Shakki

[-:)lauri]

Netflixissä on huippuminisarja Musta kuningatar. Se kertoo virtuoosista nuoresta shakkilahjakkuudesta. Kuvitteellinen tarina, mutta sitäkin laadukkaampi.

[kertsi]

Tein pitkähkön syrjähypyn katsomalla pari ensimmäistä kautta Australian Master Chefiä, mutta palasin viimein jatkamaan tasohyppelyitä a4:n linkkaamalla mainiolla sivulla:
https://chesspuzzle.net/fi/Levels

Toissailtana sain avattua peräti kaikki tasot, vaikeimmatkin. Vielä en ole kaikkia tasoja suorittanut täysin pistein, loppupäässä näyttää nyt tältä:
16. 9/10
17. 8/10
18. 5/10
19. 9/10
20. 4/10

Saas näkee, saanko vielä täydet pinnat jossain vaiheessa, eli jaksanko tahkota 10/10 tuloksen kaikilla 20 tasoilla. Se kyllä harmittaa, että loppujen lopuksi enemmän hyvä muisti kuin ongelmanratkaisukyky auttaa saamaan tehtävät läpi. Eli jos tarpeeksi kauan jaksaa tahkota, kyllä ne menevät läpi, vaikka olisi huonompikin muisti, ja huonompikin ongelmanratkaisukyky. Usein tarvitaan molempia. Muistaa esim. ensimmäisen siirron, ja sitten päättelee sen jälkeen, miten kannattaa edetä.

Edelleenkin törmään sellaisiin tilanteisiin, että hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan sen juuri tietyn ratkaisun muistaminen, eli vaikka keksisikin vaihtoehtoisen ja yhtä tehokkaan (tai peräti tehokkaammankin?) ratkaisutavan, se ei kelpaa tässä sovelluksessa.

Ovat muuttanet sovellusta, ja nyt tuota tasohyppelyä ei kai ole lainkaan.

Sen sijaan ovat parantaneet sovellusta siten, että voi valita vastuksen vaikeuden, ja se valinta pysyy hmm.. jonkin aikaa ainakin.

Kun uudestaan tässä viikon sisällä kokeilin, tuntui kuin ei muistaisi yhtään mitään shakista. Ja päivässä tai parissa tasoitus(?) putosi 200 pinnaa (korjattu luku). Nyt on nousemassa takaisin, kun löysin miten voi treenata jotain tiettyjä alueita (mikä on checkmate pattern suomeksi? shakkimattikuvio?). Aloitin Bishop forkista. (Mikä olikaan bishop suomeksi? Ei ainakaan piispa.)

[kertsi]

Jäsen Socru linkkasi kiinnostavan saitin, jolla voi mm. pelata livepelejä pikapeleinä anonyymivastustajia vastaan:

https://lichess.org/

[kertsi]

https://chesspuzzle.net/fi/Levels

Ovat muuttanet sovellusta, ja nyt tuota tasohyppelyä ei kai ole lainkaan.

Sen sijaan ovat parantaneet sovellusta siten, että voi valita vastuksen vaikeuden, ja se valinta pysyy hmm.. jonkin aikaa ainakin.

Kun uudestaan tässä viikon sisällä kokeilin, tuntui kuin ei muistaisi yhtään mitään shakista. Ja päivässä tai parissa tasoitus(?) putosi 2000 pinnaa. Nyt on nousemassa takaisin, kun löysin miten voi treenata jotain tiettyjä alueita (mikä on checkmate pattern suomeksi? shakkimattikuvio?). Aloitin Bishop forkista. (Mikä olikaan bishop suomeksi? Ei ainakaan piispa.)

Nomuthö. Nyt siitä tuli liian helppo, kun tietää, että yritetään lähetti-haarukkaa (jos se on oikea termi)... Olen nyt muutaman kymmentä peliä ratkaissut 100% prosenttiluvulla. Pitänee siirtyä seuraamaan shakkimattikuvioon (vai mikä se nyt suomeksi onkaan), joka näyttäisi olevan Bishop sacrifice, lähetin uhraus?

Haa. Pläräilin shakkitermejä, ja löysin termin, joka kuvaa olotilaani, kun en ole huomannut jotain ilmiselvää uhkaa tai mahdollisuutta: shakkisokeus.

[Socrates]

Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.

[kertsi]

En tiedä juuri mitään avausteoriasta, mutta tuolla https://chesspuzzle.net/ saitilla voi opetella erilaisia avauksiakin.

En kyllä jaksa lukea kirjoja aiheesta, kun ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut tarpeeksi. Kunhan pidän hauskaa ja söhellän.

[kertsi]

Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.

Minen ole koskaan otellut ketään ihmistä vastaan paitsi korkeintaan lapsena muutaman kerran.

Kamala ajatuskin, että nyt ottelisi jotain 7-vuotiasta vastaan ja häviäisi. 

Mutta ties vaikka kokeilisin sitä vinkkaamaasi saittia joku kerta.

[Socrates]

En tiedä juuri mitään avausteoriasta, mutta tuolla https://chesspuzzle.net/ saitilla voi opetella erilaisia avauksiakin.

En kyllä jaksa lukea kirjoja aiheesta, kun ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut tarpeeksi. Kunhan pidän hauskaa ja söhellän.

Kannattaa aloittaa lukemalla kaksi Kimmo Konsalan kirjoittamaa kirjaa entisajan maailmanmestareista (Steinitz, Lasker, Capablanca ja Aljechin). Ne on kirjoitettu vetävästi ja niissä on hauskoja anekdootteja ja shakkimaailmaa peilataan vasten silloisia maailmantapahtumia. Saa divarista halvalla.

[kertsi]

Kiitti vinkistä.

[Socrates]

Shakissa ratkaisee niin sanottu shakkisilmä, kyky arvioida laudalla olevan aseman vahvuudet ja heikkoudet ilman niiden tarkkaa laskemista. On arvioitu, että huippupelaaja tunnistaa 50 000-100 000 asematyyppiä ja muodostaa käsityksen, miten niissä kannattaa edetä. Tämä ei siis tarkoita avausteoriaa tai nappuloiden tarkkaa sijaintia laudalla, vaan nopeasti hahmottuva yleisvaikutelma. Aikuisena sen kehittäminen ei ole helppoa, mutta kun ymmärtää niin sanotut asemalliset perusteet, se alkaa hahmottua.

[kertsi]

Shakki olisi kiva laji kilpaillakin ellei avausteoria olisi niin ratkaisevassa asemassa. Sen opettelu on puuduttavaa jos mikä.

Otan tähän talteen Hesarin artikkelin oppimisesta, jota lämpimästi suosittelen kenelle tahansa:

Yksi taito voi ratkaista opiskelumenestyksen, ja sitä voi myös kehittää – Näillä vinkeillä kuka tahansa oppii tehokkaammin (HS)

Oma tulkintani (ja työstöni) tuosta ja aiemmin oppimistani oppimaan oppimisesta:
- Pääasia oppimisessa on motivaatio, ja että on kiinnostunut opittavasta asiasta.
- Ja, kun on kyse pelistä, omasta mielestäni se on tärkeintä, että pelaaminen on hauskaa - se ruokkii motivaatiota.
- On hyvä varjella ja kasvattaa itsetuntoaan. Jos menettää itseluottamuksensa pelissä, häviää.
- Asioiden pänttäämisen ja ulkoa oppimisen sijaan kannattaa mieluummin yrittää ymmärtää.
- Hyvä tapa on esittää kysymyksiä oppimateriaalille, joihin itse haluaa vastauksen, ja etsiä vastauksia - se ylläpitää myös motivaatiota, ja suuntaa huomiota sellaisiin asioihin, joita haluaa oppia.
- Kannattaa yrittää ymmärtää kokonaisuuksia.
- Passiivisen kopioinnin sijaan kannattaa TYÖSTÄÄ ja muokkaa aktiivisesti opittavaa materiaalia monipuolisesti eri tavoilla: Kirjoittaa OMIN SANOIN sanallisia yhteenvetoja, piirtää kaavioita ja aikajanoja ja kuvia, piirtää miellekarttoja, kirjoittaa ranskalaisin viivoin ja omin sanoin yhteenvetoja, piirtää vuokaavioita. Sen sijaan että pänttäisi ja lukisi opuksen viisi kertaa kannesta kanteen ulkoa.
- Paras tapa oppia on opettaa jollekulle toiselle.
- Oppimisesta kannattaa jutella toisten ihmisten kanssa. Heillä voi olla omia hyviä oppimistekniikoita.
- On hyvä hankkia palautetta ja arvioida paljonko vielä on opittavaa, ja arvioida mitkä asiat edistävät ja ehkäisevät oppimista, eli on hyvä kehittää metakognitiivisia taitojaan.
- Pitkästymistä kannattaa välttää kuin ruttoa. Se syö motivaation.
- "Motivaatio ei tule odottamalla vaan tekemällä. Kun työhön pääsee sisälle ja opiskeltavat asiat alkavat aueta, kiinnostuskin lisääntyy".
- Harjoittelu ja yrittäminen on tärkeää (ja siksi kannattaa välttää jatkuvia nöyryytyksiä ja tappioita esim shakissa - ne voivat syödä motivaatiota)

PITKÄSTYMINEN on Longan mukaan opiskelijan pahin vihollinen. Oppiminen on nimittäin pitkälti tunnepeliä: tutkimustiedon valossa erityisesti kiinnostuksen, uteliaisuuden ja hämmennyksen tunteet edistävät uusien asioiden oppimista.

Lonka ja yliopistonlehtori Elina Ketonen ovat yhdessä tutkineet eri alojen opiskelijoiden opintomenestystä ja suhtautumista opiskeltaviin asioihin. Oli kyse sitten luonnontieteen, teologian tai oikeustieteen opiskelijoista, vain innostuneet ja alastaan varmat opiskelijat saavuttivat 55 opintopisteen vuositavoitteen.

Epävarmat ja opintoihinsa negatiivisesti suhtautuvat opiskelijat jäivät opinnoissaan alle tavoitteen, vaikka ulkoinen paine tavoitteen saavuttamiseksi olisi ollut kova. Myös muissa tutkimuksissa erityisesti pitkästymisen ja ahdistuksen tunteiden on havaittu haittaavan oppimista.

Positiivinen asennoituminen vie siis pitkälle. Sen lisäksi tarvitaan sitkeyttä ja tervettä itsevarmuutta, Lonka sanoo.

Miten sitten voisi herätellä kiinnostustaan opittavaa asiaa kohtaan? (Kiinnostus on tärkeintä.)

En ole varma, mutta ehkä shakin voisi yrittää kytkeä jollain tavoin tosielämään. Esimerkiksi jos sattuu olemaan militaristi, voisiko löytää samankaltaisuuksia sotastrategioista (hämäys, uhraus, ansa)? Tai jos on erikoistunut bisnesmaailmaan, voisiko shakista löytää samankaltaisuuksia esim. markkinointimaailmaan (kustannukset, joita joutuu maksamaan voittaakseen markkinaosuuden, hintakilpailussa menettää jotain mutta voi voittaa jotain tärkeämpää). Kökköjä esimerkkejä, mutta saapi esittää parempia.

Jos on asioita, jotka on pakko vaan päntätä ja oppia ulkoa, niitäkin kannattaa työstää jollain tavalla. Esimerkiksi opeteltavia sanoja voi kirjoittaa post-it-lapuille ja niitä voi ryhmitellä eri tavoin, ja ne voi sijoittaa esimerkiksi huoneessa eri tavoin. Tai mielikuvituksessa voi ripustella sanoja hassuihin yhteyksiin, esimerkiksi muisti-sanan dementoituneen rakkaan vaarin otsaan, tai kauppalistassa ostettavan sanan voi visualisoida oikeaksi ruokatavaraksi ja ripustaa esim. pekonin roikkumaan ovenkahvaan, ja spagetin hiusharjan harjaksiksi ja itsensä harjaamaan sillä harjalla tukkaansa. Tai voi tehdä sanarimpsuja, kehitellä pieniä kertomuksia sanoista jne..

Itselläni eräässä muistitestissä piti painaa muistiin joukko sanoja, ja vieläkin yli kymmenen vuotta sen jälkeen muistan ne muutamat satunnaiset sanat sen takia, että tein niistä kuvitetun kertomuksen mielikuvituksessani: PAPPI seisoo järven (JÄRVI) rannalla lipputangon (LIPPUTANKO) vieressä ja laulaa hoosiannaa, katsellen pientä karvaista PEIKKOa, joka pöllyttää innoissaan raidallista (RAITA) räsyMATTOa. Jotain sanoja olen unohtanut siitä rimpsusta, ehkä koska niistä muovaamani mielle ei ollut tarpeeksi eläväinen.

[Socrates]

Jos puhutaan niin tavoitteellisesta toiminnasta, että siinä kilpailee, ihminen käy yleensä läpi samat 4 vaihetta oli kyse shakista tai hiihtämisestä:

1) Alkuinnostus
2) Takapakki (loukkaantuminen tai muu taantuma), joka tulee vaiheen 1 liiallisesta/yksipuolisesta treenaamisesta
3) Treenaaminen on kovaa, mutta viisastuneena järjellistä ja tässä vaiheessa kilpaillaan paljon ja tehdään parhaat tulokset.
4) Motivaatio perustyön tekemiseen alkaa hiipua ja se yritetään korvata kikoilla ja jipoilla, joiden kautta tutustutaan uuteen lajiin/harrastukseen ja palataan vaiheeseen 1.

Edes vankka kokemus ei välttämättä auta, vaan nuo vaiheet on silti käytävä aina uudelleen läpi.

[Socrates]

Sotilas on shakkipelin sielu ja siksi shakin opiskelu voi olla hyvä aloittaa loppupeleistä, joissa siis on vain kuninkaat ja sotilaita.

Sotilasasema muotoutuu pitkälti avauksessa ja se määrittää paljon pelin kulkua. Repaleista tai muuten heikkoa sotilasasemaa on lähes mahdotonta puolustaa. Usein puhutaankin terveestä sotilasasemasta, vaikka toki sen suhteen on pakko tehdä kompromisseja.

Tietokonetta vastaan pelatessa on pyrittävä mahdollisimman suljettuihin sotilasasemiin, jolloin laskukapasiteetti joutuu koville. Ihmistä vastaan ne toimivat huonommin.

[Hayabusa]

Joskus nuorena veistelin puukolla shakkihevosia. Vaikka itse sanonkin, niin niistä tuli todella hienoja. Paljon parempia kuin suurin osa kaupassa myytävien nappulasettien hevoset ovat.

[kertsi]

Sotilas on shakkipelin sielu ja siksi shakin opiskelu voi olla hyvä aloittaa loppupeleistä, joissa siis on vain kuninkaat ja sotilaita.

Sotilasasema muotoutuu pitkälti avauksessa ja se määrittää paljon pelin kulkua. Repaleista tai muuten heikkoa sotilasasemaa on lähes mahdotonta puolustaa. Usein puhutaankin terveestä sotilasasemasta, vaikka toki sen suhteen on pakko tehdä kompromisseja.

Tietokonetta vastaan pelatessa on pyrittävä mahdollisimman suljettuihin sotilasasemiin, jolloin laskukapasiteetti joutuu koville. Ihmistä vastaan ne toimivat huonommin.

Mielenkiintoista. No, ehkä käyn ensin läpi noita erilaisia chesspuzzlen listaamia tekniikoita (joita on useita kymmeniä), ja sitten ryhdyn treenaamaan loppupelejä, ja vasta sitten alkupelejä. Tekniikoissa on kyllä mukana kaikenlaisia pelejä, myös loppupelejä, jos ei ole erikseen valinnut mitään erityistä pelivaihetta.

Nyt alkaa lähetin uhraaminenkin mennä liki 100% varmuudella, ja on aika siirtyä seuraavaan tekniikkaan, joka on Decoy into checkmate (Houkutin shakkimattiin?).