Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[-:)lauri]

En nyt halua kertsi vähätellä ongelmiasi, ettet voi oireiden vuoksi lihatuotteita juurikaan syödä, mutta se hyvä puoli noista lihaoireista olisi kyllä itselläni, että siinä olisi ikään kuin pakko tutustua kasvisruokiin ihan toisella tavalla. Sellainen ruokavalio olisi yleisterveyden, eläinten ja tulevien polvien kannalta fiksumpaa kuin nykyisen ruokavalioni (lihaa kuluu liikaa) noudattaminen.

[kertsi]

Ekologiselta ja planeetan kantokyvyn kannalta vegeruokavalio tosiaankin on parempi.

Kihdin kannalta asia on vähän niin ja näin. Pavut, linssit, sienet, parsakaali, parsa jne. voivat nekin laukaista kihtikohtauksia siinä missä liha ja kala. Ja sokeriset tuotteet. (Maitotuotteet, kananmunat ja viljatuotteet ovat neutraaleja kihdin kannalta.)

Yleisterveyden kannalta omalta osaltani olisi varmaankin hyvä, jos voisin syödä enemmän palkokasveja kuin nyt kykenen. Jostain se proteiinikin on kuitenkin saatava. Kananmunia ei terveysnäkannalta kannata liikaa vetää viikossa (max 2-3?), enkä ole ihan varma, olisiko ylenmääräinen maitotuotteiden mättäminenkään sen terveellisempää.

Mutta aika paljon tulee vege-kokkailtua kyllä. Jatkuvassa käytössä ovat erilaiset palkokasvit joko kuivana (ja liiotettuna ja keitettynä) tai tetrasta, soijarouhe, härkäpapurouhe, pinaatti jne.. Valmisruoista tykkään erityisesti hummuksesta (Baba, chilihummus, tai Sevan) ja Saarioisen kasvispyöryköistä.

Kannattaa kyllä tsekata vegaanisen valmisruoan ravintopitoisuudet. Joissakin on esim. palmuöljyä, kookosöljyä, sokeria jne..   

[Xantippa]

Joo Kertsi, tai kuten minun ystävälläni: oli kasvissyöjä, joten risottonsa oli ylimaallista, voita, kermaa ja parmesaania tavalla, jota en ikinä itse osaa hölvätä

T: Xante

[MrKAT]

Tein tässä yksi päivä sitruuna-rusina-rahkapiirakkaa kokonaisen pellillisen. Mutta työlästä oli odotus.
Olin lämmittänyt uunia 3 päivää peräkkäin 100% latingilla ja kun hiilet nyt poistin niin lämpötila oli +400 C(!).
Odotin kaikkiaan 1,5 tuntia, kunnes malttini petti ja työnsin +313/+277 C uuniin. Annoin olla 27 minuuttia.
Alla oli rautalangasta tehty häkkyrä ettei kosketa pohjaa mutta se oli jo niin palanut hauraaksi että ehkä jo toisesta reunasta kosketti koska toinen reuna ja pohjaa kärähti vähän mustaksi.
  Minusta sitruunaa tuli liian vähän (1 isohko sitruunan mehu ja kuoret) mutta sukulaiset tykkäsi ja kehui kovasti.
Ehkä se ehti mehustua 1,5 tunnissa odottaessa ja kun oli yön viileässä, osin pakkasessa niin maku parani.
Tällä kertaa myös pohja kohosi kunnolla,

Keväällä samanlaisen piirakan pohja jäi ohuesksi, uunin lämpötila oli ollut +256/+216 ->~+180/190C.

Hedelmien kuten sitruunan koon vaihtelu tekee hallaa,kun ei ole talousvaakaa (tai saattais ollakin jossain hyllyn taa unohtuneena, mutta kömpelö ajatuksenakin käyttää). Jos sitruuna läpimitta on 4/3 edellisestä eli kolmasosan suurempi halkaisija niin se tuntuu pieneltä erolta mutta tilavuus on (4/3)³ = 2,4-kertainen! Siis 2,4 sitruunaa yhden sijasta. Onneksi ehdin tajuta tämän enkä ängennyt toista ostamaani sitruunaa sekaan...

[kertsi]

^
Kannattaa opetella maistelemaan vähän joka käänteessä, kun kokkaa. (Paitsi raakaa kanaa tai sikaa.) Tosin omat kummalliset leipäkokeilujeni taikinoista en osaa sanoa juuta enkä jaata ennen kuin ovat valmiita eli uunissa paistettuja.

Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli sitruunarahkapiirakkaa, ja kunnon risottoa (semmoista, missä on voin ja parmesaanin lisäksi valkoviiniäkin).

[Hippi]

^^
Eihän ne sitruunan ulkomitat kerro muuta kuin sen, paljonko raastettua kuorta siitä saa.
Sitruunoita on niin monen laatuisia ja kuoren paksuudet vaihtelevat aivan älyttömästi. Yleensä en niin paksukuorisia osta ollenkaan, kun niistä ei pääse selvyyteen, onko ne kypsiä vai raakoja. Useimmiten ovat vielä raakoja, jolloin kitkerää mehua saa vain vähän.

Olen varmaan tässäkin ketjussa maininnut, että juuri sitruunan ostaminen on taitolaji ja sitruuna kannattaa vielä kypsentää kotona ennen käyttöä. Joskus kypsentäminen vie viikon jopa pari. Maku muuttuu oleellisesti, kun sitruuna on kypsä.

[kertsi]

Kokeilin Hipin vinkkaamaa kuminuolijakikkaa, kun äsken väsäsin leipää. Pehmeämpi/notkeampi nuolija ei oikein pelittänyt. Tarvittiin vähän tymäkämpi ikivanha nuolija. Johtunee siitä, että leipätaikinani on yleensä aika tymäkkää, kun siihen tulee niin paljon täysjyvää, kaurahiutaleita sun muuta. Tällä kertaa enimmäkseen luomuruistäysjyvää ja kaurahiutaleita, vähän sämpyläjauhoja, maltaita ja vehnäjauhoja, maustettuna currylla, paprikalla ja basilikalla. Kuivahiivalla nostatettu. Pitää jauhoista yrittää päästä eroon, ennen kuin menevät liian vanhaksi.

Hyvin jaksoi kevyen, vetisemmän taikinan kuivahiiva nostattaa. Lisäsin jauhoja kolmeen otteeseen. Aloitin kalttaamalla ruisjauhot (ja 1 rkl sokeria) kiehuvalla vedellä ja odotin, kunnes viilentynyt, ennen kuin lisäsin kuivahiivan ja vähän sämpyläjauhoja. Viimeseen lisäykseen aika paljon kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja.

Pitäisi viitsiä liata kätensä, mutta laiskana sekoittelin vaan isolla muovikauhalla. Kyllä siihen vähän sitkoa ilmaantui silti.

Saa näkee, millaista leipää tällä kerralla tulee. Nämä kaikki jauhot olivat jo menneet vanhaksi. Varsinkin sämpyläjauhosta voi tulla vanhemmiten kitkerää niin kuin grahamistakin.

[kertsi]

^
Huippuhyvänmakuinen leipä tuli. Liiankin hyvänmakuinen. Puolet män jo. Vähän rapsakka pinnalta juuri niin kuin pitääkin.

En paistanut leipaa ehkä ihan tarpeeksi, jotta se olisi ollut tosi rapsakka. Oli kyllä vartin jälkijämmöllä, mutta olisi pitänyt kääntää lämpö pois ehkä varttia myöhemmin. Ja kun sen leikkasi kuumana, tuppasi hajoilemaan. Jäähdyttyään ei enää juurikaan. Käsin vaivaaminen ehkä olisi aikaansaanut tarpeeksi sitkoa, mutta meni se näinkin, aluksi murenevanakin.

[Xantippa]

^
Kannattaa opetella maistelemaan vähän joka käänteessä, kun kokkaa. (Paitsi raakaa kanaa tai sikaa.) Tosin omat kummalliset leipäkokeilujeni taikinoista en osaa sanoa juuta enkä jaata ennen kuin ovat valmiita eli uunissa paistettuja.

Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli sitruunarahkapiirakkaa, ja kunnon risottoa (semmoista, missä on voin ja parmesaanin lisäksi valkoviiniäkin).

Joo Kertsi, pidin itsestään selvänä, että valkkaria hölvättiin samalla mitalla hyvä kun oikaisit, oikeastaan kerma taisi olla vähemmällä.

Valkkaria osaan itsekin hölvätä, mutta voi ja parmesaani on vielä hakusessa, liian hyvin terveysopit menneet perille.

T; Xante

[Hippi]

Uutinen sinällään on ikävä, mutta kyllä tuostakin jotain hyvää varmaan poikii. Kyseinen kokki sanoo tästä lähtien olevansa parempi kokki. Ihmettelen vain, mistä töitä tulee hänelle, vai onko sitten vain ihan parempi kotikokkinakin.

Mutta ihmettelen, miten ei ole koskaan itselleni juolahtanut mieleen tuolla tavalla valmistaa perunamuussi ja jauhelihakastiketta, jotka molemmat ovat minusta ihan TOP20 listan herkkua. Pitääpä tuota kokeilla, vaikka reseptiä ei ole annettu, mutta jutun kuvasta voi hyvin saada ohjetta kasaan ja uusintayritys tai -yritykset tekevät lopulta hienosäädön.

Brittipubissa tarjoiltiin perinneruokaa – yksi kuoli, 31 sairastui, kokille vankeustuomio

[-:)lauri]

Tilasin lisää vegaanista proteiininlähdettä (lihan/lihajalosteen korviketta) maistettavaksi:

- Vöner original lastu
- Leivon Boltsi Kaura-Siemenpyörykkä 230G
- Gold&Green Nyhtökaura® 240 g Tomaatti
- Bon Soya 250g kasvisnakki
- LikeMeat Organic Like Chicken Bites 180g maustetut luomusoijapalat
- Likemeat veggie like nuggets 180g pakaste

Kokeiltu ja jotka maistuivat:
- Oatly iKaffe kaurajuoma kahvijuomiin
- Valio Oddlygood -juustot

Kokeiltu ja joista en niin välittänyt *):
- Santun Seitan juhlaseitan 1kg
- The Vegetarian Butcher vegan chickened out chunks 160g pakaste

*) tuo vegan chickened out chunks oli kuitenkin sen makuista, että se saattaisi kyllä sopia jonkun ruoan sekaan. Maku ja rakenne muuttuvat hieman lämmitettäessä, kylmiltään oli hiukka eri kokemus kuin lämmitettynä.

[-:)lauri]

^
Myönnettäköön tosin, ettei kaikki noista kelpaa proteiininlähteeksi.

[kertsi]

Tomaattista nyhtökauraa laitoin johonkin (intialaistyyppiseen?) pataan, ja se ainakin oli hyvää.

[-:)lauri]

Jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, kevätsipulia, fetajuustoa ja tomaattichili-kastiketta. Rikolaisen hyvää. Vaikka kinkku on juuri otettu uunista, on mahdollista, että salaatti teki tehtävänsä, eikä Joulun viettoon ole kiirettä ennen huomista.

[Amore]

Sattui erehdys ruokaostoksilla kun haeskelin kasvispitsaa. En köytänyt toivomaani pinaattitäytteellä silattua lättyä, joten koppasin mukaan puolihuolimattomasti kaksi vihreään vege-pussiin pakattua roiskeläppää. Ei olisi pitänyt! Aivot eivät olleet ostoksilla ihan hereillä, sillä olisi ehdottomasti pitänyt muistaa, että kasvispitsa ja vegepitsa ovat kaksi eri asiaa. En ole minkään sortin vegeilijä, joten ei tullut mieleen sellainen seikka, että vege-pitsassa on tietenkin keinotekoista vege-"juustoa". Olen sellaista kerran maistanut kaverin pitsasta ravintolakäynnillä ja sehän oli aivan kauheaa. Heräsin asiaan vasta kotona kun maistoin pitsaa ja havaitsin sellaisen tunkkaisen vähän epämiellyttävän maun. Onneksi olin sen verran runsaasti ripotellut pinnalle pitsayrttejä ja mustapippuria, että sain lätyn syötyä, vaikka se olikin melkein pahaa. Tuli kuitenkin ostettua kaksi samanlaista pitsaa enkä tykkää heittää ruokaa roskikseen. Voi hemmetti! No, seuraavalla kauppareissulla ostin pienen purkillisen säilöttyä chilihakkelusta, jolla toivoin pahimman vegeällötysmaun peittyvän. Aika vahvaa chilimössöä oli, mutta ajoi asiansa. Opetus oli sen verran voimallinen (monessa mielessä), että tästä lähtien tuskin kosken vege-eineksiin.