Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[safiiri]

Lihan syömisessä on todellakin määrän lisäksi kiinnittää huomiota sen laatuun. Jos pistelee koko viikon liha-annoksensa (suositustenkin rajoissa) makkarana, leikkeleinä ja pekonina, niin ei kyse kyllä ole kovinkaan tervellisestä ruokavaliosta. Eikä sitä tee terveelliseksi pelkkä kasvisten lisääminen lautaselle. Suolaa ja rasvaa tulee liikaa joka tapauksessa.

[Melodious Oaf]

^ Toi "kämmenen kokoinen" on jo sinänsä epätäsmällisyydessään hämmentävä. Poimin sen kirjasta Buddhan aivot, jossa jonkun luvun pienenä lisähuomiona käsitellään sitä, millainen ruokavalio olisi aivoille paras. Siinä siis korostetaan nimenomaan proteiinin merkitystä, mutta puhutaan myöhemmin kaikenlaisista lisäravinteista ja muustakin.

Pääpaino kirjassa on meditioinnin ja siihen liittyvän käsittely neurotieteen ja muun luonnontieteen kanssa lomittain niin, että samoista asioista voidaan puhua sekä esimerkiksi buddhalaisen perinteen että länsimaisen tieteen termeillä ja näkökulmasta -- ja että nämä voivat valottaa toisiaan.

Ravitsemus on kirjassa aika pieni sivujuonne, mutta länttään nyt tähän sen kohdan, josta ajatuksen varastin:

Diet Basics

Help your brain by eating well every day, minimizing your sugar intake, and avoiding food allergens.

Eat Well Every Day

Take in a wide variety of rich nutrients. More than anything, this means eating lots of protein and vegetables. Eat protein at every meal; aim for a portion roughly the size of your palm. Eat at least three cups of vegetables a day—more is better! Ideally, half of your plate at each meal will be covered by vegetables of all kinds and colors. Fruits also provide important nutrition; berries in particular are known to be good for your brain (Galli et al. 2006; Joseph et al. 2003).

Excerpt From: Rick Hanson. "Buddha's Brain: The Practical Neuroscience of Happiness, Love, and Wisdom". Apple Books.

En tiedä, kuinka paljon tässä kannattaa takertua nimenomaan tähän "kämmenen kokoiseen" annokseen proteiinia.

Mun mielestä ehkä ton ravinto-osuuden pääpointti on enemmän seuraava:

Change from the Ground Floor On Up

Your brain is made from trillions of molecules, most of which have come from what you've put in your mouth at one time or another. Through making small changes in your diet and supplements, you can gradually change the components of your brain, from the molecular ground floor on up. As the physical substrate of your brain improves, you're likely to experience greater physical and mental well-being, and your psychological and spiritual practices—including the methods described in this book—will become even more fruitful.

Toi ehkä tarttui sen takia nyt haaviin, kun Toope toi esille lihansyönnin ja aivotoiminnan yhteyttä, minkä mun mielestä vois ehkä paremmin ymmärtää niin, että aivoille on hyväksi että proteiinia tosiaan tulee melko runsaasti.

Toopen esittämää voi peilata siihen, että tollanen periaatteessa eteeristäkin asiaa sisältävä kirja, jota vois pitää sellaisena ituhippien hekumointina, kuitenkin tuo noin vahvasti esiin sitä, että syökää runsaasti proteiinia. Vaikea mun on nähdä, että tossa tarkoitettais että syökää helvettillisiä määriä nimenomaan punaista lihaa tai pekonia tai muuta, olkaa samalla raivokkaan maskuliinisia ja paasatkaa muillekin lihansyönnin tärkeydestä

Mutta joo. Kämmenen kokoinen pala proteiinia on tosi epäselvästi sanottu, sikälihin, että melkein mikään, mitä se voisi olla, ei kuitenkaan ole puhdasta proteiinia. Siinä puhutaan mun mielestä tosi viitteellisesti siitä, mitä siinä lautasella noin niin kuin visuaalisesti on. Iso pihvi tai kyljyshän on kämmentä isompi, ja sit taas toi voi ihan hyvin olla vaikka jotain juustoa tai muuta, jonka määrä voi mun mielestä noilla spekseillä vaihdella aika paljonkin. Ymmärrän ton niin, että jos syö pelkkää salaattia tai pelkkää kasvista ja ajattelee, että se on sinänsä hyvä ja terveellistä, tossa ikään kuin esitetään, että vois olla hyödyllistä olla tietoinen erikseen proteiinistakin ja miettiä sitä niin, että sekin kuuluu komponenttina täysipainoiseen ateriaan.

Mun mielestä 700-750 grammaa lihaa raakapainona kuulostaa aika reilulta määrältä, muttei kuitenkaan valtavalta. Toi on kuitenkin tollanen viitearvo ja suositus, ja edelleen siihen vaikuttaa mm. se, mitä ja minkälaista liha on ja mitä muuta ruokavalioon kuuluu. Tuskin se niin menee, että heti jos jonakin viikkona syö tätä enemmän lihaa, kaikki riskit pomppaa ihan taivaisiin, vaan sen on tarkoitus antaa käsitys siitä, mikä on pitkällä tähtäimellä paljon ja mikä kohtuullista. Jos määrä on jatkuvasti suositusta isompi, silloin vois herätä ajatus, että mitähän mahdollisesti syö liian vähän, onko ruokavalio lihan määrän takia turhan yksipuolista ja olisiko sitä hyödyllistä vähentää.

Mutta noi määrät on mun mielestä silleen ongelmallisia, että joku voi syödä vuorokaudessa 2 000 kaloria tai allekin ja joku voi syödä yli 5 000 niin että paino pysyy samana. Määrällinen vaihtelu on noiden välillä niin suurta, että olis outoa jos lihan optimaalinen määrä olis molemmille sama. Tossa suosituksessa taas ei kerrota sitä, minkä suuruiseen kalorimäärään tota pitäis suhteuttaa. Mulle jää vaan sellanen oletus että toi liittyis johonkin noin 2 000 kalorin vuorokausikulutuksella elävän kevyesti liikkuvan toimistotyypin suosituksiin, joiden nyt on suurin piirtein ajateltu sopivan yleiseksi ohjenuoraksi.

Mutta sit kun ruokavalion terveellisyys on niin monen osan summa, niin varmasti olis raaka-aineita ja ruokia tarkkaan suunnittelemalla ja kokonaisuutta tuunaamalla mahdollista laatia sellanen ruokavalio, joka olis tota isommallakin lihamäärällä kohtuullisen terveellinen. Paljon vähärasvaista kalaa esimerkiks, ja muussa ruokavaliossa ja aktiviteeteissa otettu huomioon se, että siinä on tommonen tosi runsas siivu.

Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.

[kertsi]

Mun mielestä 700-750 grammaa lihaa raakapainona kuulostaa aika reilulta määrältä, muttei kuitenkaan valtavalta. Toi on kuitenkin tollanen viitearvo ja suositus, ja edelleen siihen vaikuttaa mm. se, mitä ja minkälaista liha on ja mitä muuta ruokavalioon kuuluu. Tuskin se niin menee, että heti jos jonakin viikkona syö tätä enemmän lihaa, kaikki riskit pomppaa ihan taivaisiin, vaan sen on tarkoitus antaa käsitys siitä, mikä on pitkällä tähtäimellä paljon ja mikä kohtuullista. Jos määrä on jatkuvasti suositusta isompi, silloin vois herätä ajatus, että mitähän mahdollisesti syö liian vähän, onko ruokavalio lihan määrän takia turhan yksipuolista ja olisiko sitä hyödyllistä vähentää.

Edelleenkin, tuo siis ei ole mikään suositus kohtuullisesta määrästä lihaan, vaan se on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).

[kertsi]

Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.

Kannattaa ottaa huomioon, että monessa ruoassa on proteiinia, ei pelkästään lihassa ja kalassa.

Ja kannattaa ottaa huomioon, että jos syöpien lisäksi haluaa ehkäistä esimerkiksi osteoporoosia, on syytä nauttia suurin osa proteiineistaan kasviperäisinä.

[Melodious Oaf]

Edelleenkin, tuo siis ei ole mikään suositus kohtuullisesta määrästä lihaan, vaan se on maksimi- eikä minimimäärä viikossa (aikuisille).

Miten niin "maksimi"? Mä ainakin ymmärrän tollaset suositukset niin, että siinä pyritään antamaan joku kuva siitä, mikä on jollain hyvin yleisellä tasolla melko suurella varmuudella turvallista pitkän aikavälin tarkastelussa.

Esimerkiks alkoholin nauttimisesta on samankaltaiset suositukset, ja jos niitä tarkastelee globaalisti, niin keskiverrolle terveelle miehelle suositellaan päivittäiseksi maksimiksi jotain 10-40 grammaa puhdasta alkoholia. Sveitsissä suositeltu maksimi on niinkin korkea kuin 30 g / vrk, Tsekeissä 24 g ja niin edelleen.

Ethän sä nyt voi mitään yksittäistä tollasta arvoa pitää naiivisti jonain absoluuttisena maksimina hyvän elämän kannalta, vaan nää vaan heijastelee erilaisia käsityksiä. Laajasti on mahdollista sanoa, että jos sun päivittäinen kulutus pysyy jossain 10-30 gramman tyyppisissä raameissa, se ei todennäköisesti ole sun terveyden kannalta mikään hirveän suuri ongelma -- ja mun mielestä sä taas liikut tässä nyt enemmän sellasilla leveleillä että mikä on täysin optimaalista itse kullekin, mikä on taas eri asia. Joku voi juoda enemmän ja elää ja voida oikein mainiosti, joku voi voida huomattavasti paremmin kokonaan ilman alkoholia. Mutta tosta ei kerta kaikkiaan saa kaikille jotain "maksimia" vaan siitä saa vaan tollasen viitearvon jollekin,  mikä ei merkitsevästi heikennä elinajanodotetta tms. jonkun mielestä ja hyvin yleisesti ottaen.

Tai en mä tiedä, mihin toi ihan faktisesti perustuu lihan suhteen. Mut tuli mieleen hakea rinnastuksen kautta jotain tulkinnallista perspektiiviä, vaikka alkoholi ja liha onkin täysin eri tyyppisiä asioita.

[kertsi]

Minkään maan ravitsemussuositukset eivät sisältäne kehoitusta nauttia alkoholia, joten alkoholi-keskustelu ei kuulu kyllä tähän keskusteluun.

(Alkoholi taitaa olla huono vertailukohta, sillä sille ei taida olla sellaista minimirajaa, joka taatusti olisi riskitön.  Ainakaan raskaana oleville naisille. Alkoholi taitaa pahimmillaan aiheuttaa sikiövaurioita. Ja aikuisille syöpiä esim. ruoansulatuskanavassa. Ja maksavaurioita. Ja ties mitä.

Eikä alkoholille myöskään ole sellaista minimirajaa, jonka alle ei ole syytä mennä, siis että siinä olisi jotain niin hyödyllisiä ominaisuuksia, että se mitätöisi muut riskit, jotka suurenevat jo vähäisellä alkoholin kulutuksella (aivoverenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, kohtalokasta verenpainetautia ja aortan aneurysmia).
https://www.duodecim.fi/2018/04/17/alkoholin-haitat-saa-jo-riskirajoja-vahaisemmalla-kaytolla/ )

[Melodious Oaf]

^ Okei. Myönnän että toi alkoholiin vertaaminen oli aika adian hocierestä

[safiiri]

Maksimista puhuminen on ihan pätevä ilmaus, jos tarkoituksena on kertoa raja, jonka ylittyminen (tilastollisesti) alkaa synnyttää terveyshaittoja.

On totta, että liha on perinteisesti kuulunut suomalaiseen ruokavalioon. Mutta harva tiedostaa, että sen kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti elintason nousun myötä.

Vielä 1960-luvulla ihmiset söivät lihaa keskimäärin noin 39 kiloa vuodessa, kun taas nykyään keskivertosuomalainen syö sitä noin 81 kiloa.

https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/lihansyonti-puhuttaa-entista-enemman-paljonko-punaista-lihaa-saa-syoda-miksi-lihansyojat-kuolevat-muita-nuorempina-nain-vastaa-dosentti/

Mutta on jokseenkin turhaa pohtia sitä, onko oikeampi maksimimäärä 300 g vai 500 g viikossa, kun ongelma on paljon suuremmat määrät. 52 x 500 g= 26 kg. Se on niin kaukana 81 kilosta, että kiistely noiden erilaisten suositusten välillä on täysin irrelevanttia. Jos keskivertosuomalainen syö siis lihaa 81 kg vuodessa, niin voi miettiä, paljonko sitä popsivat kaikkein eniten lihaa syövät. Suomalaisissa on sentään jopa kasvissyöjiä ja muutoinkin lihaa vähemmän käyttäviä.

[Karikko]

^

Ihmiset ovat eri kokoisia ja myös kehon rakenteiltaan erilaisia- keskiarvo ei siinä mielessä ole pätevä.

40 kiloisen naisen ja 150 kiloisen ukonroikaleen energian ja proteiinin tarve ei ole sama.

Ei silloikaan, vaikka puhuttaisiin painoyksikköä kohti.

[kertsi]

Löysin nopeasti proteiinin määrästä sellaiset suositukset, että päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohti "for an average sedentary adult" mutta sitten taas aktiivisemmalle ihmiselle tai urheilijalle 1,2 tai jopa 2 grammaa painokiloa kohti. Mun mielestä 0,8 grammaa painokiloa kohti on sekin "paljon", jos sitä taas vertaa siihen, että toisaalta 300 grammaa lihaa viikossa olis jo melko paljon. Vois laskea nopeasti että se 300 grammaa lihaa sisältäis 300*0,26 eli 78 grammaa proteiinia, kun taas päivittäinen tarve vois olla vaikka 80*0,8=64 grammaa per päivä.

Josta päästään mun mielestä siihen, että jos lihan määrän pudottaa oikein pieneksi, vois oikeastaan olla hyvä miettiä aika tarkkaan sitä, mistä saa riittävän määrän proteiinia -- jolloin toi Buddhan aivojen painotus että miettikää sitä proteiinia ei ehkä olekaan ihan niin yliampuva.

Linkki?

Olisi kiinnostavaa nähdä viralliset suositukset urheilijoiden proteiininsaannista, ja vielä sekin, ovatko suositukset erilaiset eri lajeilla (ultramaraton, bodaus, crossfit).

Luulen, että kehonrakennuspiireissä ainakin kiertää urbaanilegendoja ihan älyttömistä proteiinimäärien suosituksista. Jos tyyppi esim. vetää 20 kananmunaa aamiaisella niin kuin jotkut (idiootit) vetävät, ei se luultavasti ole terveellistä. Eikä lisäravinteina mätettävät proteiinitkaan luultavasti, ainakaan isoissa määrin.

Laihdutuspiireissäkin kohkataan proteiineista. Ja ylipäätänsä proteiineista on viime vuodet kohkattu ja niitä on hypetetty, ja joitakin (tai useita?) ruokia mainostetaan nimenomaan proteiineilla, esim. ProFeel proteiinirahka.


Länsimaissaei taida kyllä olla kovinkaan isoa riskiä sille, että ihmiset saisivat liian vähän proteiineja. Pikemminkin päinvastoin.


(Poikkeuksen tekevät vanhukset, joiden ruokavaliosta voi uupua proteiineja, jos eivät jaksa valmistaa ruokaa tai jos asuvat laitoksessa.)

[safiiri]

^

Ihmiset ovat eri kokoisia ja myös kehon rakenteiltaan erilaisia- keskiarvo ei siinä mielessä ole pätevä.

40 kiloisen naisen ja 150 kiloisen ukonroikaleen energian ja proteiinin tarve ei ole sama.

Ei silloikaan, vaikka puhuttaisiin painoyksikköä kohti.

Minkä mittainen on se mies, jonka BMI on kohillaan hänen painaessaan 150 kg? Vastaus: 250 cm. Millä logiikalla ero terveellisessä lihamäärässä voisi olla kymmeniä kiloja ihan vain kehon kokoeron takia?

https://syohyvaa.fi/proteiinin-tarve-numeroina/

Proteiinin tarve 58 kiloisella Maijalla on 70 g päivässä, kun se on 85 kiloisella Markulla 95 g. Päivässä siis proteiinintarpeen ero on 25 g. Ihan heti ei kyllä synny tästä päätelmää, että miehen on PAKKO syödä 80 kiloa lihaa vuodessa, sen 26 kilon sijaan, jotta hän saa riittävän määrän proteiinia.

[Melodious Oaf]

Linkki?

Olisi kiinnostavaa nähdä viralliset suositukset urheilijoiden proteiininsaannista, ja vielä sekin, ovatko suositukset erilaiset eri lajeilla (ultramaraton, bodaus, crossfit).

Googletin asiaa alun pitäen englanniksi, mutta sama paikallaan pysyvän ihmisen 0,8 g/kg/vrk -lukema löytyy myös mm. THL:n verkkosivuilta:

Kevyt kuntoharrastus ei lisää proteiinin tarvetta, mutta aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat (Ilander 2006). Typpitasapaino säilyy vähän liikuntaa harrastavalla 0,8 g/kg/vrk saannilla, ja aktiivikuntoilijalla tarve on jopa kaksinkertainen. Kuntoilijan proteiinintarpeen tyydyttäminen tapahtuu kuitenkin yleensä ilman erityistoimenpiteitä urheilijoiden tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaanti kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sisaltaa/proteiinit

Valiolla on proteiinilaskuri:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/proteiinilaskuri/

Noita on muitakin, ja se vähän vaihtelee, kuinka isoa määrää suositellaan. 0,8/kg on ilmeisesti joku saantiarvo, joka riittää hyvin vähän liikkuvalle, mutta tavallisena suosituksena näkee myös 1,0-1,2 g/kg/vrk. Tämä saattaa liittyä siihen, että hieman tarpeen yli menemisestä ei vissiin ole juuri mitään haittaa, vaan haitat tulevat sitten, kun proteiinin saanti on todella liioiteltua tai yliampuvaa.

Tällä pystyy tosi tarkkaan säätämään treeenin määrää ja omia tavoitteita painon suhteen yms, mutta tuloksia ei oikein voi huvikseen tutkailla, vaan ne lähetetään sähköpostilla -- ja perästä tulee ties mitä roskapostia totta kai. Mutta kivan monipuolinen työkalu: https://www.trifectanutrition.com/protein-calculator

Painonhallinnan näkökulmaa avataan ihan hyvin täällä: https://www.kaypahoito.fi/nix01665

Sinänsä mitään ihan pohjatason tutkimusnäyttöä en ole ehtinyt / jaksanut / osannut tästä kaivaa. Missään ei ole selkeästi avattu, mihin näyttöön hyvin yleisesti esitetty 0,8 g/kg/vrk perustuu.

THL sanoo että proteiinin saantitarve täyttyy yleensä helpommin kuin luulisi ja että puutosoireita esiintyy lähinnä vanhoilla ihmisillä. Luulen että proteiini on tosiaan ollut pinnalla sellaisesta hyvinvoinnin, suorituskyvyn ja hyvän elämän näkökulmasta enemmän kuin aliravitsemuksen -- mistä kielii just nää pro feel -rahkat ja se, miten proteiinista ylipäänsä puhutaan.

Mun mielestä edelleen joku tommonen 70-100 grammaa proteiinia päivässä tuntuu aika paljolta, ja jos söisin tosi paljon kasvista ja erittäin vähän maitotuotteita, en ollenkaan lihaa tai kalaa jne, niin kyllä musta tuntuu että varsinkin vegaanisella / vegetaristisella ruokavaliolla on oikeesti mahdollista saada proteiinia silleen vähän että... ei siitä ehkä niitä aliravitsemusoireita tulis, mutta saattais silti kärsiä vähän joku suorituskyky ja tämmösessä mielessä nimenomaan joku "hyvinvointi".

Mutta tota mun pitäis varmaan tarkemmin tutkia ja selvitellä, minkälaisia määriä sisältyy johonkin mulle tosi minimalistiseen kasvisruokavalioon ja miten se vertautuu suosituksiin ilman liikuntaa tai silloin jos siihen lisäis juoksua tai jotain muuta itselle mieleistä treeniä.

[Karikko]

Protiineja on monenlaisia ja myös niiden laatu vaikuttaa elimistöön. (soluihin) Proteiinit ovat makromolekyylejä ja niillä on monenlaista tehtävää ihmisenkin verenkierrossa ja solujen vuorovaikutuksessa.

Pelkästä energiantarpeesta ei ole kysymys. Mutta miten varmistaa riittävän monipuolinen rakenne ravinnon suhteen- se varmaan on oleellista. Solubiologia on kyllä aika vaikea sektori ja se ei ole mitenkään yksiselitteistä tieteen tekijöidenkään teorioissa.

Sinänsä on kysymys miten nuo makromolykyylit luovuttavat energiansa vuorovaikutuksissa keskenään- niiden rakenne määrää sen järjestyksen. Periaatteessa on funktiosta kysymys atomien järjestys määrää mitä ja miten se vuorovaikutus tapahtuu.
Aineet ovat atomisidoksia ja niiden vuorovaikutus on elämän kemiaa.

Molykyylibiologiasta on kyllä tänä vuonnakin julkaistu mielenkiintoista luettavaa erään emeritiusprofessorin toimesta.

[kertsi]

Jos ei ole bodari, jonka tarkoitus on lisätä lihasmassaa - terveyden kustannuksella *) -, on syytä harkita muitakin ravintotekijöitä kuin pelkästään eri proteiinilaatuja. Eläinperäinen rasva voi lisätä verisuonten tukkeutumista, mistä aiheutuu hapenottokyvyn heikkenemistä. (Myös urheiljat sairastavat ateroskleroosia...) Jos nauttii paljon liharuokia, tulee nauttineeksi myös paljon kolesterolia, mikä lisää tulehdusta kehossa, ja tulehdushan kuten tunnettua on lähestulkoon kaikkien suurten kansantautien taustalla (muistaakseni sv-taudit, masennus, syöpä, diabetes, Alzheimer ja mitä niitä nyt onkaan). Urheilijalle tulehduksesta on haittana kivun lisääntyminen, palautumisen hidastuminen, - ja suorituskyvyn lasku. Jos kasvisten saanti on vähäistä, niin on myös antioksidanttien saanti vähäistä, mistä on haittaa myös urheilijoille, mm. vapaiden radikaalien neutraloimisessa (lihasten suorituskyky laskee, ja toipuminen rasituksesta heikkenee). Kuitujen vähäisyys on haitallista painonhallinnan kannalta, ja suoliston hyvinvoinnin, ja jopa mielialan kannalta. Kasvispohjaisessa ruoassa on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa (ja ylipäätänsä rasvaa), siksi kasvispohjainen ruoka pitää verisuonet "dilatoituneena" (ei-ahtaina) ja joustavina, mikä parantaa suorituskykyä.

https://www.pcrm.org/news/blog/six-reasons-athletes-are-running-toward-vegan-diet

Ihminen pärjää hyvin monenlaisilla ruokavalioilla, ja on olemassa eliittiurheilijoitakin (jopa bodareita), jotka väittävät suorituskykynsä parantuneen sen jälkeen kun siirtyivät kasvisperäiseen ruokaan.
These 14 elite athletes are vegan — here's what made them switch their diet (Business Insider)

*) suoli24-keskustelu bodauksesta ja pömppämahasta: "Sairasta touhua, ensin sisäelimet ja maha turvotetaan syntteettisellä kasvuhormonilla ja insuliinilla ja senjälkeen amfetamiinin avulla yritetään polttaa rasvaa ja pienentää sitä gh-mahaa." (Sydän kasvaa kasvuhormoneilla, ja olettaisin maksakin? Ja maha.)
Roid gut

[safiiri]

^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.