Vapaa tahto

[Karikko]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Tota...eikös tässä kysytty tätä sinulta? Vai ajatteletko, että sinun ymmärryksesi tässä asiassa on täsmälleen sama kuin Mikaisella, joten hän voi itseltään kysyen kuulla, mitä sinä ajattelet asiasta? Onko sinun  selityksiä tuottava mielesi jo keksinyt vastauksen tuohon kysymykseen? Mikä se mahtaa olla?

Kirjoitin mitä kirjoitin, nyt kirjoitan- mitä se sinua hyödyttää mitä minä kysyn itseltäni. Joten voit tyytyä kysymään itseltäsi, se on ainoa keino selvittää itsellesi mitä, tai kuka olet.

Vastaus tosin on varmaan sitä samaa soopaa jota muutenkin tuotat, mihinkäpä seepra pääsisi raidoistaan?

[mikainen]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Luuletko tosiaan etten ole sitä itseltäni kysynyt?

Mitä tuo tarkoittaa: "Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee."

[Karikko]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Luuletko tosiaan etten ole sitä itseltäni kysynyt?

Mitä tuo tarkoittaa: "Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee."

No miten se ilmenee?   Voisin kertoilla paljonkin, mutta se tuskin auttaa mitään.

Kaikkea sitä miten reakoit mihinkin asiaan, mitä tunnet missäkin yhteydessä jne,  suhtautumiset, asenteet ja sitä kaikkea, mutta sinunhan se on tiedettävä.

Kaikki se on minuutta ja myös ne monet käyttäytymistavat, roolit joita omaksutaan. En tietenkään voi tietää sitä sinun mielesi sisältöä.

Vaikka toimintatavoissa on yhtäläisyyttä paljonkin, ei sen kertominen mitään hyödytä. Itsehän sitä on itsensä isäntä ja renki,, luojan ehdoilla.

[mikainen]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Luuletko tosiaan etten ole sitä itseltäni kysynyt?

Mitä tuo tarkoittaa: "Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee."

No miten se ilmenee?   Voisin kertoilla paljonkin, mutta se tuskin auttaa mitään.

Kaikkea sitä miten reakoit mihinkin asiaan, mitä tunnet missäkin yhteydessä jne,  suhtautumiset, asenteet ja sitä kaikkea, mutta sinunhan se on tiedettävä.

Kaikki se on minuutta ja myös ne monet käyttäytymistavat, roolit joita omaksutaan. En tietenkään voi tietää sitä sinun mielesi sisältöä.

Nyt luettelet kaikkea mitä itsetarkkailussa voi havaita. Kuka se tarkkailija sinun mielestäsi on, oli kysymys.

Nimimerkin vaihto ei näyttänyt auttavan "reakoida"-sanan käyttöön. Se ei ole suomea. Reagoida. 🙂

[a4]

Ei, vaan tieteellinen maailmankuva ENSIN määrittelee sen tiedon laadun, jollaista se tietona käsittelee. Fakta ei ole tiedon synonyymi, vaan siitä on jo poistettu monenlaisia tiedon muotoja. Juuri siksi tieteellinen maailmankuva ei määritelmällisesti voi koskaan olla täydellinen kuvaus todellisuudesta. Ei voi olla niin, että se sekä tunnistaa subjektiivisen tiedon olemassaolon (muutoinhan sitä ei olisi tarvetta sulkea pois tieteellisestä maailmankuvasta), mutta samalla rajaa sen tieteellisen maailmankuva ulkopuolelle. Tieteellinen maailmankuva tunnistaa monia muitakin todellisuuden ilmiöitä, mutta samalla rajaa niiden mukaisen tiedonkäsityksen tieteellisyyden ulkopuolelle. Tämä JO ITSESSÄÄN todistaa, että tieteellisestä maailmankuvasta ilmiselvästi jää jotakin todellisuuteemme sisältyvää pois.

Tieteellisellä maailmankuvalla on ansionsa, mutta myös rajoitteensa. Ne on viisasta tunnistaa, sillä muuten päädymme todella typeriin oletuksiin. Ajattele vaikkapa oppimista. Behaviorismi tuskin on tapa, jolla se voidaan täydellisesti selittää. Silti se on se tieteellisen maailmankuvan mukainen tapa ymmärtää oppiminen. Ikävä kyllä kuvaus jää hyvin vajaaaksi, vaikka se toki pätee joltain osin mainiosti. Behaviorismi on täysin sokea vaikkapa sille, miten perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin. Sen pohjalta on varsin vaikeaa selittää esim. poikien oppimisen ongelmia peruskoulussa.

Tiede määrittelee metodina kaiken tuottamansa tiedon tieteelliseksi tiedoksi.
Toimivimpana ja parhaiten perusteltuna metodina tiede tuottaa luotettavinta tietoa, tietoa jolla pyritään luotettavimmin kuvaamaan myös kaikki epätieteellinen tieteellisiksi kuvauksiksi.
Tieteellinen tieto on faktaa, tosiasiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tosiasia
Täydellinen kuvaus todellisuudesta on yhtä looginen ajatus kuin äärettömyyden päätepiste.
Toisaalta ajatus maailmankaikkeutta simuloivasta kvanttitietokoneesta jättää siihenkin loogisen tarkennuksen varauksen.
Tarkentuva kuvaus todellisuudesta on silti ihan käytännöllinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava ajatus.
Tieteellinen maailmankuva sekä tunnistaa faktana subjektiivisen tiedon olemassaolon, että tunnustaa sen lähtökohdakseen jolla tavoitella intersubjektiivista tietoa.
Tieteellinen tieto ei siis voi rajata faktana ja metodiinsa kuuluvana, subjektiivista tietoa pois piiristään, vaan se pikemminkin pyrkii muuttamaan subjektiivisen tiedon mahdollisimman intersubjektiiviseksi tiedoksi, yhteiseksi ja yleispäteväksi tiedoksi.
Rajaamalla jonkin epätieteelliseksi, tieteellinen maailmankuva ei tarkkaan ottaen rajaa epätieteellistä kuvaustensa ulkopuolelle vaan päinvastoin, se kuvaa eli rajaa jotain epätieteelliseksi kuvaustensa sisällä.
Tämä jo itsessään todistaa että tieteellinen maailmankuva kuvaa kaikkea todellisuuteemme sisältyvää.

Behaviorismi on psykologian lähestymistapa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Behaviorismi
Tieteellinen maailmankuva on monitieteinen kokonaiskuva.

[safiiri]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Tota...eikös tässä kysytty tätä sinulta? Vai ajatteletko, että sinun ymmärryksesi tässä asiassa on täsmälleen sama kuin Mikaisella, joten hän voi itseltään kysyen kuulla, mitä sinä ajattelet asiasta? Onko sinun  selityksiä tuottava mielesi jo keksinyt vastauksen tuohon kysymykseen? Mikä se mahtaa olla?

Kirjoitin mitä kirjoitin, nyt kirjoitan- mitä se sinua hyödyttää mitä minä kysyn itseltäni. Joten voit tyytyä kysymään itseltäsi, se on ainoa keino selvittää itsellesi mitä, tai kuka olet.

Vastaus tosin on varmaan sitä samaa soopaa jota muutenkin tuotat, mihinkäpä seepra pääsisi raidoistaan?

Soopaa on luultavasti juuri oma ajattelusi, koska et uskalla sitä testata edes kirjoittamalla sen esiin. Jos todella uskoisit sen pätevyyteen, luulisi olevan helppoa tuoda briljantit ajatukset myös julki. Kokemus osoittaa, että tyypillisesti ne ansiot, joilla kehutaan, mutta joita ei koskaan muille näytetä, ovat kuraa. Oma ajattelu toki varmasti vaikuttaa erinomaisen hienolta, jos ei koskaan altista sitä kritiikille, eikä edes yritä muotoilla ajatuksiaan sellaiseen muotoon, että kukaan voisi ajatuksen kulkua seurata. Jäsentymättömät ja jäsentelemättömät ajatuksen höytyvät tarvitsevat formulointia muuttuakseen oikeaksi ajatteluksi. Kielellisen muodon täytyy myös olla kommunikatiivinen. Jos tarvutaan uusia käsitteitä tai käsitteiden sisällön uudelleen määrittelyä, pitää se pystyä myös muotoilemaan muille ymmärrettävään kielelliseen muotoon. Toki, jos riittäväksi itselleen kokee sen, että voi kokea olevansa viisas ja Suuri Ajattelija, niin turha vaivautua kummemmin. Aina voi myös vain uskoa vakaasti, että muiden ajattelussa ja ymmärryksessä on vikaa, jos eivät tuota viisautta ymmärrä.

Yleensä kyllä ne aidosti ajattelua edistävät ja eteenpäin vieviä ajatuksia esittävät löytävät myös vastakaikua ja osaavat myös vastata kritiikkiin muillakin tavoilla kuin toteamalla kritiikin antajan tyhmäksi.

Minä tiedän kyllä, kuka olen - tai mitä itsestäni ajattelen. Epäselvyyttä tässä on sinun ajattelustasi. Minä nimittäin EN sinun tapasi ukso, että voisin tietää ajattelusi sisällön ilman, että sinä sen jollain tavalla ilmaiset. Tällä hetkellä ilmaistuksi saat lähinnä sen, että mielestäsi ajattelet muita paremmin. Mutta nuo hienot ajatuksesi tullevat kuolemaan mukanasi, koska et näitä ajatuksiasi koskaan kelleen paljasta. Kunhan vain toteat muiden olevan tyhmiä. Kai se sitten sulle on jotenkin palkitsevaa...

[Karikko]

Mikaisen kysymykseen pikainen vastaus:

Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee, nytkin sinun minäsi kaiketi kysyy tuota asiaa.  Ei varmaan tarvitsisi kysyä, jos asia olisi täysin selvä?

Miksi siis, et kysy sitä itseltäsi? Selityksiä tuottava mieli varmaan keksii vastauksia.

Luuletko tosiaan etten ole sitä itseltäni kysynyt?

Mitä tuo tarkoittaa: "Itsetarkkailussa on kysymys siitä miten se minuus kulloinkin ilmenee."

No miten se ilmenee?   Voisin kertoilla paljonkin, mutta se tuskin auttaa mitään.

Kaikkea sitä miten reakoit mihinkin asiaan, mitä tunnet missäkin yhteydessä jne,  suhtautumiset, asenteet ja sitä kaikkea, mutta sinunhan se on tiedettävä.

Kaikki se on minuutta ja myös ne monet käyttäytymistavat, roolit joita omaksutaan. En tietenkään voi tietää sitä sinun mielesi sisältöä.

Nyt luettelet kaikkea mitä itsetarkkailussa voi havaita. Kuka se tarkkailija sinun mielestäsi on, oli kysymys.

Nimimerkin vaihto ei näyttänyt auttavan "reakoida"-sanan käyttöön. Se ei ole suomea. Reagoida. 🙂

Oletettavasti reakointi (reaktio) on energiavuorovaikutusta ja regoida tarkoittaa sitä ihmisen toimintaa, jota tehdään, kun suoritetaan jotain toimintaa. Enemmän sikäli psykologiseen suuntaan liittyvä sana, mutta sanojahan käytetään monella tapaa,, miksi jokin sana häiritsee sinua, oletko jotenkin perus-ärsyyntynyt, tai muuten ongelmallinen?

Sen tarkkailijan olen selittänyt, (ei ilmeisesti mene perille) se on muistin liittyminen kokemuksen kautta kokijaan. Kokijahan on ihminen, aisteineen. Etsiskelet varmaan dualismiä ja et sitä tule löytämään, joten turha vaiva, ei sitä kukaan muukaan ole löytänyt.

[Karikko]

Kunhan vain toteat muiden olevan tyhmiä. Kai se sitten sulle on jotenkin palkitsevaa...

Saattaa olla, että toisinaan kirjoittelet tyhmiä juttuja, mutta en sinua nyt ihan tyhmäksikään kutsuisi.

Yleensä en ketään muutakaan tyhmäksi kutsu, joten väitteessäsi olet omillasi. Joskus olen saattanut vastineessa jatkaa sitä edellisen kirjoittajan provosoimista omalla tavalla, mutta eikös se ole perusjuttu, sitähän sinäkin ilmeisesti teet jatkuvasti, eli tahtosi on melko sidoksissa entisiin, nykyisiin tunteisiisi.

Vapaa tahto-ketjunahan tämä todistaa vapaudettomuutta.

[mikainen]

Oletettavasti reakointi (reaktio) on energiavuorovaikutusta ja regoida tarkoittaa sitä ihmisen toimintaa, jota tehdään, kun suoritetaan jotain toimintaa. Enemmän sikäli psykologiseen suuntaan liittyvä sana, mutta sanojahan käytetään monella tapaa,, miksi jokin sana häiritsee sinua, oletko jotenkin perus-ärsyyntynyt, tai muuten ongelmallinen?

Turhaan oletat kun voisit tarkistaa sanakirjasta ettei sellaista sanaa suomen kielessä ole.

Sen sijaan reagoida:

1. vastata ärsykkeeseen, vaikuttaa vastaan, joutua reaktioon
2. (kemia) muodostaa tai hajottaa yhdisteitä kemiallisella reaktiolla

Sen sijaan, että tarkistaisit väärinymmärtämäsi/käyttämäsi faktat kyselet minulta olenko "muuten ongelmallinen". Itse tuo sanan käyttö ei niinkään häiritse kuin se, että se kuvastaa sinun tapaasi "keskustella" yleisemminkin, sama virsi Jatkumolta jatkuu. Vaikka onhan se niinkin, kuten eräs suuri ajattelija on todennut: mihinkäpä seepra pääsisi raidoistaan.

Sen tarkkailijan olen selittänyt, (ei ilmeisesti mene perille) se on muistin liittyminen kokemuksen kautta kokijaan. Kokijahan on ihminen, aisteineen. Etsiskelet varmaan dualismiä ja et sitä tule löytämään, joten turha vaiva, ei sitä kukaan muukaan ole löytänyt.

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

[Karikko]

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

Ihmisillä on tapana etsi vikaa, tai mitä hyvänsä aina toisista ihmisistä ja ilmeisesti se löytyy, kun sitä haluaa.

Ulkopuoliset gurut eivät paljon auta, ellei tunne itseään, eikä ketään muuta tarvitse tuntea, kuin itsensä.


Ilmeisen tarpeellista on huomautella toisille pilkun paikoista ja muista kokemistaan virheellisyyksistä.

[mikainen]

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

Ihmisillä on tapana etsi vikaa, tai mitä hyvänsä aina toisista ihmisistä ja ilmeisesti se löytyy, kun sitä haluaa.

Ulkopuoliset gurut eivät paljon auta, ellei tunne itseään, eikä ketään muuta tarvitse tuntea, kuin itsensä.


Ilmeisen tarpeellista on huomautella toisille pilkun paikoista ja muista kokemistaan virheellisyyksistä.

Päätit sitten kuitenkin vastata kysymykseen "tutkiskele itseäsi"-variaatiolla. Mahtaako se tulla ihan vapaasta tahdosta...

[safiiri]

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

Ihmisillä on tapana etsi vikaa, tai mitä hyvänsä aina toisista ihmisistä ja ilmeisesti se löytyy, kun sitä haluaa.

Ulkopuoliset gurut eivät paljon auta, ellei tunne itseään, eikä ketään muuta tarvitse tuntea, kuin itsensä.


Ilmeisen tarpeellista on huomautella toisille pilkun paikoista ja muista kokemistaan virheellisyyksistä.

Hmm. Muistaakseni itse koit tarvetta kertoa, miten kelvotonta ajattelua minun ajatteluni on. Ilmeisetsi siis näet tällaisen huomauttelun hyvin tarpeelliseksi - itsellesi. Tiedä sitten, saatko siitä apua itsesi tuntemiseen.

[Karikko]

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

Ihmisillä on tapana etsi vikaa, tai mitä hyvänsä aina toisista ihmisistä ja ilmeisesti se löytyy, kun sitä haluaa.

Ulkopuoliset gurut eivät paljon auta, ellei tunne itseään, eikä ketään muuta tarvitse tuntea, kuin itsensä.


Ilmeisen tarpeellista on huomautella toisille pilkun paikoista ja muista kokemistaan virheellisyyksistä.

Päätit sitten kuitenkin vastata kysymykseen "tutkiskele itseäsi"-variaatiolla. Mahtaako se tulla ihan vapaasta tahdosta...

Eihän mitään vapaata tahtoa ole.

Oleellista on miten sanoihin reakoidaan, sanathan ovat vain äännekuvia, eikä niiden todellisuus ole muuta, kuin ilmanpaineen värähtelyä.

Sepellä oli myös kova tarve ohjailla pilkun ja kirjoitustavan erilaisuuksia, ei varmaan vapaa hänkään.
Tosin en oleta kenenkään olevan mitenkään vapaa, joten se siitä.

[Karikko]

Kiitos. Tämähän oli jo ymmärrettävää tekstiä. Tarkkailija on mieli joka aistii kokemuksia ja liittää ja vertailee niitä muistijälkiin. Menikö oikein? Ja tämä kysymys tarkoittaa, että ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ei niin, että kysyisin sinulta, gurulta, mikä on totuus ja johon voisit vastata, että tutkiskele itseäsi.

Ihmisillä on tapana etsi vikaa, tai mitä hyvänsä aina toisista ihmisistä ja ilmeisesti se löytyy, kun sitä haluaa.

Ulkopuoliset gurut eivät paljon auta, ellei tunne itseään, eikä ketään muuta tarvitse tuntea, kuin itsensä.


Ilmeisen tarpeellista on huomautella toisille pilkun paikoista ja muista kokemistaan virheellisyyksistä.

Hmm. Muistaakseni itse koit tarvetta kertoa, miten kelvotonta ajattelua minun ajatteluni on. Ilmeisetsi siis näet tällaisen huomauttelun hyvin tarpeelliseksi - itsellesi. Tiedä sitten, saatko siitä apua itsesi tuntemiseen.

Olet turhaan huolissasi minun mielipiteistäni (en ole sen kummemmin edes niitä esittänyt, sinuun kohdistuvina)) eikö jokaisen pidä olla huolissaan lähinnä omistaan.

Jos pidät ajatteluasi kelvottomana, se on sinun murheesi.

[Sepe]

Oleellista on miten sanoihin reakoidaan, sanathan ovat vain äännekuvia, eikä niiden todellisuus ole muuta, kuin ilmanpaineen värähtelyä.

"reakoida" ei ole suomen kieltä.

Sepellä oli myös kova tarve ohjailla pilkun ja kirjoitustavan erilaisuuksia, ei varmaan vapaa hänkään.
Tosin en oleta kenenkään olevan mitenkään vapaa, joten se siitä.

Tarvetta puuttua omakielisiin pökellyksiin en ole kokenut kuin sinun tuherruksia lukiessani.