Koulutuksen pimeä puoli

[Xantippa]

Ja jotkut vain asioita sen kummemmin arvottamatta ilmoittavat arvostavansa sairaanhoitajaa enemmän kuin hallintotieteiden maisteria, noin vain, koska näin.

T: Xante

[-:)lauri]

Kun lähdemme arvottamaan asioita, pitäisi ensin määritellä konteksti jossa arvo muodostuu.

Voimme antaa eri tutkinnoille erilaisia arvoja riippuen siitä, mitä asioita pidämme tärkeänä.

Pragmaatikko  määrittelee koulutuksen arvon hyötynäkökulman kautta. Maisteri, jonka palveluksista kukaan ei olisi valmis maksamaan mitään on taatusti arvottomampi kuin vaikkapa putkimies.

Idealisti antaa koulutukselle ideologian mukaisen arvon. Kokoomuksen ideologiaan kuuluu korkeakoulututkintojen arvostaminen. Juristit, lääkärit ja ekonomit ovat arvokkaimpia. Vanha vasemmistolaisuus taas antoi arvoa taiteilijoille ja teollisuuden työntekijätason tutkinnoille. Feministiseen ideologiaan taitaa kuulua naisvaltaisten tutkintojen arvostaminen. Militaristiset ideologiat arvostavat sotilaskoulutusta ja poliisialaa.

Kilpailuhenkinen arvostaa niitä tutkintoja, joiden suorittaminen vaatii kovaa kilpailua ja työtä ja joihin on tiukka karsinta.

Altruismiin taipuvainen antaa arvoa niille tutkinnoille, joissa ihminen tekee muille hyvää ja alistaa itsensä palvelemaan muita huonolla palkalla.

Uskonnolliset ryhmittymät arvostavat uskonnollista koulutusta jne...

Kun tavoite on ihmisten yhteiselo, tarvitsee monet yhteiset asiat jonkinlaista byrokratiaa toimiakseen. Onko nyt Bruton mielestä siis parempi äänestää tällaista tehtävää laatimaan putkimies, joka tyypillisesti sekoittaa todistusaineiston ja anekdootin keskenään vai maisteri, joka noiden kahden välisen eron tyypillisesti erottaa?

[Hayabusa]

Osaajalla on aina kysyntää   

Erkki Liikanen - Tuttu mies putkimies

[Juha]

[...] jos julistaa lähtökohtaisesti arvostavansa enemmän ei-akateemisuutta akateemisuuden sijaan, se on kyllä akateemisuuden aliarvioimista. Tai ehkä se on vain ei-akateemisuuden nostamista jalustalle.

Tai sitten on, ja jotain vaihetta ajatellen kyse voisi olla oletusarvoisesta arviointilähdöstä, hyvin perustein.

Miten ikiaikaisemin voisi mennä, on oma juttunsa, kun näiden välineiden käytöt vaihtelee, tuotto-odotuksiltaan, riippuen ajan lisäksi myös siitä, kenen saamapuoleen kiinnitetään huomiota.

Jalustalle voidaan nostaa, tosin ei välttämättä kunniallisessa mielessä, ja jos muuten hyvä asia, ja näin, niin tilanne on suorastaan omituinen. Tämä on silti siinä mielessä normaalia, että päätymänä ei ole tavattamuus.

Ei nämä oikeastaan ole mielipidekysymyksiä. Suuri osa merkittävistä asioista, ei kuulu tähän joukkoon. Se on oikeastaan ihan hyväkin, tosin riippuu, miten näihin tartutaan, jollon tullaan tarttujaan, ja sitä kautta konaisuuteen, jonnekin ... vaikka sosiologisiin tapahtumiin, joissa on päätöstä mukana, tai tätä voi odottaa / vaatia.

[kertsi]

En käsitä tieteenvastaisuutta tai yliopistovastaisuutta.

Minulla ei ole mitään tiedettä tai yliopistoa vastaan. En vain nosta niitä jalustalle. Henkilö joka on tehnyt näistä itselleen uskonnollisen palvonnan kohteen kokee tällöin että jotenkin aliarvostaisin niitä.

Sama perspektiiviharha näkyy feministisessä ajattelutavassa. Jos naista ei nosta jalustalle ja heille ei ole valmis antamaan positiivista erityiskohtelua, näkee feministi tämän naisvastaisuutena.

Missäs semmoisia henkilöitä on näkynyt, jotka ovat tehneet tieteestä ja yliopistosta ja tieteestä uskonnollisen palvonnan kohteen? Linkki? Miten tuo edes liittyy tähän keskusteluun? Ettet nyt vaan esittäisi jotain henkilöönkäyvää jotakuta Kantapaikan keskustelijaa kohtaan?

Feminismi-heittokaan ei osu tämän keskustelun aihealueeseen lainkaan.

[Toope]

Mitä tekee tekniikan tohtori kun asunnosta katkeavat sähköt? Soittaako yliopistolle vai sähköliikkeeseen?

Nimenomaan, soittaa keskiasteen koulutuksen saaneelle ammattilaiselle, ei yliopistotyypille.
- - -
Anteeksi, kun toistan itseäni, mutta ei ylikoulutus ole hyvä asia. Yliopistokoulutettuja ei mikään maa tarvitse niin paljon, kuin meillä koulutetaan. Ammattikouluistakin haluttiin luoda jotain ammattikorkeakouluja, mutta miksi? Ikään kuin tutkinnon arvo loisi pätevyyttä?
No, ei luo, vaan ammattiosaaminen sitä luo.

Yliopistot luovat ehkä sivistynyttä osaamista, mutta mitään ammattiosaamista ei yliopisto useinkaan (hum./yhtk.tiet.) luo!
Been there, done that...