Nyt on kysyttävää

[Hippi]

Onhan noita kiertoilmaisuja käytetty taidokkaasti tässäkin artikkelissa

Jessica Simpson laihtui hurjasti kolmella pienellä muutoksella: "En kestänyt olla niin iso"
Laulaja Jessica Simpson laihtui lähes 45 kiloa vain puolessa vuodessa.

Iso peukku Jessicalle, kuka hän sitten onkaan. Jutun mukaan näyttäisi ihan kelpo konstein paino pudonnut. Olisi kuitenkin ollut hauska tietää, mitä hän jätti ruokavaliostaan pois vaihtaessaan ravintoteraputin suunnittelemaan ruokavalioon.

Tämä oli hauska:
Kuntoilun ja ruokavalion lisäksi tähti kiinnitti huomiota unensa laatuun.

Jessica Simpson otti tavakseen pitää vähintään yhden tunnin päivässä "somevapaata" hetkeä, jolloin hän ei käyttänyt mitään teknologista vempainta. Hän nukkuikin lopulta seitsemän tuntia levollista ja palauttavaa unta vuorokaudessa.

Ihanko oikeasti kokonaisen tunnin somevapaata 


Paitsi ei kestänyt olla iso, niin Jessica Simpson kertoi haastatteluissa, ettei viihtynyt muodokkaampana

---
Näitä "muodonmuutosjuttuja" suuntan tai toiseen on hauska lukea, sillä niistä huomaa hyvin, ketkä on lehtien tai näiden toimittajien omia suosikkeja. Suosikeista kirjoitetaan niin pehmeästi varoen käyttämästä suorasukaisia ilmaisuja, kun taas joistain muista saatetaan kirjoitella aika karustikin.

Erityisesti odottavista äideistä kirjoitetut kuvaukset vaihtelevat "söpösti pyöristyneestä masusta" "järkyttävään vauvamahaan".

[-:)lauri]

Löytyykö jostain verkko-osoitetta, josta voisi ladata suomen kielen sanat?

[Hippi]

Googlettamalla löytyi näin hieno sivusto https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/

[-:)lauri]

Kiitos Waltawasti!

[-:)lauri]

^se ei tosin ole palanut viimeiseen 3 vuoteen. Liekö Gävlen olkipukin joulutaika jo kadonnut?

Ei ole, mutta palamattomuudelle on hyvä selitys:



Raumalaiset huolehtivat ystävyyskaupunkinsa olkipukin vartioinnista, hieman Hakkri Iiro ja Tasala Vilkun tyylisesti.

https://ls24.fi/uutiset/nortamo-seoran-brannvahdit-vartioivat-gavlen-olkipukkia


Moden muokkaus:  Pienennetty kuva

Gävlen olkipukki selvisi taas uuteen vuoteen

Taika on kadonnut lopullisesti.

[Hippi]

Olen parina päivänä nyt ollut liikkeellä fillarilla "talvikelin" aikaan. Tuoreessa paksussa lumessa fillarointi ei houkuttele, sillä jo vähäisemmän loskan läpi oli aika rankkaa polkea. Mutta tunnetusti etelän talvet ovat aika vähälumisia ja säät vaihtelevat, joten talvellakin on mahdollista pyöräillä melkein jatkuvasti, kun tiet kuitenkin aurataan hyvin.

Nyt olen pohtinut, jotta onko pyöräily talvella oikeastaan sen vaarallisempaa kuin muinakaan vuodenaikoina? Jos ajelee kohtalaisen rauhaallisesti ja varoo tilanteita, joissa tulisi eteen äkkijarrutus, niin haittaako mahdollinen liukkaus lainkaan?

Pikemminkin kävellessä se liukkaus tulee ongelmaksi, kun kanta edellä astuu liukkaaseen kohtaan, niin kantahan tulee viistosti suhteessa kadun pintaan, jolloin luisuminen on enemmän kuin todennäköistä. Mielestäni pyörän pyöriessä tasaisesti ei vastaavaa tulisi. Olenko poikkeuksellisesti väärässä?

[Kopek]

Harrastin talvipyöräilyä kouluaikoinani, kun kuljin koulumatkat polkupyörällä. Kävin usein ruokatunilla kotona, ja nämäkin käynnit tein pyöräillen.

Suurin vaara on mielestäni se, että kaatuu, kun eturengas lipsahtaa. Kevyen lumipeitteen alla voi olla näkymättömissä liukasta jäätä ja jäätyneitä uria. Kun polkupyörän kapea eturengas osuu tällaiseen kohtaan, se voi lipsahtaa. Kaatumista voi tietenkin yrittää estää tökkäämällä jalan maahan tai tekemällä jonkin muun viime hetken korjausliikkeen. Turvallisimpana pidän tässä suhteessa ns. naisten pyörää ja vaarallisimpana korkeaa kilpamallista miesten pyörää, jossa ajoasento on etupainotteinen. Mitä matalammalta lentää asfalttiin, sitä lievemmät ovat seuraukset.

Polkupyörällä ajaminen on jäänyt viime vuosina minulla hyvin vähiin ja talvipyöräily vieläkin vähempään, joten en voi puhua ajankohtaisten kokemusten perusteella. Vanhojen kokemusteni perusteella minulle jäi käsitys, että satunnaiset kaatumiset ovat oleellinen osa talvikelissä polkupyörällä ajamisessa. Täytyy olla poikkeuksellinen talvi, jos ei vähintään kerran "mätkähdä". Tämä on siis vanhojen aikojen muistoihin perustuva kokemus. Mutta ehkä sitä joskus 9-19-vuotiaana on ajellut hurjemmin kuin nykyisin.

Minun piti esittää kysymys, kun avasin tämän ketjun, eikä höpöttää pyöräilystä.

Kysymykseni on seuraava.

Milloin ja missä koulunsa käyneissä ja minkä ikäluokan (syntymävuosi) ihmisissä on niitä, jotka eivät ole lukeneet vieraita kieliä suomalaisessa koulussa?

Kysymys liittyy kansakoulun poistumiseen ja korvautumiseen peruskoululla. Kansakoulussa ei luettu vieraita kieliä, mutta peruskoulussa luetaan. Ketkä olivat viimeiset Suomessa, jotka kävivät vanhamuotoisen kansakoulun, eivätkä saaneet kieltenopetusta.

En tiedä vastausta tähän kysymykseen. Jonkinlainen epätarkka aavistus aavistus minulla saattaa olla, mutta ei tarkempaa tietoa. En ole löytänyt netistäkään vastausta.

P.S. Pyöräasiasta vielä se lisäys, että millään "slickseillä" ei kannata ajella liukkaalla.

[safiiri]

Kysymys liittyy kansakoulun poistumiseen ja korvautumiseen peruskoululla. Kansakoulussa ei luettu vieraita kieliä, mutta peruskoulussa luetaan. Ketkä olivat viimeiset Suomessa, jotka kävivät vanhamuotoisen kansakoulun, eivätkä saaneet kieltenopetusta.

Peruskouluun siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/19/peruskoulu-mullisti-suomen-koululaitoksen

Kuten oman ikäluokkani ihmiset omasta historiastaan muistanevat, peruskouluun siirryttiin viimeisenä pääkaupunkiseudulla. Ne viimeiset kansalaiskoulua käyneet löytyvät siis täältä pääkaupunkiseudulta.

Viimeiset kansakoulun ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneet oppilaat valmistuivat pääkaupunkiseudun ammattioppilaitoksista keväällä 1981.

Wikipedia

[kertsi]

Kysymys liittyy kansakoulun poistumiseen ja korvautumiseen peruskoululla. Kansakoulussa ei luettu vieraita kieliä, mutta peruskoulussa luetaan. Ketkä olivat viimeiset Suomessa, jotka kävivät vanhamuotoisen kansakoulun, eivätkä saaneet kieltenopetusta.

Ei pidä paikkansa, että kansakoulussa ei luettu (ollenkaan) vieraita kieliä.

Alun perin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleen kansakoululain jälkeen toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin. Kuitenkin jo ennen tätä lähinnä suurimmissa kaupungeissa opetettiin vierasta kieltä vapaaehtoisena oppiaineena. Järjestelmällisen kielenopetuksen alettua kansakouluissa oli ruotsilla suhteellisesti vahva asema: esimerkiksi vuosina 1965−1966 englantia ja ruotsia opiskelleiden oppilaiden määrät olivat lähestulkoon samat. Tuolloin yksi neljäsosa kansakoulujen oppilaista oli kielenopetuksen piirissä.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli

[Norma Bates]

^ Maalla asuneet vanhempani, isä 1930-luvulla ja äiti 1940-luvulla syntynyt, eivät opiskelleet kansakoulussa mitään ulkomaalaista kieltä.

***

Mietiskelin tässä tänään että voiko ihminen keksiä sellaisen sairauden jota ei ole olemassakaan? Muistelisin että joku joskus kuvaili täysin fiktiivisen sairauden, ja sitten sellainen kumminkin löytyi aikanaan.

Miten olisi sellainen keissi että syöpäkasvain tukkii naisen niin että kuukautisvuoto ei tule hänestä ulos, tai mieheltä kivekset niin että siittiöitä ei tule ulos. Onko tämmöisiä sairauksia oikeasti olemassa?

[a4]

Edellisiin arvuuttelisin että optimi talvipyörä olisi sähköinen fatbike, pienillä rengaspaineilla?

Selle peale küsitakse, kas Lapimaale sõit oli siis lubatud?
Eli suomeksi käännettynä, hus lappiin antamaan positiivista kusinäytettä?
Vai menikö akuutisti reisille?
https://eestinen.fi/2021/01/koroona-skandaal-soomes-helsingi-haiglajuht-promos-lapimaa-reisi/

[-:)lauri]

Olen säätänyt twitteriin asetukset, että ensisijainen käyttökieleni olisi englanti ja että haluan englannin kielistä sisältöä. Otin kaikkialta ruksit pois suomen kielen kohdista. Silti tulee vaan tonneittain suomalaista sisältöä. Eli kielivalinnalla ei ole mitään merkitystä minulle näytettävien twiittien suhteen. Miten mä saisin hetkellisesti kaikki suomen kieliset tweetit piiloon? Please, help me mr Duval.

[Jaska]

Wikin mukaan peruskoulu tuli pääkaupunkiseudulle 1977. Minulle on jäänyt käsitys, että suurista ikäluokista (1945-1950 syntyneet, n. 100 000 lasta vuodessa) lukion ylioppilaiksi kävi 10%, keskikoulun kaiketi jonkin verran enemmän.

[safiiri]

Wikin mukaan peruskoulu tuli pääkaupunkiseudulle 1977. Minulle on jäänyt käsitys, että suurista ikäluokista (1945-1950 syntyneet, n. 100 000 lasta vuodessa) lukion ylioppilaiksi kävi 10%, keskikoulun kaiketi jonkin verran enemmän.

Lisäksi - jos mietitään kielenoppimista, on syytä muistaa, että se oli aiemmin varsin erilaista kuin nykyään. Kieltä opeteltiin vain kirjoittamaan ja kääntämään, ei puhumaan tai ymmärtämään puhetta. Lisäksi pidettiin tärkeänä opetella esim. latinaa, vaikka se oli kuollut kieli, jolla ei enää ollut puhujia.

[Kopek]

Edellä on esitetty monenlaisia vastauksia kysymykseen, missä ja milloin ja ketkä olivat viimeiset Suomessa koulunsa käyneet, jotka eivät lukeneet vieraita kieliä. Silti en oikein pysty varmuudella päättelemään - tai en ymmärrä kommentteja - mikä on lopullinen vahvistettu vastaus tähän kysymykseen.

Sitä, miten peruskoulu tuli Suomeen, on käsitelty monissa uutisjutuissa ja nettiartikkeleissa, mutta tätäkään kautta ei oikein löydy vastausta. Asiaa mutkistaa kertsin esittämä tieto, että myös osassa kansakouluja luettiin vieraita kieliä tai osa kansakoulun oppilaista luki niitä, vai miten asia pitää ymmärtää.

Minun tietoni tästä asiasta ovat perustuneet käytännön havaintoihin ja kuulopuheisiin, joten ne ovat olleet epämääräiset. En enää muistakaan varmuudella kaikkea. Tästä syystä kysyin asiasta.

Karkea käsitykseni on olllut se, että syntymävuosien raja menee jossakin 1950-luvun loppuvuosissa viimeisimmän osittain vieraita kieliä lukemattoman ikäluokan ollessa mahdollisesti vuonna 1957 tai 1958 syntyneitä. Tämä koskee kuitenkin vain sitä maantieteellistä aluetta, jossa minä olen kouluni käynyt.