Rasismi Suomessa

[Xantippa]

Tämäkin pitää paikkansa. Naisilla on tapana nostaa ristiritatilanteissa sukupuolisyrjintä ristiriitojen juurisyyksi. Se on tietysti aivan luonnollistakin, sillä harva ihminen kykenee myöntämään, että ongelmat johtuvatkin omasta osaamattomuudesta. Valitettavasti valkoihoisilla heteromiehillä ei ole tätä etuoikeutta ulkoistaa itsestä johtuvat ongelmat syrjinnän piikkiin.

Heidän ei tarvitse, sillä he ovat perustaneet ammattiyhdistyksiä, joiden pomoille makselevat lihavia rahoja edunvalvonnastaan.

T: Xante

[Xantippa]

Valkoihoinen heteromies on ressukka ja uhrien uhri, täysin alistettu ja vailla mitään mahdollisuuksia nostaa elintasoaan, parantaa mahdollisuuksiaan ja sosiaalista asemaansa yhteiskunnassa. Sääliksi käy raukkaparka-reppanaa niin että sielusta koskee.

Ja jo koulusta asti syrjitty, joten mihinkä muuhun kuin uhrin asemaan hän voisikaan päätyä.

T: Xante

[mikainen]

Työnantajat karsastavat tummaihoisia työnhakijoita jo pelkästään siitä syystä, että kaikki mahdolliset ongelmatilanteet tullaan ensikohtaamisen jälkeen tarkastelemaan rasismilasien läpi. Näin työnantajan riskit kasvavat maahanmuuttajataustaisen työntekijän osalta moninkertaisiksi. Tasavertaisten hakijoiden ollessa kyseessä kannattaa siis myöhempiä rasismisyytöksiä välttääkseen siirtää kaikki vähänkin maahanmuutolta haiskahtavat hakemukset sivuun. Pelkkä haastatteluun kutsuminen nostaa riskin jo vaarallisen korkeaksi.

Laitetaan tummaihoisen paikalle nainen. Työnantajat karsastaisivat naisen palkkaamista sillä ongelmatilanteissa joku olisi syyttämässä sukupuolisyrjinnästä. Joten parempi kun ei palkkaa naisia lainkaan. Vaikka olisi pätevämpikin kuin tasavertainen niin ongelmien välttämiseksi parempi palkata miehiä. Ja tämä ei olisi sukupuolisyrjintää?

Tämäkin pitää paikkansa. Naisilla on tapana nostaa ristiritatilanteissa sukupuolisyrjintä ristiriitojen juurisyyksi. Se on tietysti aivan luonnollistakin, sillä harva ihminen kykenee myöntämään, että ongelmat johtuvatkin omasta osaamattomuudesta. Valitettavasti valkoihoisilla heteromiehillä ei ole tätä etuoikeutta ulkoistaa itsestä johtuvat ongelmat syrjinnän piikkiin.

Ja koska näin on, on parempi harjoittaa syrjintää heti kättelyssä.

[Xantippa]

Ja koska näin on, on parempi harjoittaa syrjintää heti kättelyssä.

Se on sitä valkoisen heteromiehen homeopatiaa. Sillä se lähtee, millä se on tullutkin.

T: Xante

[Hayabusa]

Mitenkähän tuo työnhakututkimus käytännössä toteutettiin? Nimittäin jos eteeni tulisi kaksi vain nimen osalta eroavaa hakemusta, niin haistaisin oitis palaneen käryä. Todennäköisesti jo aiemmassa screenauksessa asia huomattaisiin.

No tämä tutkimus, josta tässä on puhe, oli hieman tieteellisempi.

Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.



Näitä hakemuksia lähetettiin siis 5000 kpl.

T: Xante

High level joo. Mutta miten käytännössä hakemukset on saatu samanlaisiksi mutta silti eroaviksi ilman ettei samalla luoda muita erottavia tekijöitä? Esimerkki: tamperelainen citymarketkauppias saa eteensä tamperelaisen Igorin ja turkulaisen Ibrahimin hakemukset: kummankohan valitsee ja millä perusteella? Jos hakemukset ovat identtisiä nimiä lukuunottamatta molemmat lentävät roskiin.

En väitä etteikö nimi vaikuta valintaprosessissa, meillä kaikilla on omat piilevät ennakkoluulomme. Kiinnostukseni kohdistuu tutkimusmenetelmään.

[mikainen]

Mitenkähän tuo työnhakututkimus käytännössä toteutettiin? Nimittäin jos eteeni tulisi kaksi vain nimen osalta eroavaa hakemusta, niin haistaisin oitis palaneen käryä. Todennäköisesti jo aiemmassa screenauksessa asia huomattaisiin.

No tämä tutkimus, josta tässä on puhe, oli hieman tieteellisempi.

Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.



Näitä hakemuksia lähetettiin siis 5000 kpl.

T: Xante

High level joo. Mutta miten käytännössä hakemukset on saatu samanlaisiksi mutta silti eroaviksi ilman ettei samalla luoda muita erottavia tekijöitä? Esimerkki: tamperelainen citymarketkauppias saa eteensä tamperelaisen Igorin ja turkulaisen Ibrahimin hakemukset: kummankohan valitsee ja millä perusteella? Jos hakemukset ovat identtisiä nimiä lukuunottamatta molemmat lentävät roskiin.

En väitä etteikö nimi vaikuta valintaprosessissa, meillä kaikilla on omat piilevät ennakkoluulomme. Kiinnostukseni kohdistuu tutkimusmenetelmään.

Sitä pitäisi lukea koko tutkimus sitten:


    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276 


En ole lukenut. Täällä ei jotkut ole ilmeisesti lukeneet edes tästä tehtyä uutisartikkelia kun eivät ole valittaneet kuinka suomalaiset naiset saivat enemmän kutsuja työpaikkahaastatteluihin kuin suomalaiset miehet..

[Xantippa]

Mitenkähän tuo työnhakututkimus käytännössä toteutettiin? Nimittäin jos eteeni tulisi kaksi vain nimen osalta eroavaa hakemusta, niin haistaisin oitis palaneen käryä. Todennäköisesti jo aiemmassa screenauksessa asia huomattaisiin.

No tämä tutkimus, josta tässä on puhe, oli hieman tieteellisempi.

Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.



Näitä hakemuksia lähetettiin siis 5000 kpl.

T: Xante

High level joo. Mutta miten käytännössä hakemukset on saatu samanlaisiksi mutta silti eroaviksi ilman ettei samalla luoda muita erottavia tekijöitä? Esimerkki: tamperelainen citymarketkauppias saa eteensä tamperelaisen Igorin ja turkulaisen Ibrahimin hakemukset: kummankohan valitsee ja millä perusteella? Jos hakemukset ovat identtisiä nimiä lukuunottamatta molemmat lentävät roskiin.

En väitä etteikö nimi vaikuta valintaprosessissa, meillä kaikilla on omat piilevät ennakkoluulomme. Kiinnostukseni kohdistuu tutkimusmenetelmään.

Sitä pitäisi lukea koko tutkimus sitten:


    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276 


En ole lukenut. Täällä ei jotkut ole ilmeisesti lukeneet edes tästä tehtyä uutisartikkelia kun eivät ole valittaneet kuinka suomalaiset naiset saivat enemmän kutsuja työpaikkahaastatteluihin kuin suomalaiset miehet..

Kieltämättä olen odotellut juuri tätä.

T: Xante

[Hayabusa]

Sitä pitäisi lukea koko tutkimus sitten:


    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276 


En ole lukenut. Täällä ei jotkut ole ilmeisesti lukeneet edes tästä tehtyä uutisartikkelia kun eivät ole valittaneet kuinka suomalaiset naiset saivat enemmän kutsuja työpaikkahaastatteluihin kuin suomalaiset miehet..

Dokkarin lataamisesta pitäisi maksaa. Ei kiinnosta ihan niin paljon.

[Xantippa]

Sitä pitäisi lukea koko tutkimus sitten:


    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276 


En ole lukenut. Täällä ei jotkut ole ilmeisesti lukeneet edes tästä tehtyä uutisartikkelia kun eivät ole valittaneet kuinka suomalaiset naiset saivat enemmän kutsuja työpaikkahaastatteluihin kuin suomalaiset miehet..

Dokkarin lataamisesta pitäisi maksaa. Ei kiinnosta ihan niin paljon.

No miten olisi edes uutisointi aiheesta, jo linkattu tähänkin keskusteluun

https://yle.fi/uutiset/3-11023468?fbclid=IwAR2zGAI_UMvGa65cC1U3VWSfR3huSGOxVLOMyZMy0cx0qJkorKeUg_5EioA


T: Xante

[Kopek]

Jos ulkomaalaistaustaisuus heikentää työnsaantimahdollisuuksia, ja tästä huolimatta esimerkiksi Olarin Prismassa lähes joka toisella kassalla on taustaltaan intialainen tai somali tai muu afrikkalainen, tarkoittaako tämä sitä, että kyseiseen työhön otetaan ensijaisesti edellä mainittuja, jos heitä vain on hakijoina? Vai onko kyse siitä, että kantasuomalaiset eivät juurikaan hae kyseiseen työhön, joten työpaikat jäävät edellä mainituille, joille mikä tahansa kelpaa?

Millainen koulutus ja työkokemus kassatyöntekijäksi pääsemiseen vaaditaan?

Toinen työpaikka, mihin liittyen voi esittää samanlaisia kysymyksiä, on Ikea.

[Xantippa]

Jos ulkomaalaistaustaisuus heikentää työnsaantimahdollisuuksia, ja tästä huolimatta esimerkiksi Olarin Prismassa lähes joka toisella kassalla on taustaltaan intialainen tai somali tai muu afrikkalainen, tarkoittaako tämä sitä, että kyseiseen työhön otetaan ensijaisesti edellä mainittuja, jos heitä vain on hakijoina? Vai onko kyse siitä, että kantasuomalaiset eivät juurikaan hae kyseiseen työhön, joten työpaikat jäävät edellä mainituille, joille mikä tahansa kelpaa?

Millainen koulutus ja työkokemus kassatyöntekijäksi pääsemiseen vaaditaan?

Toinen työpaikka, mihin liittyen voi esittää samanlaisia kysymyksiä, on Ikea.

Ehkä tämä kertoo jotain Olarin Prismasta ja Ikeasta, eikä niinkään mistään muusta. Oletko siis sitä mieltä, että asiasta tehdyn tutkimukset tulokset ovat vääriä - jos, kritiikki olisi kiva kuulla.

T: Xante

[safiiri]

Työnantajat karsastavat tummaihoisia työnhakijoita jo pelkästään siitä syystä, että kaikki mahdolliset ongelmatilanteet tullaan ensikohtaamisen jälkeen tarkastelemaan rasismilasien läpi. Näin työnantajan riskit kasvavat maahanmuuttajataustaisen työntekijän osalta moninkertaisiksi. Tasavertaisten hakijoiden ollessa kyseessä kannattaa siis myöhempiä rasismisyytöksiä välttääkseen siirtää kaikki vähänkin maahanmuutolta haiskahtavat hakemukset sivuun. Pelkkä haastatteluun kutsuminen nostaa riskin jo vaarallisen korkeaksi.

Eli suomennettuna - ulkomaalaiselta kalskahtava nimi tekee työllistymisen vaikeammaksi. Mikä oli tutkimuksessakin todettu tulos.

Eikö tässä kiteydykin koko rasisminvastaisuuden paradoksi?

Työnantaja joutuu asettamaan rekrytointitilanteessa maahanmuuttajataustaiset huonompaan asemaan koska muuten työnantaja itse joutuisi huonompaan asemaan. Onko edes kohtuullista vaatia työnantajia toimimaan toisin? Ketkä neropatit ovat luoneet maahamme kyseisen tarkoitustaan vastaan kääntyneen hullunkurisen tilanteen?

"En se minä ollut. Se oli noin jo ku mä tulin." Tietenkään mikään koskaan ei ole työnantajan syy, sillä työnantajat ovat uhreja. Eihän mikään SIITÄ voi johtua, että toisia - erilaisia - on kohdeltu huonosti. On niin paljon mukavampaa uskoa, että koulukiusattu ihan tahallaan on silmälasipäinen ja eri värinen nyt vain outo. Kuka normaali ihminen sellaiseen voisi suhtautua kuten muihin? Nyt ne sitten sanoo asian ääneen - ja tekee itsensä vielä vaarallisemmiksi. Kyllä työnantajilla tietenkin on pätevät ja järkevät syyt vältellä rekrytoimasta naisia (ne kuitenkin jää heti kymmenen vuoden vanhempainvapaille), ulkomaalaisia (ne kuitenkin valittaa rasismista jos ne irtisanotaan), kuuroja (pitäisikö työnantajan maksaa suuremmista toimitiloista vain siksi, että ne kaksi tulkkiakin mahtuu kokoukseen.

Voi asian niinkin nähdä, että jos ei ulkomaalaisia olisi syrjitty, ei mitään syrjinnän kieltäviä lakejakaan olisi koskaan laadittu. Eikä työnantajilla olisi mitään pelättävää. Tai niin, että koska kukaan ei ole viaton, kun etsitään syyllisiä siihen, että yhteiskuntamme on sellainen kuin se on, ei työnantajillakaan ole mitään vastuuvapautta, kun vituralleen vinksahtaneita ilmiöitä pyritään - yhteiskunnan etua hakien - muuttamaan. Työnantajilla ei ole mitään erityisasemaa, joka antaisi heille oikeuden odottaa valmiiksi katettua pöytää, josta hankalat ja mahdollisesti kustannuksia (vaivaa) aiheuttavat ikävät asiat on joku muu putsannut pois.

Epäinhimillistät tässä työnantajat. Tavalliset ihmiset kuitenkin edustavat työnantajia eikä heitäkään pidä asettaa täysin lainsuojattomaan asemaan.

Itse epäinhimillistät ulkomaalaisen nimiset ihmiset. Heidät olet valmis heti asettamaan täysin lainsuojattomaan asemaan.

[safiiri]

tää kyllä hyvin, miksi Suomella menee niin pskasti. Mutta tästähän ei saa syyttää työnantajaa, ei missään nimessä. Kyllä Suomessa työnantajan oikeus rasismiin ja uhritumiseen menee aina ohi kaiken maailman dosenttien talousnipertelyistä.

Noilla tutkimuksessa mainituilla aloilla iso osa työntekijöistä on jo maahanmuuttajia. Pitäisikö kaikkien olla, jotta työnantaja välttyisi kiihkoilijoiden syytöksiltä?

Ei, mutta jos työhakemuksen käsittelyyn vaikuttaa ulkomaalainen nimi kuten se tutkimuksessa todettiin vaikuttavan, ei kyse ole kiihkoilijoiden syytökseltä, vaan vallitsevan tilanteen toteamiselta.

[Kopek]

Ehkä tämä kertoo jotain Olarin Prismasta ja Ikeasta, eikä niinkään mistään muusta. Oletko siis sitä mieltä, että asiasta tehdyn tutkimukset tulokset ovat vääriä - jos, kritiikki olisi kiva kuulla.

T: Xante

En ole perehtynyt tutkimukseen uutisotsikkoa enempää, joten minulla ei ole mielipidettä siitä. Jos se on tehty tieteen kriteerejä noudattaen, sen tulosta on pidettävä luotettavana.

Jos  ulkomaalainen sukunimi haittaa työn saamisessa, pitäisikö asialle tehdä jotain?

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että julkinen sektori pitäisi velvoittaa palkkaamaan työntekijät työttömänäoloaikatilaston lopusta päin. Pitkäaikaistyöttömät olisivat siis automaattisesti ensimmäisinä työhön palkattavien joukossa. Nythän tilanne on se, että mitä kauemmin olet työttömänä, sitä todennäköisemmin pysytkin työttömänä.

[safiiri]

Jos ulkomaalaistaustaisuus heikentää työnsaantimahdollisuuksia, ja tästä huolimatta esimerkiksi Olarin Prismassa lähes joka toisella kassalla on taustaltaan intialainen tai somali tai muu afrikkalainen, tarkoittaako tämä sitä, että kyseiseen työhön otetaan ensijaisesti edellä mainittuja, jos heitä vain on hakijoina? Vai onko kyse siitä, että kantasuomalaiset eivät juurikaan hae kyseiseen työhön, joten työpaikat jäävät edellä mainituille, joille mikä tahansa kelpaa?

Millainen koulutus ja työkokemus kassatyöntekijäksi pääsemiseen vaaditaan?

Toinen työpaikka, mihin liittyen voi esittää samanlaisia kysymyksiä, on Ikea.

Eihän pääkaupunkiseudulla ole käsittääkseni pitkään aikaan ollut vaikeuksia päästä kaupan kassaksi. Se on sitten eri asia, millaisen määrän työtunteja sieltä saa ja riittääkö palkka elämiseen. Olarin Prismaan tai Ikeaan tai Mäkkäriin pääsee kyllä tekemään varsinkin osapäivähommia. Mutta suomalaisnimisiä ei välttämättä ole niihin hommiin jonoksi asti hakijoita.