Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[kertsi]

Tässä vielä transrasvoista https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/transrasvat/
Sivun lopussa on taulukko elintarvikkeista, josta noita transrasvoja tulee reippaanpuoleisesti:
...

Tänks.

Leivontamargariini tosiaankin on tuote, jolla saa kotonatehdyistäkin leivonnaisista vielä epäterveellisempiä. Itse olen alkanut käyttää oliiviöljyä moneen asiaan, esimerkiksi mikrossa tehtävään mutakakkuun. Pikkuleipiinkin se voisi sopia, muistelisin Välimeren maissa tehtävän sellaista.

Muistin oikein (boldaukseni):

Transrasvoja muodostuu, kun tyydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain hydrogenoimalla eli vetyä lisäämällä. Tällöin syntyy rasvahappoja, joissa vähintään yksi hiili-hiilikaksoissidos on trans-asemassa.

Kasviöljyjen osittainen kovettaminen hydrogenoimalla oli aikaisemmin yleinen menetelmä margariinin valmistuksessa. Jo 1990-luvulla margariiniteollisuus siirtyi kasviöljyjen kovettamisessa vaihtoesteröintiin, jossa ei muodostu transrasvoja.

Transrasvoja muodostuu myös luonnostaan märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta. Siksi niitä on luonnostaan märehtijöiden maidossa, rasvassa ja lihassa. Sekä pötsi- että kasvirasvaperäiset transrasvat vaikuttavat samalla tavalla veren rasva-arvoihin eli nostavat LDL-kolesterolia ja laskevat HDL-kolesterolia.

Transrasvojen pääasiallisia lähteitä ovat rasvaiset maitovalmisteet, voita sisältävät levitteet, vilja- ja leivontatuotteet sekä liharuoat. Nykyisissä pehmeissä kasvimargariineissa ei juurikaan ole transrasvoja, koska margariinien valmistusprosesseja on muutettu jo 1990-luvulla.

Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:

Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

[ROOSTER]

Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:

Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.

Hyvä neuvo kaikille jotka käsittelevät nakkia uudenvuoden tai muina aikoina:

Varo, ettei nakkisi harmaannu − tässä on yleisin virhe, johon moni sortuu

26000 ihmistä äänesti mielestään parasta nakkia. Artikkelissa myös nakkien lämmitysohje.

Kypsennys kattilassa

Oikeaoppinen kuumennus kattilassa tapahtuu seuraavasti:

    Kiehauta reilusti vettä kattilassa. Kun vesi kiehuu, katkaise virta ja siirrä kattila liedeltä.

    Laita nakit kattilaan viideksi minuutiksi.

    Nosta nakit vedestä, jolloin niiden pinta hieman kuivahtaa. Lopputulos on täydellinen, kun nakki napsahtaa.

Parhaimman makuinen nakki tulee kun sen kypsentää rasvakeittimessä. Siinä voi kyllä tulla mukaan muutama karsinogeeni ja hetero-, homo- tai transrasvatippa.

Kuuluuko nakki mukiin?

Kommentti: Tämä on Suomen urheilutapahtumien irvokas painajainen – "On aika vetää piuha seinästä"

[kertsi]

Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:

Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.

Lähde?

[ROOSTER]

Tämä ansaitsee boldauksen myöskin:

Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Luultavasti ihminen tarvitsee hyvin menestyäkseen myös pienen määrän eläinperäisiä transrasvoja niinkuin muitakin rasvoja.

Siis ainakin hieman, ei liikaa. Se, mikä on sopiva määrä, lienee vielä hakusessa.

Lähde?

Ihan heitin yhdestä uskomattomasta tietolähteestä johon on lukuisat vuosikymmenet kerätty tarpeellista ja tarpeetonta tietoa, niistä vedin sitten synteesin. Kysymyksesi sai minut myös googlaamaan ja vastaan tuli ensimmäisenä tämä:

Prosessoitujen ruokien sisältämät runsaat määrät keinotekoisia transrasvoja ovat tunnettuja niiden epämieluisasta vaikutuksesta kolesterolitasoon. Äskettäisen pienen, kliinisen kokeilun mukaan luonnollisilla transrasvoilla ei olisikaan tätä negatiivista vaikutusta, uutisoi Reuters.

Olen varmaan lukenut tuon ja ehkä muutaman vastaavan artikkelin. Vetänyt siitä sitten omat johtopäätökseni.

Uudemman Finravinto 2017 –tutkimuksen mukaan suomalaisten transrasvojen saanti on edelleen yhtä vähäistä. Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.

Ruokavaliomme ongelma rasvojen suhteen eivät ole transrasvat, vaan tyydyttyneiden rasvojen liikasaanti.

Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.

[Hippi]

Jos nyt oikein ymmärsin, niin elikoista saatavat transrasvat on rakenteeltaan erilaisia kuin teolliset transrasvat, jotka ovat niitä huonompia.
Kemia menee liian pitkälle oman ymmärryksen alueeltani, mutta kiinnostuneille ja asiaa ymmärtäville: https://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva

[kertsi]

^ Tuota wikiä olin juuri tavaamassa. En mm. tämän perusteella osaa sanoa, mikä olisi optimimäärä maitorasvan transrasvoja vuorokaudessa (sen verran kuin 1 tl voita? 1 juustosiivu?):

Niillä, joiden veressä on jonkin verran maitorasvan sisältämää transrasvaa, on 85 prosenttia pienempi riski sairastua haimasyöpään verrattuna niihin, joiden veressä ei ole ollenkaan maidon sisältämää transrasvaa. Niillä, joiden veressä on paljon maitorasvan sisältämää luontaista transrasvaa, tämä riski on 66 prosenttia pienempi. Riski on kuitenkin 127 prosenttia suurempi, kun verrataan niihin, joiden veressä on vain jonkin verran maidon transrasvaa.[34]

[kertsi]

Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.

Kuinka monta vuosituhatta on voi, juusto ja kerma kuulunut ihmisen ruokavalioon? Tuskin satojatuhansia vuosia sentään.

"Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. " Nauta (wiki)
"Archaeozoological and genetic data indicate that cattle were first domesticated from wild aurochs (Bos primigenius) approximately 10,500 years ago." https://en.wikipedia.org/wiki/Cattle#Domestication_and_husbandry
(Aika lyhyt aika evoluutiossa....)

Laktoosi-intoleranssi voisi olla esimerkki siitä, että ihan täysin ei ihminen lajina ole sopeutunut maitotuotteisiin ravinnossaan.

[ROOSTER]

Ihmisen metabolia lienee satojentuhansien vuosien aikana sopeutunut märehtijäeläinrasvoihin ja niiden käyttöön ravintona. Erilaisiin ja alati vaihtuviin margariinien ja muiden rasvavalmisteiden valmistusprosesseihin ja oudompiin raaka-aineisiin totuttelu on vasta alkutaipaleella.

Kuinka monta vuosituhatta on voi, juusto ja kerma kuulunut ihmisen ruokavalioon? Tuskin satojatuhansia vuosia sentään.

"Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. " Nauta (wiki)
"Archaeozoological and genetic data indicate that cattle were first domesticated from wild aurochs (Bos primigenius) approximately 10,500 years ago." https://en.wikipedia.org/wiki/Cattle#Domestication_and_husbandry
(Aika lyhyt aika evoluutiossa....)

Laktoosi-intoleranssi voisi olla esimerkki siitä, että ihan täysin ei ihminen lajina ole sopeutunut maitotuotteisiin ravinnossaan.

En osaa sanoa, kauanko ennen Valion perustamista ihmiset ovat maitotuotteita käyttäneet mutta liha, erityisherkkuna rasvaisimmat kimpaleet, ovat kuuluneet aina Homojen ruokavalioon. Silloin kun emme itse osanneet pyydystää ja tappaa lehmänkaltaisia eläimiä söimme löytämiämme haaskoja.

Jos maidon ja maitotuotteiden transrasvat olisivat yksinomaan vahingollisia niin miksi nisät sitä tuottavat? Eikö moinen haitta-ainetuotanto olisi siinä tapauksessa jo hävinnyt nisäkäslajeilta.

Minusta tuntuu, kuten lienette huomanneet, että terveysvalistus menee silloin hakoteille kun aletaan rajoittaa luonnollisia ravintoaineita ja aletaan tyrkyttää tilalle kemianteollisuuden tuotteita (margariineja) jotka ovat vain askeleen päässä muovituotannosta.

Se, että on joku sairaus tai geneettinen erikoisuus mikä tuottaa todistettavasti kehollisia hankaluuksia jo hyvin pienilläkin luonnollisilla rasvoilla niin ymmärrän kyllä rajoittamisen tarpeellisuuden sellaisessa tapauksessa. Nämä "varmuuden vuoksi"-rajoitetaan kaikilta hankkeet tuottavat vain ongelmia uskottavuudessa ja muutenkin.

Propagandaa tehtiin aikoinaan maidon kanssa, sen juomatta jättäminen oli vielä 60-luvulla rinnastettavissa maanpetokseen. Hölmöä sekin, mutta ehkä sodanjälkeisten sukupolvien aliravitsemus oli ylipaksuuntumista suurempi ongelma. Tilanteen korjaantuessa ja suurimman osan maidontuottajista mennessä Volvon tehtaalle töihin, ei kuitenkaan ollut kykyä korjata puoluepoliittiseksikin muuttunutta ravitsemissuositusongelmaa.

Professori Kari Salminen kirjoitti vuonna 2007 maitorasvan suojaavan tutkimusten mukaan sydäntaudeilta[29]. Asiantuntijoiden aiemmin hellimä rasvahypoteesi oli hänen mukaansa hajonnut pirstaleiksi, koska mitään näyttöä tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta ei ollut olemassa. Salminen pyysi turhaan ja useampaan otteeseen Pekka Puskalta ja Mikael Fogelholmilta vuonna 2010 Ylen A-Talk-ohjelmassa: "Antakaa minulle yksi sellainen tutkimus, jossa osoitetaan, että voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja". Kirurgi Taija Somppi havainnollisti samassa ohjelmassa, että valtimoahtaumat ovat kalkkia, eivätkä kolesterolia[20]. Somppi kritisoi vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan Parantavat rasvat vähärasvaisuutta kutsuen voita parantavaksi rasvaksi[30].

Ylen toimittaja Martti Backman kertoi vuonna 2010, että yllättyi tehdessään tutkimustyötä rasvasotaa käsittelevää MOT-ohjelmaansa varten siitä, kuinka rasvateorian kritiikin pohjana olevat alkuperäistutkimukset osoittivatkin rasvateorian puutteellisuuden. Kymmenet tutkimukset totesivat selkeästi, ettei rasvaisen ruuan ja sepelvaltimotaudin yhteydestä ollut olemassa vankkaa tieteellistä näyttöä, eikä ollut olemassa yhtään riidatonta tutkimusta, joka olisi todistanut tyydyttyneen rasvan lisäävän sepelvaltimotaudin riskiä.[31][32]

Tieteeseen vetoaminen näissä asioissa on samantyyppistä kuin Raamattuun vetoaminen, kaikenlaista löytyy kun hän etsii.

Maito ja Terveys – Mjölk och Hälsa ry. on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö[1]. Järjestön tavoitteena oli parantaa kansanterveyttä ja kansanravitsemusta sekä lisätä raittiita elämäntapoja edistämällä maidon ja maitovalmisteiden käyttöä.
...
Järjestö toimi vuorovaikutuksessa erityisesti opetuksen ja terveydenhuollon, viestinnän ja ravitsemuksen ammattilaisten kanssa. Yhteisrahoitteisten maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien sekä kansallisten hankkeiden avulla tavoitettiin myös suoraan kuluttajia.

[kertsi]

No heitä nyt sitten jokin arvio, kuinka paljon pitää päivittäin syödä voita, kermaa, maitoa, juustoa ja jugurttia, jotta tarpeellinen määrä transrasvoja ja tyydyttyneitä rasvoja tulee saaduksi ravinnoksi? Kilo kutakin? Mikrogramma?

[ROOSTER]

No heitä nyt sitten jokin arvio, kuinka paljon pitää päivittäin syödä voita, kermaa, maitoa, juustoa ja jugurttia, jotta tarpeellinen määrä transrasvoja ja tyydyttyneitä rasvoja tulee saaduksi ravinnoksi? Kilo kutakin? Mikrogramma?

Ei tuollaista voi tietää. Kukaan. Ihmisetkin ovat erilaisia.

[kertsi]

Maidonjuonnista taitaa tiede olla jo edennyt antamaan suosituksen, että maitomuotoa parempi olisi nauttia maitotuotteet (rasvattomina, sokeroimattomina) jugurtteina.

Sitten on vielä ranskalainen paradoksi. Liittyy juustoihin.

[MrKAT]

Kemia menee liian pitkälle oman ymmärryksen alueeltani, mutta kiinnostuneille ja asiaa ymmärtäville: https://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva

Tuon täys uskominen on vaarallista. Esim tää rivi tossa wikipediassa on ulkomailta kopioitua puppua:
  Rypsiöljy sisältää noin 2-3,5 % teollista transrasvaa ja soijaöljy noin 0,5-2 prosenttia[7].

vrt.
Fineli rypsiöljy: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/535
   rasvahapot trans  0 g   summattu osatekijöistä   THL:n tuottama
   (Arvioin, että 0,1 gramman tarkkuudella 0 koska desimaalit käytössä muissa).

Sitten sieltä valitosta "trans" "eniten":
Voitaikinarasva 4.9 g
Kakkukreemi, vanilliinikreemi 3.5 g
Riisisuklaa 2.6 g
Voi, suolaton 2.5 g
  ...
  0.7 g grammaan asti kaksi sivua selasin -> ei rypsiöljyä näy.

[kertsi]

^ Varmaankin on ero kylmäpuristetun ja muulla tavalla tuotetun rypsiöljyn transrasvapitoisuudessa?

[MrKAT]

^Kuuma- tai kylmäpuristettu, rasvahappokoostumus on sama. Paitsi että kylmäpuristetussa on ns. sivuaineita jotka nopeuttaa härskiintymistä.

Kylmäpuristettu rypsiöljy on kalliimpaa kuin tavallinen rypsiöljy, mutta ei juurikaan terveellisempää, kertoo ravitsemustieteen dosentti Riitta Freese Helsingin yliopistolta.
...
myös kylmäpuristettu rypsiöljy on pääosin rasvaa, ja siinä on sama rasvahappokoostumus kuin puhdistetummassakin rypsiöljyssä.
...
Ruoanvalmistukseen kylmäpuristettua öljyä ei välttämättä kannata hankkia.
– Kylmäpuristetut öljyt kestävät kuumennusta tavallista öljyä huonommin eikä niitä suositella paistorasvaksi.
...
– Koska kylmäpuristettuja öljyjä ei puhdisteta tavanomaisten öljyjen tapaan, niihin jää enemmän maku- ja väriaineita, mutta myös sellaisia yhdisteitä, jotka nopeuttavat öljyn härskiintymistä.
- https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/tavallinen-vai-kylmapuristettu-rypsioljy-nain-ne-eroavat/3154192
   (Asiantuntijoina oli dosentti Freese ja professori Hopia.)

[kertsi]

Onko molemmissa siis yhtä paljon transrasvoja ja esim. omega-3:aa?

Jokin toinen lähde mainitsee:

https://www.terve.fi/artikkelit/rypsioljy-vahentaa-veren-haitallisia-rasvoja

Kylmäpuristus säilyttää suoja-aineet

Kylmäpuristus menetelmänä edellyttää korkealuokkaisen rypsin käyttöä, koska öljyä ei tislata makuhaittojen poistamiseksi.

– Näin toimien ei myöskään menetetä flavonoideja ja muita elimistölle hyödyllisiä suoja-aineita, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahappoja tai rasvaliukoisia vitamiineja, Palomäki muistuttaa.

Tehtyjen analyysien mukaan kylmäpuristettu rypsiöljy sisältää noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä eli niin sanottuja yksinkertaisesti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Näissä terveydelle edullisissa rasvahapoissa kahden hiiliatomin välissä on vain yksi kaksoissidos. Rypsiöljy sisältää useita kaksoissidoksia sisältäviä monityydyttymättömiä rasvahappoja 35 prosenttia, joista yli kolmasosa on alfa-linoleenihappoa.