Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mistä miesten ja naisten pitäisi puhua keskenään?

Aloittaja Melodious Oaf, helmikuu 11, 2020, 09:49:32

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Aave

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - maaliskuu 02, 2020, 06:25:07
Emmä oikein tiedä. Kuvittelisin, että "alkutilanne" ois ollut tollainen, mitä kuvaat, mutta psykologit on kyllä kelvanneet jo ainakin 70-luvulta asti. Kaikki psykoanalyyttisen koulutuksen saaneet terapeutithan ei ole psykoanalyytikoita. Esim. pappiskoulutuksen saanut Tommy Hellsten on hyväksytty psykoanalyyttiseen terapiakoulutukseen aika kauan sitten (luultavasti 70-luvulla tai jotain).
No niin, nyt tässä oli järkeä ja koko rönsy oli melkoisen turha. Siinä ei olekaan mitään uutta, että muutkin kuin psykoanalyytikot voivat saada psykoanalyyttisen terapiakoulutuksen, mutta psykoanalyytikkoja se ei heistä tee. Oma kirjoitukseni koski nimen omaan näiden eri ammattinimikkeiden koulutusvaatimuksia eikä sitä, mitä terapiakoulutusmuotoja on mahdollista jatko-opiskella. Alan kliinisen puolen ammattihierarkiassa ei siis mikään ole muuttunut, ja marssijärjestys on pysynyt samana: psykologit, psykiatrit ja oksalla ylimmällä psykoanalyytikot.

Huuhaa-hoidoista tuli vielä mieleen, että Saksassa lääkärit saattavat määrätä potilaille myös homeopaattista hoitoa. He eivät tietenkään usko siihen itse, mutta astrologia ja siihen liittyvä homeopatia ovat Saksassa niin suosittuja, että minkäs teet. Ei se maailma siihen kaadu, jos potilas syö toimivien lääkkeiden oheen myös placeboja, ja saa niistä terapeuttisen vaikutuksen. Placebo-efekti on kyllä mielenkiintoinen ja vielä paljon monisyisempi, kuin pintapuolisesti voisi ehkä luulla. Tutkittaessa on havaittu että se toimii jopa silloin, vaikka potilas itsekin tietää saavansa placeboa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Xantippa

On aika pitkästyttävää vuodesta toiseen lukea noita Aaveen asenteellisia pohdiskeluja, joissa toistuvat wanhojen (hyvien) aikojen vanhentuneet käsitykset. Jos se wikipedian lukaisisi kokonaan, huomaisi että

Hormonaaliset tekijät
Sukupuoli-identiteetin kehityksen uskotaan määräytyvän ainakin osittain sikiönaikaisen testosteronipitoisuuden ohjaaman aivorakenteiden maskulinisaation tai sen puuttumisen tuloksena. Ulkoiset sukupuolielimet kehittyvät aivorakenteista itsenäisesti eri vaiheessa sikiönkehitystä, eikä aivojen maskulinisaation astetta voida päätellä ulkoisten sukuelinten perusteella. Normaalia alhaisempi testosteronipitoisuus tietyssä sikiönkehityksen vaiheessa johtaisi tällöin miespuolisen sikiön aivojen maskulinisaation estymiseen ja feminiinisen sukupuoli-identiteetin kehittymiseen. Naispuolisilla sikiöillä normaalia korkeampi testosteronipitoisuus aiheuttaisi vastaavasti aivojen maskulinisaatiota ja maskuliinisen sukupuoli-identiteetin.[41][42][43][44]
Poikkeavaa hormonitasapainoa on selitetty esimerkiksi lisämunuaishyperplasialla transmiesten tapauksessa sekä tiettyjen hormonireseptorigeenien alleeleiden aikaansaamilla muutoksilla hormoneiden vaikutusmekanismeissa.[45][46][47]
Käsitystä tukevat sikiöajan testosteronialtistukseen liittyviä piirteitä kartoittavat tutkimukset. Esimerkiksi etusormen ja nimettömän välinen suhde (2D:4D) vastaa transnaisilla keskimäärin cissukupuolisten naisten keskimääräistä suhdetta. Transmiehillä vastaavaa eroa ei ole kuitenkaan havaittu ja myös täydellisestä androgeeniresistenssistä (CAIS) kärsivillä henkilöillä on todettu maskuliinista sukupuoli-identiteettiä, viitaten myös muiden tekijöiden, kuin vain sikiöajan testosteronialtistuksen, vaikuttavan erityisesti maskuliinisen sukupuoli-identiteetin kehittymiseen.[48][49]


Geneettiset tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Identtiset kaksoset ovat 28,38% todennäköisyydellä molemmat transsukupuolisia, mikäli toinen kaksosista on transsukupuolinen. Epäidenttisillä kaksosilla vastaava luku on 0,34%.[50] Ympäristövaikutukset huomioivaan, laajempaan kaksostutkimukseen perustuvan geneettisen analyysin mukaan transsukupuolisuuden periytyvyys voi olla jopa 62%.[51] Transnaisten äideillä on havaittu olevan keskimääräistä enemmän sisaria kuin veljiä, ja erääksi transsukupuolisuuden syyksi onkin esitetty isoäidiltä periytyvää X-kromosomaalista leimautumista, jossa alun perin isoäidin isältä peritty X-kromosomi ei inaktivoidu oikein. Toisessa sukupolvessa virheellinen inaktivaatio voi johtaa miespuolisten sikiöiden varhaiseen keskenmenoon ja kolmannessa sukupolvessa feminisoivien geenien virheelliseen ekspressioon ja transsukupuolisuuteen.[52] Varsinaiset kromosomipoikkeavuudet selittävät transsukupuolisuutta vain erittäin harvoin.[53]
Transnaisten androgeenireseptorigeeneissä ja transmiesten estrogeenireseptorigeeneissä on havaittu joidenkin mikrosatelliittimarkkerien osalta tavallista suurempaa monistumista, joka saattaa omalta osaltaan vaikuttaa sikiöaikaiseen hormonitasapainoon ja hormonivälitteiseen aivojen maskulinisaatioon.[46][47] Transmiehillä myös sukupuolihormoneiden aineenvaihduntaa ohjaavan CYP17-geenin resessiivinen C-alleeli on merkittävästi yleisempi kuin cisnaisilla.[54]

Neuroanatomiset tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Transsukupuolisten neuroanatomiset piirteet jakautuvat sekä syntymässä määritellylle että koetulle sukupuolelle tyypillisten piirteiden kesken ja transsukupuolisuutta onkin esitetty aivorakenteen perusteella erääksi intersukupuolisuuden muodoksi.[55]
Aivojen harmaan ja valkean aineen rakenne poikkeaa transsukupuolisilla heidän syntymässä määritellyn sukupuolensa keskimääräisistä rakenteista asettuen tyypillisesti miesten ja naisten keskiarvojen väliin.[56][57] Hypotalamuksen INAH3-tummakkeen ja runsaasti androgeeni- ja estrogeenireseptoreita sisältävän BSTc-tumakkeen koko ja solumäärä vastaavat transsukupuolisilla heidän kokemansa sukupuolen keskimääräistä kokoa ja solumäärää.[58] Myös seksuaalista halua ja parinmuodostusta ohjaavan kisspeptiini-hormonin vaste hypotalamuksen ARC-tumakkeessa vastaa transnaisilla cisnaisten vastetta.[59][60] Erot ovat havaittavissa hormonihoidoista riippumatta. BSTc:n rooli sukupuoli-identiteetin kehityksessä on epäselvä, sillä se kehittyy lopulliseen muotoonsa vasta aikuisiässä, mutta INAH3:n koko on iästä riippumaton.[61][62]


Eli kyllä siellä kohdussa jotain sikiötasolla sekä genetiikassa ja neuroanatomissa tapahtuu, kysymys ei siis ole mistään päähänpistosta yksilön oman nupin sisällä.

Se on sitten toinen asia, voimmeko kehitellä hoitomuotoja, jotka puuttuvat näihin suoraan. Kyllähän erilainen aivomanipulointi onkin jo ollut esim. Toopen toiveissa, mutta miksipä emme aloittasi reilusti äidin hormonituotannon ja sikiön genetiikan parissa puuhastelut näiden epäonnistuneiden - ja monen ideologian vastaisten - kevythoitojen sijaan.

T: Xante

Aave

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 02, 2020, 12:59:25
On aika pitkästyttävää vuodesta toiseen lukea noita Aaveen asenteellisia pohdiskeluja

T: Xante
Tarkemmin - vasta-asenteellisia pohdintoja, joita sinunkaan ei ole mikään pakko lukea. On oikein hupaisaa, että edes kuvittelet voivasi "syyttää" muita asenteellisuudesta, kun kyseessä nimen omaan on reaktio kaltaistesi vielä pahempaan asenteellisuuteen ja tuputtamiseen.

Niin, minun asenteellisuuteni on siellä normaalien ihmisten päädyssä, ja tarkastelen asioita siitä näkökulmasta. Ei siinä ole mitään vikaa. Tuputtamisessa sen sijaan on paljonkin vikaa, enkä jaksa sellaista nyt yhtään.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 02, 2020, 11:38:40
No niin, nyt tässä oli järkeä ja koko rönsy oli melkoisen turha. Siinä ei olekaan mitään uutta, että muutkin kuin psykoanalyytikot voivat saada psykoanalyyttisen terapiakoulutuksen, mutta psykoanalyytikkoja se ei heistä tee. Oma kirjoitukseni koski nimen omaan näiden eri ammattinimikkeiden koulutusvaatimuksia eikä sitä, mitä terapiakoulutusmuotoja on mahdollista jatko-opiskella. Alan kliinisen puolen ammattihierarkiassa ei siis mikään ole muuttunut, ja marssijärjestys on pysynyt samana: psykologit, psykiatrit ja oksalla ylimmällä psykoanalyytikot.
Tarkoitatko, että mielestäsi psykologitaustainen, psykoanalyytikon koulutuksen saanut henkilö ei saa kutsua itseään psykoanalyytikoksi? En ole eri mieltä tai samaa mieltä, mutta näkisin mielelläni jonkun lähteen tuosta ennen kuin uskon. Yritin etsiä tuota tietoa netistä, mutten löytänyt.

Mitä tarkoitat marssijärjestyksellä tässä? Liittyykö se jotenkin hoitopolkuun, valtaan, valtuuksiin, oikeuksiin vai mihin?

Psykiatrit saavat tehdä diagnooseja, määrätä lääkkeitä (siihen vaadittaneen lääkärinlisenssi, ehkä lukuunottamatta joitakin lääkkeitä, joita sairaanhoitajatkin saavat määrätä?), ja esimerkiksi kirjoittaa A- ja B-lausuntoja eli lääkärinlausuntoja esim. sosiaalietuuksien hakemista varten, ja tehdä lähetteitä ja konsultaatiopyyntöjä eri instansseille. Psykologit eivät saa. Psykoanalyytikot eivät luullakseni lähtökohtaisesti myöskään saa, mutta saavatko sellaiset psykoanalyytikot, joilla on pohjalla lääkärinkoulutus, ja voimassa oleva lääkärinlisenssi? Saako samalla henkilöllä olla voimassa samanaikaisesti lääkärin toimilupa ja psykoanalyytikon toimilupa?

Marssijärjestys (merkityksessä hoitopolku) luullakseni aika sekalainen. Potilaat voivat omalla kustannuksellaan hakeutua psykoterapiaan, eli sellaiseen ei kai tarvita lähetettä. Potilaat voivat hakeutua myös yksityisen puolen psykiatrin puoleen, tai yksityisen yleislääkärin pakeille, joka tekee lähetteen psykiatrille (yksityiselle tai julkiselle puolelle), ja sieltä sitten voivat lopulta päätyä psykoterapiaan. Potilaat voivat myös hakeutua esimerkiksi terveyskeskuksiin joko lääkärin tai psykiatrisen sairaanhoitajan pakeille. Näistä kahdesta luullakseni vain lääkäri saa kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoidon konsultaatioon, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa psykiatria jossain erikoissairaanhoidon hoitoyksikössä. Julkisen tai yksityisen puolen psykiatri tekee myös kliinistä työtä (terapeuttisia keskusteluja?). Psykiatrin työparina voi olla psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Varsinaista psykoterapiaa ei potilas luullakseni julkisessa terveydenhuollossa voi saada (enää nykyään, josko koskaan on saanut?), vaan nämä em. tahot sitten lähettävät potilaan psykoterapiaan yksityissektorilla. Osalle potilaista Kela kustantaa terapian tai maksaa ainakin osan kustannuksista, ja osa potilaista joutuu maksamaan omasta pussistaan koko terapian. Saattaa olla, että julkinen puoli suosii lähetteitä kustannustehokkaisiin terapioihin, ja niihin ei ehkä psykoanalyysi kuulu (sehän on varsinainen lypsyautomaatti, vuosien tai vuosikymmenien ajan). Voi olla, että Kelan korvauskäytännöt ohjaavat tässä, ja käypä hoito -suosituksetkin.

Mitä tulee ammattihierarkiaan, niin en kyllä näkisi psykoanalyytikkoja ammattihierarkiassa mitenkään korkeammalla kuin psykiatreja. Minkäänlaista käskyvaltaa en kyllä näkisi heillä psykiatreihin olevan, hehän käsittääkseni vielä ovat eri organisaatioissakin, ainakin julkisen puolen psykiatrit ja yksityisen puolen psykoanalyytikot. (Luullakseni psykoanalyytikot toimivat kai toiminimellä?)

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Aave

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 02, 2020, 13:30:55
Selvittele nyt näitä asioita itsellesi ihan vain keskenäsi, haaskasit jo riittävästi aikaani.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 02, 2020, 13:29:58
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 02, 2020, 12:59:25
On aika pitkästyttävää vuodesta toiseen lukea noita Aaveen asenteellisia pohdiskeluja

T: Xante
Tarkemmin - vasta-asenteellisia pohdintoja, joita sinunkaan ei ole mikään pakko lukea. On oikein hupaisaa, että edes kuvittelet voivasi "syyttää" muita asenteellisuudesta, kun kyseessä nimen omaan on reaktio kaltaistesi vielä pahempaan asenteellisuuteen ja tuputtamiseen.

Niin, minun asenteellisuuteni on siellä normaalien ihmisten päädyssä, ja tarkastelen asioita siitä näkökulmasta. Ei siinä ole mitään vikaa. Tuputtamisessa sen sijaan on paljonkin vikaa, enkä jaksa sellaista nyt yhtään.

Näin. Siis tiedon ja faktan kertominen on tuputtamista, jota ei saa tehdä, kun et sä nyt viitsis etkä yhtään jaksa. Pahinbta asenteellisuutta ikinä kertoa, että sukupuoliin liittyvissä asioissa on kuin onkin sellaisia tekijöitä kuten hormoonit, neuroanatomia ja genetiikka. Näemmä sinä olet kääntynyt asiassa sitten ajattelemaan, että  kyse onkin pelkästä sukupuolen sosiaalisesta ilmentymästä ja mielleyhtymistä.

Normaalia toki et sinä määrittele, vaikka jostain egosyistä niin tunnut kuvittelevankin.

T; Xante

Aave

#351
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 02, 2020, 13:41:35
Näin. Siis tiedon ja faktan kertominen on tuputtamista, jota ei saa tehdä, kun et sä nyt viitsis etkä yhtään jaksa. Pahinbta asenteellisuutta ikinä kertoa, että sukupuoliin liittyvissä asioissa on kuin onkin sellaisia tekijöitä kuten hormoonit, neuroanatomia ja genetiikka. Näemmä sinä olet kääntynyt asiassa sitten ajattelemaan, että  kyse onkin pelkästä sukupuolen sosiaalisesta ilmentymästä ja mielleyhtymistä.

Normaalia toki et sinä määrittele, vaikka jostain egosyistä niin tunnut kuvittelevankin.

T; Xante
Oliko sinulla asiaakin, sillä tämä nyt on vain samaa loputonta skeidaa vinksahtaneiden tulkintojesi suossa?

En ole esittänyt yhtikäs missään, että sukupuolinen dysmorfia olisi puhtaasti psykologinen tai sosiaalinen ilmiö. Kuinka tyhmä ihmisen pitää olla?
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

#352
Aave, esitit löysiä ja perustelemattomia väittämiä psykoanalytikkoihin liittyen, jotka eivät pidä nähdäkseni paikkansa. On tietysti oma asiasi, haluatko esiintyä sellaisten heittojen esittäjänä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 02, 2020, 13:45:20
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 02, 2020, 13:41:35
Näin. Siis tiedon ja faktan kertominen on tuputtamista, jota ei saa tehdä, kun et sä nyt viitsis etkä yhtään jaksa. Pahinbta asenteellisuutta ikinä kertoa, että sukupuoliin liittyvissä asioissa on kuin onkin sellaisia tekijöitä kuten hormoonit, neuroanatomia ja genetiikka. Näemmä sinä olet kääntynyt asiassa sitten ajattelemaan, että  kyse onkin pelkästä sukupuolen sosiaalisesta ilmentymästä ja mielleyhtymistä.

Normaalia toki et sinä määrittele, vaikka jostain egosyistä niin tunnut kuvittelevankin.

T; Xante
Oliko sinulla asiaakin, sillä tämä nyt on vain samaa loputonta skeidaa vinksahtaneiden tulkintojesi suossa?

En ole esittänyt yhtikäs missään, että sukupuolinen dysmorfia olisi puhtaasti psykologinen tai sosiaalinen ilmiö. Kuinka tyhmä ihmisen pitää olla?

Esitit siis:
Lääketieteellisesti tarkasteltuna sukupuolinen dysmorfia on ennen kaikkea aivoja koskeva tila.


Tietysti tästä heitosta on hiton vaikea tietää, mitä oikeastaan jälleen kerran tarkoititkaan, mutta päin p*rsettähän tämä väite on, tarkoitti se mitä hyvänsä. Mitään tälläistä "aivoja koskevaa tilaa" ei ole lääketiede kyennyt löytämään, mikä sai minut tuumimaan, että ehkä sitten tarkoitat toisenlaisia aivojen tiloja, kuten psykologisia ja sosiaalisia.

Mutta varmaan et, vaan jotain fiksumpaa ja asiantuntevampaa, jonka olet yhdeltä hyvältä kaverilta varmistanut, mutta jota nyt et jaksa avata meille tyhmille.

T: Xante

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - maaliskuu 02, 2020, 06:06:40
Mä en sanois noin, että "biologisia sukupuolia on kaksi". Geneettisesti ja suvullisen lisääntymisen kannalta se systeemi on binäärinen, mutta geeni-ilmaisu tuottaa siihen enemmän kuin kahta varianttia. Geenien lisäksi sukupuoleen vaikuttaa hormonit ja ympäristö ja kulttuuri, ja tässä mielessä ei ole järkevää pelkistää sitä siihen, että olis vaan kaks fysiologista perustaa, jolta ihmiset ponnistaa, ja tähän sitten tulis päälle jotain kulttuuria.

Ois vissiin ongelmallista yrittää lähestyä näitten kahen (fysiologinen ja kulttuurinen tms.) suhdetta silleenkään, että aattelis vaikka 200 tärkeintä fysiologista perustatekijää, ja sit siihen päälle jotain kulttuuria? Että ne pitää vaan ajatella samanaikaisesti vaikuttaviksi? Jos näin, niin onkohan se aika haastavaa sukupuolentutkimuksen kannalta? Kuvittelis, että biologialle se selitettävä asia ei ois se yksilön ilmiasu, tai sen käyttäytyminen tai se rooli, jota se päätyy ympäristössään "esittämään", vaan niile vois riittää selitellä jotain variaatioita jossain ilmiasujutussa liittyen joihinkin hormonaalisiin tekijijöihin tai jotain. (?) Ja sit sukupuolentutkimukselle taas se selitettävä asia oiskin ne ilmiasut, tai ne roolit, joita yksilöt päätyy ottamaan? En oo varma. Teki mieli vielä jatkaa tästä aiheesta vähän, niin keksin tällaisia.

Mun mielestä antropologia on kaikkein fiksuin yhteiskuntatiede (tms.) ja mun mielestä se ihme mitä se lähtee aina uudelleen ja uudelleen selittämään on se, miten ihmiset onnistuu rakentamaan jonkinlaisen yhteiskunnan, jolla on yhteiset mittatikut ja yhteinen aika ja joka kestää yli sukupolvien ja vaikka mitä. Että miten se kaikki tapahtuu missäkin yksittäistapauksessa. (Tää on ihan mun oma versio.  ???) Varmaan sukupuolentutkimuksen peruskysymys liittyy jotenkin niihin ilmiasuihin, mitä on? Että mitä merkityksiä sukupuoli voi saada. Emmä tiedä.

a4

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 01, 2020, 20:17:41
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 01, 2020, 19:18:16
Tämän ymmärrän kyllä mutta mihin he tarvitsevat sukupuolittuneita roolimalleja ja esikuvia jos parempiakin on tarjolla?
Nyt a4 sitten oikeesti. Kyseessä on vain huuhaa-tason mielipiteesi, eikä tämmöisestä ole mitään kriittisen tieteellisen tarkastelun kestävää evidenssiä. Yhtä hyvin voisit yrittää tuputtaa minulle kilon paskaa uutena ruokaherkkuna. Se olisi yhtä uskottavaa, ja kiinnostaa saman verran.
Vertaisin tilannetta aiempaan, jolloin naisten roolimalliin ei vielä kuulunut housujen käyttö.
Modernisoituvassa yhteiskunnassa myös sukupuolirooleilla näkisin olevan hameväkijaottelun tavoin entistä vähemmän käyttöä.
Vahvoja vasta-argumentteja otetaan kiitollisena vastaan tästäkin aiheesta.
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: a4
Lasten kiinnostus omiin sukuelimiin tai seksuaalissävytteiset kehitysvaiheet taitavat liittyä enemmänkin biologiseen sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen, ei niinkään sosiaaliseen seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden roolimalleihin ja esikuviin.
"Taitaa"? Faktoja tulkkaillaan ja muokkaillaan omia ideaaleja ja unelmia vastaaviksi - ja sitten on niitä jotka eivät vain luule ja tulkitse, vaan nojataan tutkittuun tietoon ja vankkaan kokemukseen.
Tarkoitatko että lasten kiinnostus omiin sukuelimiin tai seksuaalissävytteiset kehitysvaiheet liittyvät enemmänkin sosiaalisiin seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden roolimalleihin ja esikuviin?
Itse ajattelin kiinnostuksen sukupuolielimiin liittyvän luontaiseen uteliaisuuteen ja joskus ehkä mielihyvänkin hakemiseen.
Sekä lapsen kehitysvaiheiden viittaavaan vahvasti fysiologiseen kehittymiseen.
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: a4
Toki lapset ovat jopa kiusallisen tarkkoja havainnoijia ja pituuskasvunsa lisäksi myös nopeita oppijoita, seuratessaan aikuisten sosiaalisia sukupuolittuneitakin tapoja, rooleja ja puheita. Oppivat hyvin jopa Daeshin kotiarkea ja kasvatusta.
Psyykkisesti terveiden miesten ja naisten roolien seuraamisessa ja omaksumisessa ei olekaan mitään väärää, vaan päin vastoin se on oikein suositeltavaa. Voisin kuvitella, että "sukupuolineutraalin" kasvuympäristön tuputtaminen lapsille aiheuttaisi heidän luontaisen psykologisen ja sosiaalisen kehityksensä viivästymistä. Daeshin poppoo koostuu toisenlaisista sekopäistä, mutta sekopäitähän hekin ovat - kuten äärifeministitkin.
"Voisin kuvitella?"
Tarkoitatko että sukupuolineutraalius ei ole psyykkisesti tervettä? Faktaa? Lähde?
Toki yhteiskunnalliset rakennemuutokset aiheuttavat myös paljon ongelmia, mutta vähemmän kuin kehityksen pysäyttäminen. Normaalilla kai tarkoitetaan enemmistön vakiintunutta tapaa, muuttuvassa maailmassa.
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: a4
Lapset ja nuoret lienevät myös vanhempia ikäpolvia joustavampia oppimaan uusiakin asioita tai elämäntapoja. Vaikkapa modernia tasa-arvoa ja sensitiivisyyttä.
Koko kasvatus ja erilaiset sitä tukevat instituutiot (Kuten koululaitos) tähtäävät siihen, että lapsista kehittyisi itsensä hillitseviä ja muutkin huomioon ottavia kansalaisia. Pienten lasten impulsiivisuus ja tunne-elämän mustavalkoisuus kun tuottavat kaikenlaista rumaa jälkeä silloin, kun jokin on mennyt kasvatuksen ja koulutuksen suhteen pieleen. Saat olla varma, että terve poikalapsi kyllä keksii pyssy- ja lyömävälineleikit ihan itsekin, vaikka häntä estettäisiin näkemästä mitään sellaista. Saat olla varma siitäkin, että tyttölapset ryhtyvät leikkimään erilaisia hoivaleikkejä ja ne kiinnostavatkin keskimäärin enemmän, kuin poikien vähän rajummat leikit. Näiden taustalla on biologisia tekijöitä, eikä sitä voida kiistää. Feministit eivät muuten määritä sitäkään, mitä tasa-arvo on, tai mitä sen kuuluisi olla. Se ei ole mikään feministien yksinoikeus.
Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallistavissa tehtävissä on nykyään tärkeänä osana myös kriittisen ajattelun ja kyseenalaistamisen opettamista, juontuen ehkä jo antiikin filosofiaperinteestä, yhteiskunnalle tärkeän jatkuvan kehityksen nimissä. Evoluutio on toki antanut jo luonnostaan lapsille roppa kaupalla uteliaisuutta, uhmaa ja oppimishaluja.
Taustalla on toki biologisia tekijöitä, biologisella olennolla, mutta sosiaalisella biologisella olennolla vahvasti myös sosiaalisia tekijöitä ohjaamassa niiden ilmenemistä. Biologiset eroavaisuudet lienevät sosiaalisia eroavaisuuksia pienempiä, ympäristössä jossa teknologia tasoittaa fyysisiä eroja sekä individualismi ja ihmisoikeudet korostavat yksilöllisiä eroja.
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: a4
Tarkennatko mielenkiintoista tietoasi tutkimuksesta tai tutkimuksista joissa on havaittu sukupuolittunutta lukuinnon ylipolvisuutta, korrelaatioineen ja syy-seuraussuhteineen.
Olen joskus linkittänytkin siitä (En tässä muista, oliko Näkökulmalla vai Paskumolla), mutta olen luultavasti deletoinut sen vahojen linkkikokoelmien mukana jo ajat sitten. Löytänet asiasta itsekin, jos kiinnostaa.
Löysin pari ehdokasta:
Ensimmäisessä todetaan sukupuolettomaan sävyyn vanhempien olevan tärkeitä roolimalleja lukemisessakin. Myös isien.
https://www.firstfiveyears.org.au/early-learning/why-reading-with-dad-matters
Toisessa löydettiin jo eroja, ei suoraan tulojen vaan sosio-ekonomisen aseman mukaisessa lukutottumusten periytymisessä.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877042810016277
Patriarkaalisessa yhteiskunnassa se siis näkyisi juuri miesten tärkeytenä lukutottumusten välittäjinä lapsilleen.
Eli mielenkiintoni tarjoamaasi tutkimustulostietoa kohtaan liittyi siihen, voidaanko todeta jäätelön syömisen lisäävän hukkumisriskiä, vai joudutaanko pohtimaan tarkemmin ilmiön syitä.
Tai Tatu Vanhasen havaintoja kansojen älykkyyden ja varallisuuden yhteydestä ja ilmiön syistä.
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: a4
Patriarkaatissa tuolle ilmiölle kyllä löytyisi helppo selitysmalli, jossa lapsikin jo näkisi naisten harjoittamana lukemisen näyttäytyneen vallan turhana puuhana.
Tarkoitit varmaan, että feminismissä?

Lapset keksivät ja omaksuvat näitä asioita ihan itse. Ei niitä tarvitse sen enempää vältellä, kuin tuputtaa.

On huvittavaa, miten toisissa yhteyksissä korostat tieteellistä edistystä ja tieteen metodien ylivertaisuutta, mutta näiden asioiden suhteen nojaat pseudotieteisiin ja huuhaahan. Elämä on valintoja. :)

Älä tuputa näitä juttujasi minulle enää yhtään enempää. Olet mahdollisuutesi saanut ja käyttänyt, ja ne on nyt vaa´assa punnittu ja köykäisiksi havaittu.
Olet oikeassa. Feminismissä nostettiin esiin selitysmalleja patriarkaalisen yhteisön sukupuolittavista rakenteista.
Ihmislapset ovat muihin eläinlapsiin verrattuna vähiten ihan itse toimijoita. Sosiaalisille eläimille ihan itse tarkoittaa syrjäytymistä ja kuolemaa.
Olet oikeassa siinä että tuputtaminen ja välttely ovat liioittelua.

Toope

Sukupuolineutraaliushan rikkoo biologiaamme vastaan, koska sukupuolet ovat jo kromosomeiltaan ja geeneiltään erilaisia.
Miksi siten muotien ja ääliöideologioiden tulisi kyseenalastaa normaaleja eroja kahden sukupuolen välillä?
Minusta on rikkautta, jos ja kun miehet ja naiset ovat erilaisia.

Toope

LainaaFeminismissä nostettiin esiin selitysmalleja patriarkaalisen yhteisön sukupuolittavista rakenteista.
Ihmislapset ovat muihin eläinlapsiin verrattuna vähiten ihan itse toimijoita. Sosiaalisille eläimille ihan itse tarkoittaa syrjäytymistä ja kuolemaa.
Olet oikeassa siinä että tuputtaminen ja välttely ovat liioittelua.
Aatteiden politisoituminen on ongelma, kuten feminismissä. Jos ei ole enää tasa-arvon, vaan naisten etujen ajava aate, miksi kukaan mies kunnioittaisi tuota?
Moderni feminismi unohtaa tasavertaisuuden ja keskittyy itsekkyyteen.

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Aave - maaliskuu 02, 2020, 11:20:17
En ole lukenut biologisia pohdintojasi. Kun tekstisi pituus ylittää kriittisen rajan, skippaan sen kokonaan.
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf
Mä en sanois noin, että "biologisia sukupuolia on kaksi".
Ei se kato haittaa, mäpä sanon! :)

Ei se mua haittaa, että oot niin kärsimätön tai et lue jotain tai et jaksa ajatella asioita silleen tarkemmin. Ymmärrän sen, että haluaa disruptoida :D jotain haitalliseksi katsomiaan sukupuolta koskevia käsittelytapoja.

Mä ehkä ite katson tätä niin, että se että sä painat egolla, eteläpohjalaisella korskeudella (puhdasta spekulaatiota tietenkin :D)  huutomerkeillä ja tähänastisella elämänkokemuksella läpi siitä, missä kohtaa sä et jaksa tai osaa jotain asiaa oikeasti tarkemmin selvittää, ei todellisuudessa "disruptoi" tai muuta yhtään mitään keskustelua. Se vaan jatkaa loputtomasti sitä samanlaista huutelua ja naljailua pöydistä toisiin.

Mut totta kai niin saa tehdä ja siihen on sulla täysi oikeus.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - maaliskuu 02, 2020, 20:06:16
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - maaliskuu 02, 2020, 06:06:40
Mä en sanois noin, että "biologisia sukupuolia on kaksi". Geneettisesti ja suvullisen lisääntymisen kannalta se systeemi on binäärinen, mutta geeni-ilmaisu tuottaa siihen enemmän kuin kahta varianttia. Geenien lisäksi sukupuoleen vaikuttaa hormonit ja ympäristö ja kulttuuri, ja tässä mielessä ei ole järkevää pelkistää sitä siihen, että olis vaan kaks fysiologista perustaa, jolta ihmiset ponnistaa, ja tähän sitten tulis päälle jotain kulttuuria.

Ois vissiin ongelmallista yrittää lähestyä näitten kahen (fysiologinen ja kulttuurinen tms.) suhdetta silleenkään, että aattelis vaikka 200 tärkeintä fysiologista perustatekijää, ja sit siihen päälle jotain kulttuuria? Että ne pitää vaan ajatella samanaikaisesti vaikuttaviksi? Jos näin, niin onkohan se aika haastavaa sukupuolentutkimuksen kannalta? Kuvittelis, että biologialle se selitettävä asia ei ois se yksilön ilmiasu, tai sen käyttäytyminen tai se rooli, jota se päätyy ympäristössään "esittämään", vaan niile vois riittää selitellä jotain variaatioita jossain ilmiasujutussa liittyen joihinkin hormonaalisiin tekijijöihin tai jotain. (?) Ja sit sukupuolentutkimukselle taas se selitettävä asia oiskin ne ilmiasut, tai ne roolit, joita yksilöt päätyy ottamaan? En oo varma. Teki mieli vielä jatkaa tästä aiheesta vähän, niin keksin tällaisia.

Tai emmä tiedä, oliko tässä nyt sittenkään niin järkeä. Kyllähän 200 fysiologista perustatekijää huomioituina päältävän kulttuurin teoretisoinnissa jo aika paljon tekis. (Liikaa jne.)