kontti myös. Hipin lailla, en minäkään lähtisi kirjoja pois heittämään vaan veisin kyllä kierrätykseen.

[kertsi]

Monilla sairaaloilla, hoivakodeilla, palvelukeskuksilla yms. on vaihtokirjahyllyjä myös.

[ROOSTER]

Mikä seuraavista maista ajautuu ensiksi niin suureen kaaokseen, ellei suorastaan vallankumoukseen, että maailmankirjat menevät taas oikein kunnolla sekaisin - Kiina, Venäjä vai USA?

Kaikissa on ollut kovaa painetta ja puhinaa. Ei silti ole helppoa valita vedonlyöntisuosikkia.

[Amore]

Mitä tässä on?



https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006526205.html

[Amore]

Mikä seuraavista maista ajautuu ensiksi niin suureen kaaokseen, ellei suorastaan vallankumoukseen, että maailmankirjat menevät taas oikein kunnolla sekaisin - Kiina, Venäjä vai USA?

Kaikissa on ollut kovaa painetta ja puhinaa. Ei silti ole helppoa valita vedonlyöntisuosikkia.

Veikkaan USA, koska Kiinassa ja Venäjällä on kansa tottunut niin kovaan valtion pakkovaltaan, että siellä eivät tavikset radikalisoidu niin helposti. Lisäksi USA:ssa on vähemmän homogeeninen kansa. Etniset jengit ja uskonnolliset ryhmittymät voivat jo itsessään muodostaa taistelevien joukkojen ytimen. Samoin valkoiset aseiden puolustajat NRA.

[Hippi]

Tämä lause on noukittu yhdestä lehtijutusta Alkuperäinen lainasumma oli ollut 100 000 markkaa (nykyrahassa noin 26 000 euroa inflaatiokorjattuna),.....

Tuossa lainanottovuosi oli 1990.


Sama asia oli minulla esillä toisaalla, eli juuri tuona samana vuonna ollut isohko rahasumma oli muutettu rahanarvolaskurilla nykyrahaa vastaavaksi ja minulle jäi tunne, että nykysumma olisi mielestäni liian pieni. Minulla vaan ei oikein ollut mitään muuta kuin "vahva mutu", josta en vieläkään pääse eroon. Eli, että tuolla vuoden 1990 100 000 markalla sai ostettua paljon enemmän kuin nykyisellä 26 000 eurolla.

Varmaan on väärin verrata mihinkään yksittäisiin kulutushyödykkeisiin, sillä niiden hinnathan muuttuvat monestikin eri suuntiin jopa lyhyessäkin ajassa. Alle 10 vuotta sitten liki pari tonnia maksaneen hyvän telkkarin saisi nyt parilla sadalla, jos noin alkeellista enää on myynnissä.

Yksi vertailukohta olisi asunnon hinta. Vuoden 1990 tienoolla eräs tietty asunto maksoi 300 000 markkaa ja nyt samassa talossa myynnissä on saman kokoinen asunto hintaan 199 000 euroa. Tuohon asunnon hintaan verrattuna markka-aikainen summa on kolmannes asunnon hinnasta ja nykyrahaksi muunnettu summa vain noin 1/7.

Minusta kuitenkin asuntojen hinnat on aika kohtuullisesti pysyneet samoina suhteessa ihmisten palkkoihin, eli asunnon osto olisi suurin piirten yhtä työläs projekti nykyisin kuin tuolloin muutama vuosikymmen sitten.

Vai onko tosiaan niin, että tuo rahan-arvolaskuri inflaatiotarkistuksineen sen rahan arvon ihan oikein myös suhteessa sen käyttöarvoon?

[a4]

^ Minulla on semmoinen mutumuistuma että tullessaan käyttöön euro tuntui vastaavan noin kuutta markkaa.

Mitä tässä on?



https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006526205.html

Siinä makaa kokovartalonaamioituneina tarkka-ampuja ja hänen avustajansa kiikareineen.
Tuollaisten päältä kävelee marjastaja helposti.

[Kopek]

^ Minulla on semmoinen mutumuistuma että tullessaan käyttöön euro tuntui vastaavan noin kuutta markkaa.

Muistin vuosikaudet tuon luvun, mutta nyt kun muistelin, alkokin jo loppuosa tökkiä.

(Aamuehden sivulta)

5,94573

Viimeisin ja samalla korkein palkkani varsinaisessa virassan ennen eroamistani oli noin 7400 markkaa. Tuolla kertoimella se tekisi 1244,59 euroa.

Kun käytetään rahanarvokerrointa, summa on 1 889,00 euroa. Nykyrahassa yli kahden tonnin palkkaa en siis ole koskaan saanut. Tuo taisi olla huippu. Myöhemmät lyhyiden työllisyyspätkien palkat olivat alhaisempia. Viimeisin vuonna 2003 taisi olla noin 1350 euroa eli nykyarvossa 1689 euroa.

Ylipäätäänkin palkat olivat alhaisia aikoinaan. Ja monet tuotteet olivat kalliita. 1960-luvulla työmies joutui sijoittamaan monen kuukauden palkkansa ostaessaan mustavalkotelevision. Nyt minimipalkallakin saa useita värillistä liikkuvaa kuvaa näyttäviä laitteita kuten läppäreitä, Padeja, kännyköitä, televisioita ja mitä kaikkia niitä on. Ennen lentolippu Helsingistä Lontooseen ja takaisin maksoi pienen omaisuuden. Nyt - tai ennen koronavirusta - samalla hinnalla pääsee kaukomaille. Tavallisen palkansaajan ostovoima on kasvanut. Ehkä jotkut asiat ovat myös suhteellisesti halventuneet?

[Hippi]

^ Minulla on semmoinen mutumuistuma että tullessaan käyttöön euro tuntui vastaavan noin kuutta markkaa.

No kyllähän se rahanarvolaskuri ottaa huonioon euron muuntokertoimenkin. Siitä nyt ei ollut kysymys, vaan siitä, vastaako muunnettu raha ostoarvoltaan samaa.

Eli voidaan kysyä myös näin: Tuliko ihminen enemmän vai vähemmän onnelliseksi saatuaan vuonna 1990 100 000 markkaa kuin ihminen, joka nyt saa 26 000 euroa? Jos siis onnellisuus olisi rahassa ja tavarassa mitattavissa.

Tässä linkki siihen laskuriin, jota edellä olevassa on käytetty https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

[-:)lauri]

^Persut - nuo aikamme talousnerot - saattoivat hyvinkin olla 1990-luvulla n. 6 kertaa niin tyytyväisiä vaurauteensa kuin he nyt ovat. Varmaan siksi he vastustavatkin niin kovasti euroa.

[a4]

^ Minulla on semmoinen mutumuistuma että tullessaan käyttöön euro tuntui vastaavan noin kuutta markkaa.

No kyllähän se rahanarvolaskuri ottaa huonioon euron muuntokertoimenkin. Siitä nyt ei ollut kysymys, vaan siitä, vastaako muunnettu raha ostoarvoltaan samaa.

Eli voidaan kysyä myös näin: Tuliko ihminen enemmän vai vähemmän onnelliseksi saatuaan vuonna 1990 100 000 markkaa kuin ihminen, joka nyt saa 26 000 euroa? Jos siis onnellisuus olisi rahassa ja tavarassa mitattavissa.

Tässä linkki siihen laskuriin, jota edellä olevassa on käytetty https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

Ok. En osaa kritisoida tilastokeskusken laskelmia rahanarvonmuuntimessaan, jossa on otettu huomioon elinkustannusindeksi.
Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2019 oli 26 518,79 euroa.
Elinkustannusindeksi vuonna 1990 oli 151 246.
Elinkustannusindeksi vuonna 2019 oli 238 475.
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kuluttajahintaindeksi on kuluttajien tavaroista ja palveluista maksaman keskimääräisen hinnan mitta.
Elinkustannusindeksi on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuluttajahintaindeksi

Oliko sinulla siis mututuntuma että Tilastokeskuksen laskuri muuntaa väärin tai jotenkin liian karkeasti?