Perussuomalaisten muodonmuutos?

[Kopek]

Notta kyllä, geenit vaikuttavat kulttuuriin, ja kulttuuri geeneihin, mutta geenit eivät tosiaankaan koodaa kulttuuria. Tämä taitaa olla ihan sisäänrakennettuna koko kulttuurin käsitteeseen.

Kun sanoja määritellään, niin mikä tahansa on mitä tahansa sen mukaan, miten sanat on määritelty.

Käytännön havainnot ihmisten ja myös eläinten osalta osoittavat mielestäni sen, että ihmisten (ja eläinten) tapa elää ja toimia on jossakin määrin "ohjelmoitu" heidän perimäänsä. Olkoon perimä geeneissä tai vaikka mahahapoissa, sillä ei ole merkitystä.

Netistä löytyy sivuja, joissa on kuvattu koirarotujen ominaisuuksia. Selostuksissa mainitaan, että sen ja sen rodun edustajat ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan ja tavoiltaan sitä ja tätä, mitä nyt minkäkin rodun ominaisuuksiin katsotaan kuuluvan.

Miten näihin määrittelyihin pitäisi suhtautua, koska ne ovat sen virallisena totuutena pidetyn uskomuksen vastaisia, että vaikka saman lajin sisällä voi olla ryhmiä, jotka poikkeavat ulkoisilta ominaisuuksiltaan toisistaan, ryhmien keskimääräisissä henkisissä ominaisuuksissa ei ole perinnöllisiä eroja.

Koira on lajina susi. Onko sen alaryhmissä (joita roduiksi kutsutaan) luonteeseen tai muihin taipumuksiin liittyviä eroja? Jos on, miksi eri näköisten ihmisryhmien välillä ei voi olla?

En väitä, että kulttuuri tai kansanluonne olisi sellaisenaan koodattu ihmisten perimään. Näihin asioihin vaikuttavat monet tekijät kuten kansakunnan tai ihmisryhmän vuosisataiset kollektiiviset kokemukset, sikäli kun ne ovat nykyisten ihmisten tiedossa. Romaneilla ja juutalaisilla lienee tietoa tästä, koska he ovat olleet pitkään omia ryhmiään ja monesti vainon kohteena.

Siitä ajatuksesta en luovu, etteivätkö eräät kulttuurin rakennuspalikat olisi karkealla tasolla perinnöllisiä.

Jos jonkun ihmisryhmän miehet ovat keskimäärin seksuaalisesti epäaktiivisia vässyköitä, joiden testosteronitasot ovat alhaiset, ja joita ei kiinnosta seksi edes oman aviopuolison kanssa puhumattakaan, että he katselivat vieraiden perään, on epätodennäköistä, että tällaisten miesten yhteiskuntaan kehittyisi "raiskauskulttuuri", jossa useampi kuin joka viides mies myöntäisi raiskanneensa, ja jossa mieslaumat hiippailisivat öisin joukkoraiskaamassa naisia, ja jossa edes pakolaisleireillä eläviä naisia ja tyttövauvoja ei jätettäisi rauhaan, vaan heidätkin raiskattaisiin. Ja jossa teinitytön olisi todennäköisempää olla muutamaan kertaan raiskattu kuin opiskella lukiossa.

Sen sijaan, jos jonkun ihmisryhmän miehet ovat alhaisen älykkyystason omaavia testosteronia pursuavia seksipetoja, joille mikään ei riitä, ryhmän keskuudessa voi kehittyä "raiskauskulttuuriksi" kutsuttu käytäntö, jossa lupaa ei kysytä eikä anneta, vaan raiskaukset ovat maan tapa ja koskettavat kaikkia. Jokaisessa perheessä on raiskattuja tai raiskaajia tai todennäköisemmin kumpiakin.

https://www.hankikoira.fi/koirarodut

[Toope]

Yksinkertaiset naiset näkevät kaikki asiat mies-nainen asetelmina.

Feministiporukalle ja vihervasemmistolle tuo on tärkeä kysymys, mutta miksi?
Puhuvat epäolennaisuuksista. Ihan kuin naiset muka olisivat jotain "patriarkaatin" alaisia, tuo on hölynpölyä. Väitteet tuollaisista ovat vain naisten etujen ajamista tasa-arvon kustannuksella. Naisten asema ei Suomessa ole heikko.

[Toope]

Kyllä, geeneillä on suuri merkitys, kulttuurin ohella.

[safiiri]

Notta kyllä, geenit vaikuttavat kulttuuriin, ja kulttuuri geeneihin, mutta geenit eivät tosiaankaan koodaa kulttuuria. Tämä taitaa olla ihan sisäänrakennettuna koko kulttuurin käsitteeseen.

Kun sanoja määritellään, niin mikä tahansa on mitä tahansa sen mukaan, miten sanat on määritelty.

Käytännön havainnot ihmisten ja myös eläinten osalta osoittavat mielestäni sen, että ihmisten (ja eläinten) tapa elää ja toimia on jossakin määrin "ohjelmoitu" heidän perimäänsä. Olkoon perimä geeneissä tai vaikka mahahapoissa, sillä ei ole merkitystä.

Netistä löytyy sivuja, joissa on kuvattu koirarotujen ominaisuuksia. Selostuksissa mainitaan, että sen ja sen rodun edustajat ovat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan ja tavoiltaan sitä ja tätä, mitä nyt minkäkin rodun ominaisuuksiin katsotaan kuuluvan.

Miten näihin määrittelyihin pitäisi suhtautua, koska ne ovat sen virallisena totuutena pidetyn uskomuksen vastaisia, että vaikka saman lajin sisällä voi olla ryhmiä, jotka poikkeavat ulkoisilta ominaisuuksiltaan toisistaan, ryhmien keskimääräisissä henkisissä ominaisuuksissa ei ole perinnöllisiä eroja.

Koira on lajina susi. Onko sen alaryhmissä (joita roduiksi kutsutaan) luonteeseen tai muihin taipumuksiin liittyviä eroja? Jos on, miksi eri näköisten ihmisryhmien välillä ei voi olla?

En väitä, että kulttuuri tai kansanluonne olisi sellaisenaan koodattu ihmisten perimään. Näihin asioihin vaikuttavat monet tekijät kuten kansakunnan tai ihmisryhmän vuosisataiset kollektiiviset kokemukset, sikäli kun ne ovat nykyisten ihmisten tiedossa. Romaneilla ja juutalaisilla lienee tietoa tästä, koska he ovat olleet pitkään omia ryhmiään ja monesti vainon kohteena.

Siitä ajatuksesta en luovu, etteivätkö eräät kulttuurin rakennuspalikat olisi karkealla tasolla perinnöllisiä.

Jos jonkun ihmisryhmän miehet ovat keskimäärin seksuaalisesti epäaktiivisia vässyköitä, joiden testosteronitasot ovat alhaiset, ja joita ei kiinnosta seksi edes oman aviopuolison kanssa puhumattakaan, että he katselivat vieraiden perään, on epätodennäköistä, että tällaisten miesten yhteiskuntaan kehittyisi "raiskauskulttuuri", jossa useampi kuin joka viides mies myöntäisi raiskanneensa, ja jossa mieslaumat hiippailisivat öisin joukkoraiskaamassa naisia, ja jossa edes pakolaisleireillä eläviä naisia ja tyttövauvoja ei jätettäisi rauhaan, vaan heidätkin raiskattaisiin. Ja jossa teinitytön olisi todennäköisempää olla muutamaan kertaan raiskattu kuin opiskella lukiossa.

Sen sijaan, jos jonkun ihmisryhmän miehet ovat alhaisen älykkyystason omaavia testosteronia pursuavia seksipetoja, joille mikään ei riitä, ryhmän keskuudessa voi kehittyä "raiskauskulttuuriksi" kutsuttu käytäntö, jossa lupaa ei kysytä eikä anneta, vaan raiskaukset ovat maan tapa ja koskettavat kaikkia. Jokaisessa perheessä on raiskattuja tai raiskaajia tai todennäköisemmin kumpiakin.

https://www.hankikoira.fi/koirarodut

Koirarodut on suureksi osaksi jalostettu nimenomaan siten, että niillä olisi erilaisiin ihmisen tarvitsemiin tehtäviin sopivia käyttäytymistapoja. Ulkonäölliset ominaisuudet ovatb olleet alunperin tärkeitä vain niiltä osin kuin nekin tukevat noita tehtäviä - vaikkapa mäyräkoiran koko ja muoto on jalostettu sopimaan mäyränkoloihin ryömimiseen.

KOirarotujen ominaisuudet ovat tyypillisesti toimintoja ja käyttäytymismalleja, joita susi tarvitsee metsästyksessä. Koirien kohdalla vain ei ole jalostuksella säilytetty kaikkia metsästyskäytöksen osa-alueita, vaan osa niistä on sammunut. Täten saadaan vaikkapa koira, joka noutaa saaliin, mutta ei syö sitä itse.

Ero ihmisten ulkonäöllisiin ja käyttäytymiseen tms. liittyviin eroihin ei ole siinä, etteivätkö ne ihmiselläkin voisi olla perinnöllisiä. Ero on siinä, että ihmistä ei ole kukaan jalostanut roduiksi. Kukaan ei ole huolella valikoinut keskenään lisääntyviä yksilöitä siten, että jokin luonteenpiirre tms. pääsisi tällaisen valikoinnin avulla rikastumaan. Myös koirilta hyvinkin nopeasti jo muutamassa sukupolvessa katoaa rotuominaisuudet, eikä jälkeläisen käyttäytyminen (tai ulkonäkökään) monirotuisella koiralla ole siihen tapaan ennustettavaa kuin puhdasrotuisella (joilla niilläkään ei huolellisesta yhdistelmävalikoinnista huolimatta aina mene nappiin).

JOtta jossain väestöryhmässä ihmispopulaatiossa voisi jalostua tuollainen esittämäsi alhaisen älykkyystason raiskaajamiesten rotu, niin myös kyseisen populaation naisilta pistäisi jälkeläisille periytyä tuollaisia ominaisuuksia. Lisäksi noiden ominaisuuksien pitäisi olla tosiaan geeneistä johtuvia.

Koirilla nuo paimenvietin, saalisvietin ja metsästysvietin kaltaiset ominaisuudet OVAT synnynnäisiä. Kouluttaminen koirilla tarkoittaa tuon ominaisuuden opettamisen sijaan sitä, että koira opetetaan toimimaan yhteistyössä ihmisen kanssa siten, että noita jo valmiiksi sen omaamia käyttäytymistapoja voimme hyödyntää. Ei ajokoiraa tarvitse opettaa jäljittämään saalista. Sen se kyllä osaa synnynnäisesti. Koulutuksella koira vain saadaan tekemään yhteistyötä metsästäjän kanssa.

Ihminen eroaa koirasta juuri tässä suhteessa hyvin paljon, Ihmislajilla on hyvin vähän sellaisia taitoja, jotka osaisimme suoraan synnynnäisesti. Ennemminkin meillä on vain valmiuksia oppia erilaisia asioita. Juuri siksi ihmisen kohdalla ympäristöllä on niin suuri merkitys sille, millaisia meistä kasvaa ja kehittyy. Ne samat geenit, jotka jollakin johtavat rikolliseen toimintaan, johtavat toisenlaisessa situaatiossa toimitusjohtajuuteen tai sotilasuraan.

Niin ja sitten - koira, joka on luonnostaan toivoton ahmatti, joka hotkii kaiken syötäväksi kelpaavan (joskus kelpaamattomankin) sekunnissa, on opetettavissa siihen, että sen nenälle voi asettaa nakinpalan, jota se ei syö ennen kuin saa luvan. Jos koira on opetettavissa tuolla tapaa, niin onko syytä olettaa, että ihmisen opettaminen siihen, ettei naisia saa raiskata, on sula mahdottomuus? Onko siis koira ihmistä kyvykkäämpi oppimaan?

[Karikko]

Niin ja sitten - koira, joka on luonnostaan toivoton ahmatti, joka hotkii kaiken syötäväksi kelpaavan (joskus kelpaamattomankin) sekunnissa, on opetettavissa siihen, että sen nenälle voi asettaa nakinpalan, jota se ei syö ennen kuin saa luvan. Jos koira on opetettavissa tuolla tapaa, niin onko syytä olettaa, että ihmisen opettaminen siihen, ettei naisia saa raiskata, on sula mahdottomuus? Onko siis koira ihmistä kyvykkäämpi oppimaan?

Koirahan saa sen nakin, kun kiltisti odottaa lupaa. Varmaan ihminenkin oppii tuon, kun kiltisti odottaa.

Toivottovasti ei tuollaiseen kaupankäyntiin tarvise ryhtyä, ehkä se luontainen vaisto voidaan muutenkin saada aisoihin.

[kertsi]

Tuolle Kopekin (kotikutoiselle?) hypoteesille mustista afrikkalaisista (ikään kuin he olisivat muka jokin yhtenäinen ryhmä, jolla olisi lisäksi joitakin perin huonoja ominaisuuksia) ei kai ole perusteita, sillä kaikkein vaihtelevintahan ihmisen DNA on nimenomaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, verrattuna mihin tahansa muuhun maanosaan. Afrikassa on kansoja/heimoja, jotka ovat kauempana toisistaan kuin esimerkiksi eurooppalaiset ja aasialaiset. Tästä syystä pitäisin tuota Kopekin hypoteesia epätodennäköisenä. Se, mikä afrikkalaisia yhdistää, on sopeuma kuumaan ilmanalaan ja voimakkaalle auringon lämmölle altistumiselle.

[urogallus]

...sillä kaikkein vaihtelevintahan ihmisen DNA on nimenomaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, verrattuna mihin tahansa muuhun maanosaan. Afrikassa on kansoja/heimoja, jotka ovat kauempana toisistaan kuin esimerkiksi eurooppalaiset ja aasialaiset.

On ja ei. Geneettinen ja myös kulttuurinen monimuotoisuus on kuitenkin käsittääkseni Afrikassakin keskittynyt marginaaleihin. Jo tuhansia vuosia sitten alkanut ja näihin päiviin jatkunut bantuekspansio on jyrännyt heikommat alleen. Alkuperäiskansat ovat pieninä pirstaleina lähinnä eteläisimmässä Afrikassa.

[MrKAT]

Perussuomalaiset (Ville Tavio) eivät kestä totuutta.
Kehtaavat urputtaa että äärioikeistopuolue sijoitettiin uudessa istumajärjestyksessä äärioikealle. "Nyyh".

[safiiri]

Niin ja sitten - koira, joka on luonnostaan toivoton ahmatti, joka hotkii kaiken syötäväksi kelpaavan (joskus kelpaamattomankin) sekunnissa, on opetettavissa siihen, että sen nenälle voi asettaa nakinpalan, jota se ei syö ennen kuin saa luvan. Jos koira on opetettavissa tuolla tapaa, niin onko syytä olettaa, että ihmisen opettaminen siihen, ettei naisia saa raiskata, on sula mahdottomuus? Onko siis koira ihmistä kyvykkäämpi oppimaan?

Koirahan saa sen nakin, kun kiltisti odottaa lupaa. Varmaan ihminenkin oppii tuon, kun kiltisti odottaa.

Toivottovasti ei tuollaiseen kaupankäyntiin tarvise ryhtyä, ehkä se luontainen vaisto voidaan muutenkin saada aisoihin.

Tai sitten ei saa. Itse asiassa käytös vahvistuu erityisesti, jos aina palkkiota ei saakaan.

Mutta ihan samoin se ihminen oppii, ei siinä ole eroa. Toki sitten ihmisellä on muitakin oppimisen tapoja, mutta silloin pitää myös päivittää käsitys siitä, mitä oppiminen oikeastaan on. Jos oppiminen ymmärretään vain ei-toivotun käyttäytymisen hillitsemisenä, niin keinot ovat ihan samoja kuin eläimiä koulutettaessa.

[kertsi]

...sillä kaikkein vaihtelevintahan ihmisen DNA on nimenomaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, verrattuna mihin tahansa muuhun maanosaan. Afrikassa on kansoja/heimoja, jotka ovat kauempana toisistaan kuin esimerkiksi eurooppalaiset ja aasialaiset.

On ja ei. Geneettinen ja myös kulttuurinen monimuotoisuus on kuitenkin käsittääkseni Afrikassakin keskittynyt marginaaleihin. Jo tuhansia vuosia sitten alkanut ja näihin päiviin jatkunut bantuekspansio on jyrännyt heikommat alleen. Alkuperäiskansat ovat pieninä pirstaleina lähinnä eteläisimmässä Afrikassa.

Tästä näkisin mielelläni jonkun linkin.

Bantuekspansiosta olen toki kuullut, mutta en siitä, ettäkö se olisi vähentänyt Afrikan geneettistä monimuotoisuutta. Ainakin khoisanit ovat osittain sulautuneet bantukansoihin. mikä käsittääkseni lisää geneettistä monimuotoisuutta, eikä suinkaan vähennä sitä. (Hae: khoi tässä linkissä: Bantut (wikipedia)). Etiopiassa esimerkiksi on sellainen vaikeakulkuinen maantiede (paljon pieniä asuttuja alueita syvien rotkojen ympäröimänä), että siellä muistaakseni on tavattoman monimuotoista porukkaa. Maasait, fulanit, jorubat, somalialaiset, nuubialaiset, !Kungit ja monet muut näyttävät ainakin omissa silmissäni kovin erilaisilta keskenään.

Em. wikipedian mukaan "Bantut ovat koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä ihmisryhmä, johon kuuluu yli 400 erilaista kansaa ja heimoa. Pääasiallisesti bantuja yhdistää kuuluminen samaan nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten ryhmään. Bantukieliä on noin 500 ja arvioiden mukaan niitä puhuu noin 200 miljoonaa henkilöä" Eli kyseessä olisi lähinnä kielitieteellinen määre, vaikka puhutaankin 400 erilaisesta kansasta ja heimosta.

Englanninkielinen vastaava wikisivu kertoo:
Genetic analysis shows a significant clustering of Bantu peoples by region, suggesting admixture from local populations, with the Eastern Bantu forming a separate ancestral cluster, and the Southern Bantu (Venda, Xhosa) showing derivation from Western Bantu by Khoisan admixture and low levels of Eastern Bantu admixture.[13]
The Bantu peoples assimilated and/or displaced a number of earlier inhabitants that they came across, such as Pygmy and Khoisan populations in the centre and south, respectively. They also encountered some Afro-Asiatic outlier groups in the southeast (mainly Cushitic),[15][16] as well as Nilo-Saharan (mainly Nilotic and Sudanic) groups. As cattle terminology in use amongst the few modern Bantu pastoralist groups suggests, the Bantu migrants would acquire cattle from their new Cushitic neighbors. Linguistic evidence also indicates that Bantus likely borrowed the custom of milking cattle directly from Cushitic peoples in the area.[17] Later interactions between Bantu and Cushitic peoples resulted in Bantu groups with significant Cushitic ethnic admixture, such as the Tutsi of the African Great Lakes region; and culturo-linguistic influences, such as the Herero herdsmen of southern Africa.[18][19]

https://en.wikipedia.org/wiki/Y-DNA_haplogroups_in_populations_of_Sub-Saharan_Africa
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ethnic_groups_of_Africa
https://en.wikipedia.org/wiki/Sub-Saharan_Africa#Genetic_history

[urogallus]

...sillä kaikkein vaihtelevintahan ihmisen DNA on nimenomaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, verrattuna mihin tahansa muuhun maanosaan. Afrikassa on kansoja/heimoja, jotka ovat kauempana toisistaan kuin esimerkiksi eurooppalaiset ja aasialaiset.

On ja ei. Geneettinen ja myös kulttuurinen monimuotoisuus on kuitenkin käsittääkseni Afrikassakin keskittynyt marginaaleihin. Jo tuhansia vuosia sitten alkanut ja näihin päiviin jatkunut bantuekspansio on jyrännyt heikommat alleen. Alkuperäiskansat ovat pieninä pirstaleina lähinnä eteläisimmässä Afrikassa.

Tästä näkisin mielelläni jonkun linkin.

Bantuekspansiosta olen toki kuullut, mutta en siitä, ettäkö se olisi vähentänyt Afrikan geneettistä monimuotoisuutta. Ainakin khoisanit ovat osittain sulautuneet bantukansoihin. mikä käsittääkseni lisää geneettistä monimuotoisuutta, eikä suinkaan vähennä sitä.

Lisäsi monimuotoisuutta, mutta millä tasolla?

Bantujen geneettistä monimuotoisuutta sulauttaminen saattoi lisätä, mutta ihmiskunnan kokonaismonimuotoisuutta se mitä todennäköisimmin vähensi. Taisivat meinaten khoiden ja sanien isälinjat kummasti sammua sulautumisen yhteydessä. Linkkiä minulla ei ole, mutta näin usein tuppaa valloitusten yhteydessä käymään. Eivätkä nykyäänkään bantujen ja eteläisen Afrikan alkuperäiskansojen välit ole aina mitenkään lämpöisiä.

Etiopiassa esimerkiksi on sellainen vaikeakulkuinen maantiede (paljon pieniä asuttuja alueita syvien rotkojen ympäröimänä), että siellä muistaakseni on tavattoman monimuotoista porukkaa. Maasait, fulanit, jorubat, somalialaiset, nuubialaiset, !Kungit ja monet muut näyttävät ainakin omissa silmissäni kovin erilaisilta keskenään.

Em. wikipedian mukaan "Bantut ovat koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä ihmisryhmä, johon kuuluu yli 400 erilaista kansaa ja heimoa. Pääasiallisesti bantuja yhdistää kuuluminen samaan nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten ryhmään. Bantukieliä on noin 500 ja arvioiden mukaan niitä puhuu noin 200 miljoonaa henkilöä" Eli kyseessä olisi lähinnä kielitieteellinen määre, vaikka puhutaankin 400 erilaisesta kansasta ja heimosta. [/quote]


Kieltämättä bantua käytetään epämääräisesti. Joka tapauksessa rautakautisen maanviljelyskulttuurin levittäytyminen metsästäjä-keräilijöiden kustannuksella on tosiasia, ja bantukielten leviäminen liittyi juuri tähän.

[kertsi]

Lisäsi monimuotoisuutta, mutta millä tasolla?

Bantujen geneettistä monimuotoisuutta sulauttaminen saattoi lisätä, mutta ihmiskunnan kokonaismonimuotoisuutta se mitä todennäköisimmin vähensi. Taisivat meinaten khoiden ja sanien isälinjat kummasti sammua sulautumisen yhteydessä. Linkkiä minulla ei ole, mutta näin usein tuppaa valloitusten yhteydessä käymään. Eivätkä nykyäänkään bantujen ja eteläisen Afrikan alkuperäiskansojen välit ole aina mitenkään lämpöisiä.
...
Kieltämättä bantua käytetään epämääräisesti. Joka tapauksessa rautakautisen maanviljelyskulttuurin levittäytyminen metsästäjä-keräilijöiden kustannuksella on tosiasia, ja bantukielten leviäminen liittyi juuri tähän.

Niin. Mitenhän päin tuo nyt oikein menee? Lasketaanko kyseisen maanosan geneettinen monimuotoisuus kyseisen maanosan yksilöiden monimuotoisuuden perusteella (eli kuinka paljon on variaatiota genomissa eri yksilöillä toisiinsa verrattuna)? VAI etnisten ryhmien monimuotoisuuden ja lukumäärän ja etnisten ryhmien jäsenten lukumäärän perusteella? Veikkaan ensinmainittua.

Yksilöistä ainakin tulee kansojen sulautumisissa monimuotoisempia perimältään (siis yksilöissä on aiempaa suurempaa vaihtelua verrattuna toisiina), vaikka etnisten ryhmien lukumäärä tai etnisten ryhmien jäsenten lukumäärä vähenisikin. Oma ajatukseni oli jotain sen suuntaista, että kun kaksi hyvin erilaista yksilöä lisääntyy, heidän jälkeläisillään ja muiden vastaavien parien jälkeläisillä on rekombinaatioiden (genetiikan ja solubiologian termi) takia mitä monimuotoisin perimä. Uusien ominaisuuksien yhdistelmiä tulee runsain mitoin, ja heidän perimänsä mahdollistaa paljon useammanlaisten jälkeläisten tuottamisen verrattuna siihen, että perimä olisi esim. sisäsiittoista.

Jos viittaat isälinjojen sammumisella siihen, ettäkö kyseessä olisi ollut yksi (ilmeisesti yleinen maailmanlaajuisesti?) sodankäynnin muoto, eli valloitettujen alueiden naisten laajamittainen raiskaus ja sen seuruksena paikallisten isälinjojen sammuminen (sen lisäksi, että paikalliset miehet tapetaan eli poistetaan geenipoolista), niin siitäkin mielelläni näkisin jonkin linkin. Kyseessähän ei ollut mikään muutaman vuoden tai vuosikymmenen valloitussota, vaan kolmen tuhannen vuoden pikkuhiljainen hivuttautuminen alueille, joilla maanvilejlystä voitiin harjoittaa.

Ja toisekseen, pienillä populaatioilla geneettinen monimuotoisuus tuppaa vähenemään geneettisen ajautumisen (drift englanniksi) takia: https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_diversity#Small_populations .
Ja toisaalta isoissa populaatioissa tuppaa olemaan enemmän variaatiota (ks. sama linkki). Ja bantujahan on 200 miljoonaa, eli voi tosiaan puhua suuresta populaatiosta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rekombinaatio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perinn%C3%B6llinen_muuntelu


Edit. Lisätty vähän selventäviä lauseen puolikkaita.

[Jaska]

äärioikeistopuolue sijoitettiin uudessa istumajärjestyksessä äärioikealle

Niin edellisten vaalien tilanteeseen verraten Halla-Ahon puolue  on äärioikeistolaisempi ja kapeampi. Itsekin tilanteen mukaan sanovat olevansa uusi puollue. Sieltä oikean laidan lehdistökatveesta halusi pois RKP, mikä oikeudenmukaista onkin.

[kertsi]

Mitenhän lie muuten perussuomalaisten puolueohjelmassa nykyään, liekö genettisen monimuotoisuuden kaventaminen/vähentäminen (lue: sisäsiittoisuuden lisääminen) Suomessa jo löytänyt tiensä puolueohjelmaankin?

[Hayabusa]

äärioikeistopuolue sijoitettiin uudessa istumajärjestyksessä äärioikealle

Niin edellisten vaalien tilanteeseen verraten Halla-Ahon puolue  on äärioikeistolaisempi ja kapeampi. Itsekin tilanteen mukaan sanovat olevansa uusi puollue. Sieltä oikean laidan lehdistökatveesta halusi pois RKP, mikä oikeudenmukaista onkin.

Mitä jos palattaisiin oikeisto-vasemmisto-istumajärjestyksessä alkuperäiseen Ranskan vallankumouksen aikaiseen käytäntöön? Hallitus, eli oikeisto puhehenkilöoletetun oikealla puolella ja oppositio vasemmalla puolella.