Evoluution kehitys?

[ROOSTER]

Toki suuret ympäristömuutokset voivat triggeröidä mutaatioitakin, mutta se ei välttämättä ole se tärkein evoluution mekanismi. Valtaosa mutaatioista kun ovat haitallisia. Joillakin nopeasti lisääntyvillä lajeilla kuten bakteereilla tämä voi olla olennaisempi kuin sellaisilla huonosti (sic!) lisääntyvillä lajeilla kuin ihminen (matala hedelmällisyys, sukupolven ikä korkea (15-20 v?), mutta toisaalta eloonjäämisprosentti korkea (nykyisin), omnivori ruokavalioltaan , sopeutuvaisuus älyn avulla hyvin erilaisiin ympäristöihin).

Evolutio kyllä pikemminkin perustuu populaatiossa jo valmiiksi olemassa olevaan variaatioon ja diversiteettiin. Kun olosuhteet muuttuvat, joidenkin yksilöiden perimä (ja epigeneettiset muutokset) soveltuvat paremmin eloonjäämiseen ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen kuin toisten yksilöiden.

Ihmisillä on vielä kulttuurievoluutio sekoittamassa. Ihmislajin säilymisen kannalta hyödyllisintä olisi jos nopeasti siirtyisimme laajaan kannibalismiin.

[Brutto]

Kun olosuhteet muuttuvat, joidenkin yksilöiden perimä (ja epigeneettiset muutokset) soveltuvat paremmin eloonjäämiseen ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen kuin toisten yksilöiden.

Kuvaat tuossa evoluution suunnan. Suunta on kohti sopeutuvampia ja selviytymiskykyisempiä jälkeläisiä.

Joillakin lajeilla evoluutuution nopeus ei ole riittävä ympäristön muuttuviin vaatimuksiin nähden ja nuo lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin ehtivät sopeutua.

[safiiri]

Minusta evoluutio on kyttääjä. Sen mahdollisuudet piileskelevät eliöissä koko ajan, mutta vasta elinolosuhteissa tapahtuvat suuret muutokset triggeröi mutatoitumisen.

Ei vaan mutatoitumista tapahtuu jatkuvasti ja koko ajan. Ympäristö ja olosuhteet sitten vaikuttavat siihen, alkaako jokin satunnainen mutaatio tuottaakin aiemmasta poiketen etua eliölle, jolloin mutaation perineet jälkeläiset alkavat vallata alaa aiemmilta muodoilta. Ns. spontaanien mutaatioiden esiintyminen on aika samassa määrin tapahtuvaa, eikä se mitenkään erityisesti kiihdy olosuhteiden muuttuessa - ellei tuo muutos ole esim. mutageenien lisääntymistä ympäristössä. Yleensä ne ovat joko merkityksettömiä tai haitallisia, mutta ajoittain - ja varsinkin olosuhteiden muutoksen kautta - syntyy entistä elinkelpoisempia, lisääntymiskykyisempiä ja paremmin resursseja hyödyntämään kykeneviä versioita. Usein mutaatiot eivät myöskään synny periytyvinä eli sukusolulinjassa. Silti jo sellaisten mutaatioiden vähäinenkin määrä voi tuottaa eliön evolutiivista muuttumista, jos mutaatio on sille hyödyllinen. Aika pientäkin etua tuova mutaatio tuppaa lisääntymään eliöpopulaatiossa. Muutoksen nopeus teitenkin on vahvasti sidoksissa siihen, kuinka pitkä on eliön sukupolvi - eli miten nopeasti jälkeläiset pystyvät lisääntymään ja periyttämään ominaisuutta ja mutaatiota taas eteenpäin. Ihmisellä tämä on varsin hidasta.

[safiiri]

Kun olosuhteet muuttuvat, joidenkin yksilöiden perimä (ja epigeneettiset muutokset) soveltuvat paremmin eloonjäämiseen ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen kuin toisten yksilöiden.

Kuvaat tuossa evoluution suunnan. Suunta on kohti sopeutuvampia ja selviytymiskykyisempiä jälkeläisiä.

Joillakin lajeilla evoluutuution nopeus ei ole riittävä ympäristön muuttuviin vaatimuksiin nähden ja nuo lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin ehtivät sopeutua.

Myös sopeutumiskyky ihan sellaisenaan ilman varsinaisia geneettisiä muutoksia on poikaa, kun olosuhteet muuttuvat. Sehän se on ollut ihmisen valttikortti, josta kuitenkin maksamme hintaa siinä, miten pitkä on lapsuusvaihe. Ihmislapsi ei pomppaa jaloilleen heti synnyttyään ja vaatii pitkään huolenpitoa ja hoivaa selvitäkseen. Mutta samalla hän on altis oppimaan uudet kujeet juuri sen tarpeen mukaan, joita vallitsevat olosuhteet määrittävät. Jopa aikuinen ihminen on eläinkunnassa harvinaisen joustavasti sopeutumaan kykenevä. Juuri tuo joustavuus on sen kulttuurievoluutionkin mahdollistava ominaisuus. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ihminen haluaisi mieluusti olla muuttumatta ja toimia kuten ennenkin on toimittu. Mutta me vain ei heti kuolla siihen, jos pitääkin ryhtyä kasvissyöjäksi tai opetella toimimaan sähköisessä maailmassa tai istua sisällä ja harjoittaa sosiaalista etäisyyttä ja tehdä työt etänä. Vähemmän sopeutumiskykyiset ei pärjää. Toinen malli on sitten se bakteerien ja virusten malli, jossa itse organismi muuntuu helposti ja uusi mutatoitunut sukupolvi syntyy nopeasti ja tehokkaasti.

[kertsi]

Kun olosuhteet muuttuvat, joidenkin yksilöiden perimä (ja epigeneettiset muutokset) soveltuvat paremmin eloonjäämiseen ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen kuin toisten yksilöiden.

Kuvaat tuossa evoluution suunnan. Suunta on kohti sopeutuvampia ja selviytymiskykyisempiä jälkeläisiä.

Joillakin lajeilla evoluutuution nopeus ei ole riittävä ympäristön muuttuviin vaatimuksiin nähden ja nuo lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin ehtivät sopeutua.

Selviytymiskykyisten jälkeläisten lukumäärä riippuu kulloisistakin olosuhteista, ja ne olosuhteet tuppaavat muuttumaan alvariinsa, joten se "suunta" on kyllä niin ikään muuttuvainen. Evoluutio ei ole siinä mielessä teleologinen, että se varta vasten tuottaisi jonkin etukäteissunnitelman mukaisesti olion X, joka on sopeutunut olosuhteisiin Y.

Se, että jotkut yksilöt jäävät henkiin ja lisääntyvät, kun taas toisten yksilöiden perimän evoluutio karsii geenipoolista, ei tarkoita, että eloonjääneillä yksilöillä perimä olisi "sopeutuva" (tai että yksilöt ovat sopeutuvaisia). Se perimäkombo vaan sattuu olemaan sopivampi juuri siihen kyseiseen tilanteeseen tai ympäristöön kuin jokin toinen perimäkombo.

[-:)lauri]

Mutaatiovauhti lienee aikalailla vakio per eliölaji/eliöryhmä. Ihmiselle se tarkoittaa noin 60 mutaatiota per sukupolvi.

Suuremmat normaalista poikkeavat olosuhteet sitten toki saavat* tai ovat saamatta noista toisistaan poikkeavista muttaatioista hyödyt ja haitat esiin.

* Saavat ominaisuudet esiin suoraan, kun mutaatiot ovat aktiivisissa osissa perimää tai epäsuoraan, kun mutaatiot ovat siinä osassa inaktiivista perimää, josta jotain koodataan epigeenisesti.

[kertsi]

^ 60 periytyvää mutaatiota.

Kosminen sätely kyllä pommittaa (somaattisten ja suku-) solujemme perimää koko ajan. Onneksi on myös mekanismeja, jotka korjaavat hajalle mennyttä DNA:ta.

[-:)lauri]

^ 60 periytyvää mutaatiota.

Kosminen sätely kyllä pommittaa (somaattisten ja suku-) solujemme perimää koko ajan. Onneksi on myös mekanismeja, jotka korjaavat hajalle mennyttä DNA:ta.

En usko, että kosmisen säteily olisi merkittävä evoluutiotekijä. Sen verran hyvin magneettikenttä ymmärtääkseni suojaa meitä siltä. Toki voihan se olla mahdollisesti suurikin tekijä mutta en ole koskaan törmännyt väitteeseen, että se olisi olellista ottaa huomioon biologiassa.

PS. Periytyvät mutaatiot ovat mutaatioita sukusoluissa.

[kertsi]

En tiedä kuinka olennaista, mutta google löysi tämän:

Noble prize winner H J Muller found that mutations and changes in human genes can be caused by ionising radiation such as cosmic rays. Therefore it is thought that cosmic rays may be capable of changing your DNA make-up by hitting individual cells, and may even have human evolution implications. lähde

[Juha]

Pakko siteerata omia aiempia haahuilu-viritelmiä.

"Aurinkokunnan keskus on Aurinko.
Linnunradan keskuksessa on ehkä Musta aukko.
Toisaalta Atomilla on ydin.
Jne...

SS Keskustaa kohti mentäessä materiaali tuppaa tihenemään."

Tihentyminen yksipuolisesti rakentuen, on omanlaisensa erikoistumaa, boksissaan. Varmasti merkityksellinen, ja toisaalta kun erikoistumista on jollain tapaa, niin myös terää ja vaikuttavuutta.

E_h1: Elämän voisi hypotisoida olevan maksimaalista tihentymää, jossa tiivistyy mahdollisimman kattavasti se, mikä edustaa kokonaisuutta vaikuttuu kokonaisuudesta (maxkytkentä, "maxtaakka").

Demokratian voi nähdä äskeisen eräänä yksittäisenä sovellutuspäätymänä, tosin sovellutus ei tosiaan ole todennnäköisesti tullut selkeän tiedostamisen jälkeen, tai ainakaan tuollaisen "tiedostamistavan" (E_h1) jälkeen, koska elämä noin kuvattuna, voi olla ensimmäinen kerta, jos nyt ajattelee sanoja tarkasti, siis EMa ilmaisuasua. Että elämä olisi noin, ja tulisi ensimmäistä kertaa tuossa ilmaistuksi osuvana, tuskin on totta. Ajatukselle on syntynyt varmaan monenlaisia asuja, tosin näiden laaja-alaisempi puhuttelevuus on voinut jäädä vähemmälle, syntyaikaan, ainakin joissain tapauksissa.

Tuossa syy, miksi tiede (todellisuutta koskemaan pyrkivä osa), on oikeastaan sopivan tarkastelukohdan hakemista, ja havaintojen (jne) ilmaisua tästä käsin. Ei niinkään se tarkkuus ja osuvuus, että palvelevuutta voisi odottaa olevan matkassa, esim ymmärrystä hakevalle, tai sovellutusten hakijalle, pakkotilanteessa.

Todellisuuden ihmis-liittymissä olisi se ero. Mikä käy milloinkin, ja mikä on kohtalaisen tartuttava kellekin, ja ihmisen koko tiedostavaa tajuntaa puhuttelevassa mielessä. Näitäkin saavutuksia on ollut ehkä historiassa, tosin niitä ei tunnisteta enää tästä ajasta käsin.

Joten jos ilmaisemallani on osuvuutta, se ei edusta suoraan mitään uutta, mitä ei aiemmin olisi oivallettu.

[-:)lauri]

En tiedä kuinka olennaista, mutta google löysi tämän:

Noble prize winner H J Muller found that mutations and changes in human genes can be caused by ionising radiation such as cosmic rays. Therefore it is thought that cosmic rays may be capable of changing your DNA make-up by hitting individual cells, and may even have human evolution implications. lähde

Kuulostaa kyllä ihan fiksulta. Ympäristöllä pitäisi ROOSTERin tarkoittamassa mielessä tällöin tarkoittaa tapahtumia taivaalla.

[ROOSTER]

^
Niin, tai kyllä niitä avaruussäteilyn aiheuttamia mutaatioita (evolutikoita) syntyy koko ajan mutta ne ei pääse vauhtiin. Lisänä sopassa on vielä panspermiapommitus, kaikenlaista elävää materiaalia tulee avaruudesta niskaamme - because ancient astronaut theorists say that.

Yökköstapauksessa veikkaan syylliseksi joukkoesiintymään niille maistuvaksi ja ravinteikkaaksi jalostettua (ihmisen tekoja, ehkä säteilyttämällä) vehnää. Yökkösten geeneissä ei välttämättä mikään ole muuttunut.

[-:)lauri]

^
Tällä perusteella jokaisessa ihmisessä asuu pieni yökkönen. Tästä saisi hyvän testin iltapäivälehden nettiversion lukijoille: "Testaa joko olet sinut oman yökköisyytesi kanssa?"

[safiiri]

^
Niin, tai kyllä niitä avaruussäteilyn aiheuttamia mutaatioita (evolutikoita) syntyy koko ajan mutta ne ei pääse vauhtiin. Lisänä sopassa on vielä panspermiapommitus, kaikenlaista elävää materiaalia tulee avaruudesta niskaamme - because ancient astronaut theorists say that.

Yökköstapauksessa veikkaan syylliseksi joukkoesiintymään niille maistuvaksi ja ravinteikkaaksi jalostettua (ihmisen tekoja, ehkä säteilyttämällä) vehnää. Yökkösten geeneissä ei välttämättä mikään ole muuttunut.

Eikös ihminenkin ole alkanut vehnää popsia nykymäärissä vasta, kun ensin ryhtyi sitä viljelemään ja jalosti siihen sopivia venhälajikkeita? Olemme siis vain yökkösten tapaan toimivia opportunisteja, jotka popsivat tarjolle tyrkytettyjä ruokia. Tuskinpa muitakaan Nykyään usein syömiämme sapuskoita on ollut ikiajat, joten olemme vasta tarjonnan salliessa ryhtyneet litkimään Coca-Colaa ja popsimaan Sinistä lenkkiä. Ei neet kivikauden ihmiset semmottii...

[ROOSTER]

^
Tällä perusteella jokaisessa ihmisessä asuu pieni yökkönen.

Aivan varmasti meillä on yökkösten kanssa paljon yhteistä.

Harmi kun evoluutio teki sellaisen tempun, että naaraidemme pitää kantaa sikiötä kohdussaan ja punnertaa se sitten tuskalla ulos. Yökkösten koteloitumismalli metamorfooseineenkin olisi helpompi, ainakin seksiä harrastaneille vanhemmille. Muna-toukkakotelo-perhonen muunnokset voivat uudelle suvun jäsenelle olla tosin tuskaisiakin.