Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[Melodious Oaf]

^ En ollut oikeastaan tutkinut tätä mitenkään, ja mun ajatus puutteellisesta sopeutumisesta lihansyöntiin oli, että varsinaisilla lihansyöjillä on paljon yksinkertaisempi ruuansulatusjärjestelmä, ja sekasyöjilläkin on yleensä paremmin lihansyöntiin soveltuvat hampaat kuin ihmisellä on.

Idea tossa on se, että kun ihmisellä on ollut vanhastaan kasvissyöjän pitempi ja monimutkaisempi suolisto, se on myös herkempi kaikenlaisille ongelmille.

Mutta jos vertaa ihmisen ruuansulatusta meitä lähellä oleviin lajeihin kuten bonoboon ja simpanssiin, veikkaan että ero on enemmänkin se, että muut isot ihmisapinat saavat enemmän irti kasvisravinnosta ja käsittelevät sitä paremmin. Esimerkiksi simpanssit nimenomaan ovat sekasyöjïä ja syövät paljon meitä enemmän kasvista (etenkin lehtiä ja hedelmiä) mutta myös ihan kaikenlaista mitä käsiinsä saavat: hyönteisiä, munia, puunkuorta, pähkinöitä hunajaa ja ties mitä. Ne myös metsästävät pieniä eläimiä ja syövät niiden lihaa.

Pikemminkin tää lihapainotteinen markettiruokavalio on tekemässä ihmisistä koko ajan vähemmän oikeasti kaikkiruokaisia ja sekasyöjiä. Elimistön kyky hyödyntää ravintoa ja saada kasviperäisestä aineksesta enemmän irti heikkenee, kun meillä on tietty pieni lajivalikoima joita syödään ja niin maan perkeleesti sitä naudan, sian ja kanan lihaa.

Toopen "ihminen on biologisesti sekasyöjä" -argumentista vois ihan yhtä hyvin johtaa senkin, että syökää enemmän ja monipuolisemmin kasvisperäistä kamaa, kun taas Toopelle se (luullakseni) tarkoittaa sitä, että lihansyönti nykyisen mallin mukaan olis jotenkin perusteltavissa sillä, mitä sekasyöjät luonnossa ovat ja että ihminen on biologialtaan tällainen. Siitä mä olen samaa mieltä, että ihminen on biologisesti tarkasteltuna sekasyöjä.

Mutta oikeesti en mä varmaan ole sitä mieltä, että ihmisen pitäis tavoitella simpanssin ruokavaliota. Simpanssin ja ihmisen erot ei johdu mistään viimeaikaisista muutoksista, vaan ne on tosi vanhaa perua, ja siinä pitäis varmaan verrata simpanssien ja sellaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioita, joista nykyihminen polveutuu. Luulen että isojen ihmisapinoiden ruuansulatus on sopeutunut todella todella kuitupitoiseen ravintoon, joka vaatii paljon sulatustyötä (esim juuri ne erilaiset lehdet) jolloin paksusuoli ja ihan se ruuansulatuskanavan loppupää toimii tehokkaammin, kun taas ihmisen suolisto on sopeutunut tiiviimpään ja energiarikkaampaan ravintoon, jota on myös kypsennetty tai hienonnettu jo valmiiksi. Ruuansulatuksen painopiste on enemmän ohutsuolessa joka taas tykkää pienemmistä määristä energiarikasta ja helposti sulavaa ravintoa. Enemmän lihaa ja kalaa ja muuta eläinperäistä mutta myös korkeakalorisempia kasviksia kuin simpanssit syövät. Plus sitten se, mitä työkalut ja kypsennystekniikat ja muut on tuoneet tähän lisää.

Mä en tiedä, minkälaisen "pitäisi"-argumentin tosta vois rakentaa. Mun mielestä se tarkoittaa että ihmiset ei selviä pitkiä aikoja pureksimalla lehtiä ja satunnaisesti jotain hedelmää niin kuin muut apinat selviäs ihan vaan suoliston rakenne-erojen takia. Vaikka ihminen söis eettisenä valintana pelkkää kasvista tai olis vegaani, silti sen pitää jollain lailla ottaa huomioon se, että sen elimistölle sopii sellainen melko energiarikas tiiviissä muodossa oleva ja verrattain helposti sulava ravinto. Tällaista olis liha ja kala mutta myös kypsennetyt juurekset ja vihannekset ja monet muut hyvät kasviperäiset ravinnonlähteet.

Amoren pointti siitä, ettei B12-vitamiinia saa luontaisesti riittävää määrää muuta kuin eläinperäisestä ravinnosta on kuitenkin hyvä. Se osaltaan osoittaa ettei ihminen ole mikään luontainen kasvissyöjä vaan elimistö on enemmän sekasyöjän. Toinen vastaava pointti olisi se, että ihminen saa rautaa todella tehokkaasti ravinnosta, joka sisältää verta.

Jos haluais syödä täysin vegaanisesti (ja jättää siis pois kananmunat ja kaiken eläinperäisen), mun käsittääkseni silloin pitäis syödä B12-vitamiinia ravintolisänä. Sitä saa myös hapatetuista kasvisruuista kuten kimchistä mutta ei vissiin riittävästi.

Totta kai vegaaninen ruokavalio on ideologinen valinta, sitä ei mun mielestä käy kiistäminen Mutta en mä ehkä sanois että esimerkiks B12-vitamiinin ensisijainen olomuoto olis just se, että sitä saa syömällä eläinperäistä ravintoa, vaan mun käsittääkseni bakteerit ja arkeonit (ent. arkkibakteerit) muodostaa niitä omiin tarpeisiinsa. Jos joku haluaa olla vegaani ja päättää syödä fermentoinnilla valmistettua bakteereiden tuottamaa B12-vitamiinia ravintolisänä, en mä tiedä, miten tää olis biologialla perusteltavissa vääräksi tai huonoksi tavaksi toimia. Kun tilanne on se, että suurin osa aitotumallisista (karkeasti muut kuin bakteerit) ei itse tuota B12-vitamiinia mutta tarvitsee sitä elääkseen.

Tässä on pieni pätkä fermentaatiosta ja B12-vitamiinista:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/fermentoinnilla-kasviperaisiin-elintarvikkeisiin-b12-vitamiinia-luonnollisesti

Nimimerkistä päätellen seuraavan blogiartikkelin kirjoittaja on vegaani ja biologi. Hän perustelee tekstissä sitä, miksi ihmiset eivät biologian näkökulmasta ole kasvissyöjiä vaan sekasyöjiä:
https://veganbiologist.com/2016/01/04/humans-are-not-herbivores/

[safiiri]

^Jos esitetään ajatus, että tarve hankkia jotain ravintolisää pilleripurkista (tai lisäämättä sitä erikseen ruokaan), on jonkinlainen merkki siitä, että ihmistä ei ole tarkoitettu elämään sellaisella tavalla, niin meidän kaikkien pitäisi heti muuttaa pois täältä pohjoisesta, missä auringonvalo talviaikaan ei anna riittävää D-vitamiiniannosta. Tämä "lisäravinnetarve osoittaa ruokavalion olevan luonnoton" -ajatus johtaa Suomessa pähkähulluun ajatukseen, että täysimetys äidinmaidolla ei ole Suomessa ihmisvauvojen luontainen ruokavalio, koska se kaipaa lisäksi niitä Vitol-tippoja.

[-:)lauri]

Mutta jos vertaa ihmisen ruuansulatusta meitä lähellä oleviin lajeihin kuten bonoboon ja simpanssiin, veikkaan että ero on enemmänkin se, että muut isot ihmisapinat saavat enemmän irti kasvisravinnosta ja käsittelevät sitä paremmin. Esimerkiksi simpanssit nimenomaan ovat sekasyöjïä ja syövät paljon meitä enemmän kasvista (etenkin lehtiä ja hedelmiä) mutta myös ihan kaikenlaista mitä käsiinsä saavat: hyönteisiä, munia, puunkuorta, pähkinöitä hunajaa ja ties mitä. Ne myös metsästävät pieniä eläimiä ja syövät niiden lihaa.

Tää menee nyt ehkä hieman saivarteluksi. Mutta pitää sanoa tässä kohtaa ihmisten eduksi sen, että he saavat kasviksistaan ainakin energiaa paremmin irti kuin muut isot apinat. Ihmiset kuluttavat vuorokaudessa syomiseen aikaa ehkä kaksi tai kolme tuntia kun taas muut isot apinat syövät käytännössä läpi koko päivän saadakseen ravinnostaan irti vastaavan energiamäärän. Toki samaan aikaan voi pitää täysin paikkansa, että muut isot ihmisapinat ehkä saavat ruokavaliostaan paremmin muut ravintoaineet irti kuin ihmiset omastaan.

[Melodious Oaf]

^^ Ymmärrän jollain lailla sen, että ravintolisä tuntuu ajatuksena ikävältä tai että  pitää parempana sen sijaan syödä niin, ettei sellaista tarvitse.

Mutta kun ruuanvalmistukseen ja hankintaan liittyy ihmisellä kaikenlaista teknologiaa ja tekniikkaa, mikä on jo muovannut meidän ruuansulatuselimistöämme ja on pääsyy siihen, miksi emme sulata selluloosaa tai syö huomattavia määriä erlilaisa lehtiä niin kuin lähisukulaisemme, en näe, miksi B12:n valmistaminen esimerkiksi fermentoinnilla olisi tällaisena ravinnonsaantiin ja ruuanvalmistukseen liittyvänä teknologiana sen huonompi kuin muutkaan.

Ehkä tossa on joku sellainen ero, että ravintolisä on hyväksyttävä juttu väliaikaisena keinona tai kuurina, mutta pysyvänä ratkaisuna nimenomaan pillerit herättää enemmän pahennusta. Niiden sijaan pitäisi muuttaa ruokavaliota niin että saa riittävästi rautaa tai sitä, minkä puutokseen niitä nyt sitten syökin, ellei sitten ongelma johdu jostain elimistön toimintahäiriöstä ja ole näin rinnasteinen sairaudelle, johon ravintolisä mielletään lääkkeeksi tai korjaavaksi toimenpiteeksi.

Mutta jos bakteerien valmistamaa B12-vitamiinia lisättäisiin elintarvikkeisiin niin kuin nyt lisätään esim D-vitamiinia ja kenties jotain muitakin aineita joiden puutos meitä erityisesti uhkaa, en tiedä aiheuttaisko se enää samanlaista psykologista reaktiota, kun silloin se olisi osa meidän ruokateollisuutta ja sen teknologiaa.

Psykologinen reaktio varmaan riippuu siitä, minkälaiseen käsitteelliseen skeemaan sitä alitajuisesti kytkee versus mitä pitää terveellisenä, hyvänä, hyväksyttävänä ja niin pois päin.

[safiiri]

^^ Ymmärrän jollain lailla sen, että ravintolisä tuntuu ajatuksena ikävältä tai että  pitää parempana sen sijaan syödä niin, ettei sellaista tarvitse.

Mutta kun ruuanvalmistukseen ja hankintaan liittyy ihmisellä kaikenlaista teknologiaa ja tekniikkaa, mikä on jo muovannut meidän ruuansulatuselimistöämme ja on pääsyy siihen, miksi emme sulata selluloosaa tai syö huomattavia määriä erlilaisa lehtiä niin kuin lähisukulaisemme, en näe, miksi B12:n valmistaminen esimerkiksi fermentoinnilla olisi tällaisena ravinnonsaantiin ja ruuanvalmistukseen liittyvänä teknologiana sen huonompi kuin muutkaan.

Ehkä tossa on joku sellainen ero, että ravintolisä on hyväksyttävä juttu väliaikaisena keinona tai kuurina, mutta pysyvänä ratkaisuna nimenomaan pillerit herättää enemmän pahennusta. Niiden sijaan pitäisi muuttaa ruokavaliota niin että saa riittävästi rautaa tai sitä, minkä puutokseen niitä nyt sitten syökin, ellei sitten ongelma johdu jostain elimistön toimintahäiriöstä ja ole näin rinnasteinen sairaudelle, johon ravintolisä mielletään lääkkeeksi tai korjaavaksi toimenpiteeksi.

Mutta jos bakteerien valmistamaa B12-vitamiinia lisättäisiin elintarvikkeisiin niin kuin nyt lisätään esim D-vitamiinia ja kenties jotain muitakin aineita joiden puutos meitä erityisesti uhkaa, en tiedä aiheuttaisko se enää samanlaista psykologista reaktiota, kun silloin se olisi osa meidän ruokateollisuutta ja sen teknologiaa.

Psykologinen reaktio varmaan riippuu siitä, minkälaiseen käsitteelliseen skeemaan sitä alitajuisesti kytkee versus mitä pitää terveellisenä, hyvänä, hyväksyttävänä ja niin pois päin.

Jo suolan lisääminen on luonnotonta. Ihminen on saattanut jopa hirvet tämän "luonnottomuuden" piiriin viemällä suolakiviä maastoon nuoltavaksi. Ai hirveetä!

[Toope]

Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?

Minäkin tuota ihmettelen = kasvisravinto ei siten ole luonnollinen ruokavalio meille!
Sekaravinto, jossa on sopivasti lihaa, on meille luontaista.

Jotkut teoreetikot ovat puhuneet siitä, että lihansyönti = proteiininsaaminen, on vaikuttanut aivojen kehitykseen ihmisapinoilla positiivisesti.
Eli, tekeekö kasvissyönti takautuvasti pahaa, jos aivomme eivät saa tarpeeksi lihaa? Kasvissyönti luo vihreitä ja maskuliinottomia miehiä?
Suku ei jatku, jos ei ole maskuliinisia miehiä!

[safiiri]

Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?

Minäkin tuota ihmettelen = kasvisravinto ei siten ole luonnollinen ruokavalio meille!
Sekaravinto, jossa on sopivasti lihaa, on meille luontaista.

Vaan tällä hetkellähän tilanne on se, että me emme nimenomaan syö lihaa sopivaa määrää, vaan terveydelle haitallisen paljon. Kun tätä asiaintilaa on ehdotettu parannettavaksi vaikkapa kasvisruokalounasta tarjoamalla joinakin päivinä armeijan ruokalassa, olet ollut asiaa vastaan voimakkaasti. Miten ajattelit saada lihansyönnin määrän sille sopivalle tasolle? Lienee selvää, että sopivalla ei voida tässä tarkoittaa terveydelle haitallisen paljon. Ei, jos keskustellaan siitä, mikä on ihmisen biologialle luontaista ja elimistömme toiminnan kannalta perusteltua.

Jotkut teoreetikot ovat puhuneet siitä, että lihansyönti = proteiininsaaminen, on vaikuttanut aivojen kehitykseen ihmisapinoilla positiivisesti.
Eli, tekeekö kasvissyönti takautuvasti pahaa, jos aivomme eivät saa tarpeeksi lihaa? Kasvissyönti luo vihreitä ja maskuliinottomia miehiä?
Suku ei jatku, jos ei ole maskuliinisia miehiä!

Edelleen - ne "maskuliiniset miehet" maksavat hintaa liiallisesta lihan ja eläinperäisen ravinnon syömisestään mm. lyhyemmällä eliniällä. Voidaan siis kysyä, onko vastuullista markkinoida mielikuvaa, että "oikea" mies syö liiallisen suuria määriä makkaroita ja pihvejä, kun tämä on tapa selvsäti kasvattaa miehet tottumaan itselleen haitalliseen ja terveyttä heikentävään ruokavalioon? Olet näillä puheillasi itse asiassa aiheuttamassa miehille terveyshaittoja ja oikeastaan tappamassa heitä ennenaikaisesti.

Punaista lihaa (naudan-, sian- ja lampaanliha) suositellaan käytettävän harkiten. Sopiva määrä kypsennettyä punaista lihaa ja lihavalmisteita on enintään 500 g viikossa, mikä vastaa 700–750 g raakaa lihaa.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, joka on korkeintaan 500 grammaa viikossa.
...
– Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, punaisen lihan syömistä on pidetty monissa piireissä miehisyyden symbolina – ja sitä se valitettavasti on edelleen.

https://www.is.fi/terveys/art-2000005962286.html

Kuten myös IS:n jutussa kirjoitetaan, ei lihaa tarvitse kokonaan poistaa ruokalistalta. Sen määrää vain pitäisi vähentää ja myös siirtyä kaikkein haitallisimmista lihatuotteista (prosessoidut, rasvaiset, suolaiset, punaisen lihan tuotteet) terveellisempiin vaihtoehtoihin.

On haitallista ja vaarallista, jos maskuliinisuudeksi kuvautuu ylipainoinen kaljamahainen mieheys, joka jättää "vihreät" koskemattomina lautaselle - ja kuolee nuorena suolistosyöpään, sydän- ja verisuonitautiin tai kärsii jo lapsesta ns. aikuisiän diabeteksesta.

Mitä sinulla on hampaankolossa miehiä vastaan, kun haluat tappaa heidät ennenaikaisesti? Edes armeijassa ei saisi pyrkiä totuttamaan heitä terveellisempään ruokavalioon. (Ruokatottumusten tiedetään olevan vahvasti nimenomaan tottumuksia, joiden muuttaminen on aluksi hankalaa, mutta täysin mahdollista.) Miksi vaarallisiin tottumuksiin ohjaavia mielikuvia pitää edelleen kaupitella mieheyden merkkeinä? Miksi salattin syöminen ja terveellisemmin koostettuun ruokavalioon siirtyminen pitää tehdä sosiaalisesti vaikeaksi ja vastenmieliseksi kuvailemalla sitä naismaiseksi, homoksi ja suorastaan mieskunnon tuhoavaksi?  Tosiasiassa se mieskunto romahtaa kyllä ennemminkin epäterveellisten elintapojen vuoksi kuin niiden terveellisempien. Ikävä kyllä romahtaa mieskunnon lisäksi myös kunto ja lopulta loppuu elämä: syöpään, sydäninfarktiin...

Verenkiertoperäinen syy on ehdottomasti yleisin elimellisen erektiohäiriön aiheuttaja. Yli 50-vuotiailla noin 75 %:lla erektiohäiriön syy on verenkiertoperäinen. Vikaa voi olla valtimoissa, jolloin siittimeen ei tule tarpeeksi verta tai laskimoissa, jolloin veri ei pysy siittimessä ja näin erektio on huono tai häviää nopeasti (ns. venttiilivika). Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa mm. valtimoverisuonten kovettuminen (ateroskleroosi), verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli tai tupakointi. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus.

https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/erektiohairiot/syyt

Notta siitä vain buustaamaan liikaa rasvaa ja suolaa sisältävää "miehekästä" ruokavaliota, joka siis sivuvaikutuksenaan tuokin erektio-ongelmia ja tarpeen sinisiin pillereihin. Mutta ehkä sinisten pillereiden tarve on haluttua "uusmaskuliinisuutta"?

[kertsi]

Punaista lihaa (naudan-, sian- ja lampaanliha) suositellaan käytettävän harkiten. Sopiva määrä kypsennettyä punaista lihaa ja lihavalmisteita on enintään 500 g viikossa, mikä vastaa 700–750 g raakaa lihaa.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore FinRavinto2017-tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen, joka on korkeintaan 500 grammaa viikossa.

Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.

[Toope]

Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.

Siis yksi/kaksi ateriaa lihaa viikossa "muodostaa terveysriskin"!? Jos mietimme sitä, miten ihmiskunta on kehittynyt, esi-isämme ovat syöneet lihaa rutosti enemmän kuin 300 grammaa viikossa. Miksi tuollaisia pseudouutisia pitää julkaista, kun ovat roskaa?
Maito on ollut meille suomalaisille yksi keskeinen osa ruokavaliotamme? Tiedän "pohjois-Karjala-projektit", mutta silti elinikämme on keskimäärin varsin korkea maailmassa, vaikka maitoa nautimme. Onkohan uutinen roskaa?

Kyse on siitä, että kaikkea voidaan syödä, mutta kohtuudella. Liha tai maito ovat terveellisiä osa-alueita ruokavaliossamme. Sopivasti, niin voimme hyvin.
Terveysfasistien näkemykset voidaan jättää omaan arvoonsa. Lihansyönti ilmeisesti on ihmisten aivokapasiteettia kasvattanut. Vähentääkö veganismi sitä?

Mitä te "kertsit" oikein voitte syödä, jos jotain syöpää pelkäätte?

[safiiri]

Erään pohjois-amerikkalaisen syöpäjärjestön mukaan jo yli 300 g lihaa viikossa muodostaa terveysriskin, ja lyhentää elinikää, koska lisää syöpäriskiä.

Maitokin lisää syöpäriskiä ainakin haitallisen suurina määrinä. Muun muassa rintasyöpien (niitä on useita laatuja) riskiä.

Siis yksi/kaksi ateriaa lihaa viikossa "muodostaa terveysriskin"!? Jos mietimme sitä, miten ihmiskunta on kehittynyt, esi-isämme ovat syöneet lihaa rutosti enemmän kuin 300 grammaa viikossa. Miksi tuollaisia pseudouutisia pitää julkaista, kun ovat roskaa?
Maito on ollut meille suomalaisille yksi keskeinen osa ruokavaliotamme? Tiedän "pohjois-Karjala-projektit", mutta silti elinikämme on keskimäärin varsin korkea maailmassa, vaikka maitoa nautimme. Onkohan uutinen roskaa?

Kyse on siitä, että kaikkea voidaan syödä, mutta kohtuudella. Liha tai maito ovat terveellisiä osa-alueita ruokavaliossamme. Sopivasti, niin voimme hyvin.
Terveysfasistien näkemykset voidaan jättää omaan arvoonsa. Lihansyönti ilmeisesti on ihmisten aivokapasiteettia kasvattanut. Vähentääkö veganismi sitä?

Mitä te "kertsit" oikein voitte syödä, jos jotain syöpää pelkäätte?

Joopa joo. Toope siis tässä yrittää kertoa, että hän tietää ilman muuta kaiken paremmin kuin ne, jotka ovat alan ammattilaisia. Toope tietenkin tietää myös paremmin kuin tilastolliset faktat asiasta kertovat.

Ihminen ei todellakaan syönyt nykyistä määrää lihaa jatkuvasti. Lihaa syötiin silloin, kun sitä saatiin saaliksi, mutta sehän ei ollut ollenkaan jokapäiväistä. Eikä tässä tarvitse minnekään esihistoriaan peruutella, vaan jo muutama vuosikymmen taaksepäin kertoo, että lihamäärä on ruokavaliossa kasvanut todella paljon. Kuinka ollakaan samaan aikaan ovat yleistyneet kaikki ns. elintasosairaudet. Älykkyyskin on ennemmin laskusuunnassa. Mutta toki Toopen logiikalla kandee jatkaa tällä linjalla - kunnes infarkti iskee tai syöpä vie. Jep, jep.

[kertsi]

^
Tyyppi väittää, että kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella. Ja samassa kommentissaan väittää, että yksi tai kaksi liha-ateriaa viikossa jo tarkoittaisi 300 g. Onpa isot annokset, jos kerralla (tai kahdella) vetää 300 g. Ja kaikkea muuta kuin kohtuulliset. Mutta logiikka ei olekaan Toopen vahvinta osaamisaluetta, joten tuskin edes tajuaa kommenttinsa sisäistä ristiriitaisuutta.

Jos perustelee ihmisen lihansyönnin terveellisyyttä ihmisen esihistorialla (ravitsemustieteen tutkimusten sijaan, huom. lue aloituskirjoitus, Toope!), niin silloin pitäisi esittää todisteita ensinnäkin siitä, että ihminen tosiaankin söi silloin suuria määriä lihaa. (Tietääkseni ihminen söi harvoin lihaa, eli vain silloin kun sai kiinni jonkin saaliseläimen.) Ja toisaalta silloin tulee antaneeksi itsestään aika hömelön kuvan, sillä ei ollut ilmeisesti mitenkään epätavallista, että ihmiset kuolivat esihistoriassa nälkään. Ja ikävästi elinikäkin oli matala. En muista tarkkaa vuosilukua, mutta muistelisin lukeneeni, että harva eli 40-vuotiaaksi (olisikohan keskimääräinen elinikä ollut noin 32 vuotta?). Jo sen pitäisi riittää syyksi olla esittämättä niin höpökommentteja kuin Toope tuossa edellä. Ja tietysti voisi olettaa, että sisälukutaitoiset osaisivat lukea edes tämän keskusteluketjun otsikon.... Mutta ehkä se läskin syönti ja maidon litkiminen on jo tukkinut verisuonet niin, että ei enää onnistu edes sisälukutaito?

[safiiri]

^Seuraavaksi varmaankin Toope valittaa siitä miesten epätasa-arvosta, joka saa heidät kuolemaan nuorempina. Logiikka lienee siis se, että ihan vain miesten tasa-arvoisuuden edistämiseski myös naisten pitää ryhtyä syömään epäterveellisesti. Että hekin kuolisivat elintasosairauksiin, liialliseen lihansyöntiin ja sydäninfraktiin yhtä nuorina kuin miehet. Se on täysin poissuljettu vaihtoehto, että miehiä hyväntahtoisesti opastettaisiin huolehtimaan terveydestään mm. noudattamalla terveellisempää ruokavaliota.

Toope hyvä - kyllä sinä saat syödä itsesi ennenaikaiseen kuolemaan. Ei sitä kukaan aio sinulta estää. Itsetuhoisuus on sallittua, vaikkakaan se ei ehkä osoita suurta tasapainoisuutta.

[Melodious Oaf]

Onhan siinä ero ihmisen ja muiden ihmisapinoiden välillä, että ihmiset ovat sopeutuneet tiiviimpään ja myös proteiinipitoisempaan ravintoon. Yksi pala tässä on metsästys- ja saalistus sekä niiden tekniikoiden ja etenkin niissä tarvittavan yhteistyön kehitys, jolla varmaan on ollut yhteytensä kielen ja älykkyydenkin kehitykseen.

Voin uskoa sen, että riittävä proteiinin saanti on tärkeää, ja senkin että riittävän stimuloiva ja sopivan haastava toiminta on tärkeää. Mutta en usko sitä, että älykkyys ja maskuliinisuus palautusivat siinä mielessä lihansyöntiin, että kun hilaa marketista himaan helvetisti kyljyksiä, kanaa, jauhelihaa yms. ja syö niitä päivittäin, pysyy viriilimpänä ja älykkäämpänä.

Sellainen esimerkki, että joka aterialla olisi hyvä olla sellainen kämmenenkokoinen pala proteiinia, mikä voi olla lihaa tai kalaa tai jotain muuta. Mutta puolet siitä annoksesta olisi hyvä olla erilaisia ja erivärisiä kasviksia, ja kannattaa tietysti syödä myös marjoja ja hedelmiä.

Ei mulla ole henkilökohtaisesti sellaista vahvaa asennetta, että kaikkien pitäis syödä noin tai että olis hirveä asia, jos jonkun ruokavalioon kuuluu selvästi enemmän kuin 300 grammaa lihaa viikossa. Eihän se tulos sitä tarkoita että söit mitä lihaa tahansa ja elit miten tahansa, niin heti 300 gramman yli mentäessä rävähtää syöpä ja muut ongelmat kehiin, vaan tähän vaikuttaa iso kirjo erilaisia tekijöitä.

Jos esimerkiksi treenaa kovasti, punttaa, tekee crossfittiä tai millä vaan tavalla tulee huomattavasti liikuntaa, kyllähän sekin heti tähän vaikuttaa ja voi nostaa myös proteiinin tarvetta.

Äkkiä googlettamalla löysin jonkun ei niin tieteellisen suosituksen jonka mukaan punaista lihaa kannattaisi syödä korkeintaan 455 grammaa viikossa (oisko muunnettu unsseista), ja tämä tarkoittaisi noin 750 gramman raakapainoa. Eli siinä 300 gramman kohdalla kannattaa ottaa huomioon, että todennäköisesti puhutaan kypsän ja tosiasiassa syödyn lihan painosta, joka ei ole sama kuin raakana myytävän lihan paino.

Toi tarkottais sitä että söis joka päivä sellasen aika pienen määrän (noin 100 grammaa raakana) tai sitten joka toinen päivä vähän isomman määrän (200 g raakana).

Iso kuva tässä on kuitenkin se, että moni lihansyöjä syö selvästi enemmän kuin tuon verran, eikä siinä suinkaan aina ole sellaista taustalla, että eläisi jotenkin erityisen fyysisesti aktiivisesti.

Mulla on sellainen kokemus että joskus kun söin pelkkää kasvista ja treenasin suht paljon, lihaskunto ja muukin kunto, oma aktiivisuus sun muu, oli ihan hyvä.

Kiinnostavaargumentti olisi oikeastaan sellainen, että lihassa ja kalassa voi saada runsaasti proteiinia niin että mukana tulee verrattain vähän rasvaa (verrattuna juustoon yms). Ja jos elää sellaista laiskaa urbaania elämää eikä treenaa tai tee ihan hirveästi fyysistä hommaa, voisi olla helpompi ylläpitää kroppaa niin että ruokavalioon kuuluu juuri tuollainen ohjeen mukainen pieni määrä lihaa runsaan kasviksen lisäksi (verrattuna että söisi pelkkää kasvista ja saisikin enemmän rasvaa jota ei polta tai käytä pois).

Mutta toi nyt on tosi yksilöllistä ja vaikea siitä on mitään "pitäisi"-sääntöä rakentaa.

[kertsi]

Sellainen esimerkki, että joka aterialla olisi hyvä olla sellainen kämmenenkokoinen pala proteiinia, mikä voi olla lihaa tai kalaa tai jotain muuta. Mutta puolet siitä annoksesta olisi hyvä olla erilaisia ja erivärisiä kasviksia, ja kannattaa tietysti syödä myös marjoja ja hedelmiä.

Kuulostaa todella paljolta. Jos jokaisella päivänä aterialla (esim. 3 pääaterialla ja 2 välipalalla) söisi "kämmenenkokoisen palan proteiinia" (eli noin 80-100 g lihaa, jos on liha kyseessä?), tulisi jo yhdessä päivässä viikon kiintiö eli yleissuositusten 500g täyteen. Jos "vain" pääaterioilla söisi, niin silloin paukkuisi viikon syöpienehkäisyn suositukset jo yhdessä päivässä.

Semmoinen korttipakan kokoinen (eli kämmenenkokoinen?) köntsä lihaa tai kalaa _vuorokaudessa_ riittää enenmmän kuin hyvin päivän proteiininsaantiin. Sitä en muista, riittäisikö senkokoinen määrä kasviproteiinia, mutta veikkaan, että riittäisi, varsinkin jos nauttii sekä palkokasvien että viljojen proteiineja päivän aikana.

Liika proteiininsaanti ei ole mitenkään yksiselitteisesti hyvä juttu. Saattaa avittaa vähän painonhallinnassa, mutta toisaalta saattaa esim. aiheuttaa sydänhaittoja, ja munuaishaittoja. Ja jos proteiini on (rasvaisen) punaisen lihan muodossa, tai varsinkin prosessoidun punaisen lihan muodossa (esim. makkarana ja leikkeleinä), alentaa suurten proteiinienmäärien päivittäinen syöminen myös elinikää, ja aiheuttaa verisuonten tukkiutumista yms..

[kertsi]

Ruokavirasto:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/aikuiset/

Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g.  Siipikar­jan liha on vähärasvaista ja sen rasva on laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim­man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi­na.

Ja tuo siis on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).