Kielipoliisi pamputtaa

[Aave]

Seuraavassa hyvänä esimerkkinä ammattifeministis-virallista liirumlaarumia. Kieliopillisesti siinä ei ole mitään moitittavaa, mutta sen sisältö on tolkun ihmisille henkistä pahoinpitelyä - sukupuolesta riippumatta. Sen vuoksi tässä nyt pamputtaa kielipoliisikin, vaikka varsinaisia kirjoitusvirheitä ei ole:

MoniNaisempi digitalisaatio - ICT-alalla tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia ihmisiä (Liikenne- ja viestintäministeriö).

- Itse otsikkoon: Ahaa, ilmeisesti ICT-alalla ei ole lainkaan monipuolista osaamista saati erilaisia ihmisiä, koska siellä on niin vähän naisia?

"Vaikka Euroopan väestöstä yli puolet on naisia, ICT-alalla työskentelevistä heitä on vain 18 prosenttia".

- Mikäs appelsiinien ja omenoiden vertailuvirke tuo on; josko sittenkin ihan vain aivopieru?

"Vastaavasti vain 24 jokaisesta tuhannesta korkea-asteen tutkinnon suorittaneesta naisesta on opiskellut tieto- ja viestintätekniikkaa, kertoo Euroopan komission tutkimus".

- Miten niin "vastaavasti"? Kirjoitushan alkoi aivopierulla!

"Suomalaiset naiset ovat EU:n aktiivisimpia ja käyttävät teknologiaa yhtä paljon ja taitavasti kuin miehet"

- Aktiivisimpia tarkalleen ottaen missä; "yhtä paljon ja taitavasti kuin miehet"... Ei sentään kirjoitettu että "yhtä taitavasti", mikä sekin olisi ollut aivopieru. Miehet eivät edelleenkään ole mikään monoliittinen ryhmä, jossa osataan käyttää tietokoneita taitavasti. Tässähän voisi tulla pää kipeäksi...

"EU:n tutkimuksen mukaan naisten määrän lisääminen digialalla voisi luoda 16 miljardin euron vuotuisen BKT:n kasvun Euroopan taloudelle".

- Tällä sektorilla talouskasvu toteutuu joka tapauksessa kun digipalveluiden, virtuaali- ja digituotteiden määrä ja kuluttaminen kasvavat. Naisosaamista tarvitaankin siihen, että saataisiin lisää naisystävällisiä digipalveluita ja sovellutuksia naiskuluttajille. Viime kädessähän kyse on kuluttamisesta ja sen kasvusta; esimerkiksi peliteollisuudessa laaditaan jo runsaasti pelejä, joita myös kaikenlaiset naiset tykkäävät pelata. Tätä samaa halutaan soveltaa muihinkin yksityisen ja julkisen sektorin palveluihin. Mutta on hölmöä antaa ymmärtää että näin tapahtuu vain, jos naisten määrä lisääntyy digialalla.

"Suomi allekirjoitti keväällä 2019 Euroopan unionin Women in Digital -julistuksen, jossa EU-maat sitoutuvat edistämään tasa-arvoa tietotekniikka-alalla".

- Tämänhän me kaikki jo tiesimmekin, mutta juuri näin: se että naisten osuus tässä tai tuossa miesvaltaisessa jutussa kasvaa, niin se on tasa-arvon edistämistä! Muu lieneekin sitten toksista maskuliinisuutta, jota on vain hyvä vähentää!

Todellisuudessa sukupuolten ammatillinen eriytyminen on suurinta juuri niissä maissa, jotka ovat tasa-arvoisimpia. En edes viitsi ruotia tekstiä tämän enempää, vaan lukekaa se ajatuksella itse, jos jaksatte.

Mikäli olisin itse tolkun nainen, en todellakaan hakeutuisi tämmöisen paskanjauhannan perusteella ICT-alalle, vaan aivan muista syistä. Tekisi mieleni lähettää LVM:öön sähköpostia, että lopettakaa nyt hyvät ihmiset näiden ammattifeministien käyttäminen tiedotteiden ja kampanjoiden laadinnassa. Ne eivät vetoa aidosti fiksuihin ja osaaviin naisiin ja koko teksti huokuu sitä, että sukupuolisen eriarvoistamisen asialla tässä ollaan enemmän, kuin siinä että haluttaisiin naisia alalle... 

[Toope]

Niin, toisaalta miehiä ja naisia kiinnostavat luontaisesti eri asiat.
Nykymaailma haluaa tasapäistää, ei se tasa-arvoa ole.
Wille Rydman - Kielipeliä:
https://www.verkkouutiset.fi/kielipeleja/#32576881
Me emme oikeasti tarvitse Social Justice Warrior- kielipoliiseja.

[a4]

Ihmiskunnan historiaan ja aiempaan käytäntöön vetoamalla voisi torpata minkä tahansa uudistuksen.

Ei se ollut mikään vetoomus, vaan silkka toteamus. Ei ole olemassa yhtäkään kulttuuria, jossa puhuttu ja kirjoitettu kieli olisi kehittynyt (Sanan varsinaisessa merkityksessä) jonkin toiseuden, identiteettikokemusten ja biologisten anomalioiden erityislajeinaan huomioiden. Tätä joidenkin marginaaliryhmien hinkumaa muutosta ei myöskään ole missään mitään muutakaan flooraa ja faunaa koskien. Esimerkiksi hermafrodiitteihinkaan (Anomalia) ei viitata missään tunnetussa kielijärjestelmässä joillain erityispronomineillaan, eikä siinä olisi järkeäkään. Hermafrodiitit eivät ole mikään rodullinen erityislajinsa, vaan kyse on vain erittäin harvinaisesta poikkeavuudesta uros/naaras-binaarilla. Lapsille voidaan kyllä opettaa kouluissa hermafrodiiteista ja opetetaankin, mutta olisi erittäin surkuhupaisaa väittää, että heitä nyt sitten kielellisesti syrjitään, kun ei ole kielijärjestelmässä erityispronomineja, joihin heidät erityishuomioivasti tulisi samalla viitata. Ei semmoisia olla keksitty myöskään esim. kuusisormisina tai -varpaisina syntyville, ja näitä vastaavia poikkeavuuksiin perustuvia vaatimuksia voisi keksiä ja kehitellä lähes loputtomasti lisää. Jos siihen olisi lukumääränsä puolesta perusteita, niin varsinkin vammaisilla yleisesti!

Nykyään järkiperäistä on tunnistaa biologisen sukupuolen lisäksi mm. sosiaalinen ja juridinen sukupuoli sekä sukupuoli-identiteetti.

Se on toteutuessaankin vain tietyn äänestäjäsegmentin typeryyteen ja turhamaisuuteen nojaava poliittinen valinta, rationaalisuus tai tieteeseen (Edes kielitieteeseen) nojaavuus siinä ei toteudu. Enpä kyllä itse haluaisi päätyä mihinkään virallisiin rekistereihin jonain "muunsukupuolisena" tai transsukupuolisena. Nyt heitä suorastaan pyritään länsimaissa paapomaan (Reippaasti ohi vammaisten, joita on määrällisestikin paljon sukupuolivähemmistöjä enemmän!), mutta agendat ja ajanhenki ne ovat muuttuvaisia. Sitten olisikin kiva olla virallisissa kirjoissa ja kansissa jonain erityisihmisenä (Rodullistettuna suorastaan), kun pelin henki olisikin se, että rakennetaan taas uusia leirejä ja uuneja...

Biologinen sukupuoli ei ole sama asia kuin sukupuoli-identiteetti, vaikka ihmiset ovat biologisestikin uroksia, naaraita

Korjasin tekstisi.

Et tällä kertaa sentään syyllistynyt lopun osalta kovin pahasti sinulle yleistyypillisiin epätieteellisyyksiin, eli lainausten louhintaan ja kontekstomiaan.

Kuvaavaa on, että ne ovat hihhuleiden (Varsinkin kreationistien) suosimia tapoja. Sinäkin hihhuloit ihan yhtä lailla, mutta vain eri asiasta kuin kreationistit. Niin tieteeseen uskovana kuin esiinnytkin, sinun oma tieteellisyytesi on vaa´assa punnittu, ja kevyeksi havaittu. Semantiikkaa runoilet senkin edestä.

Muunsukupuoliset ja queer-väki voisivat halutessaan keksiä ja kehittää itselleen kokonaan uuden kielen, jos sille on niin kova hinku. Kuurot ja sokeat (Pistekirjoitus) sellaisia sentään tarvitsevatkin, mutta hekään eivät ole niin narsistisen typeriä, että vaatisivat itselleen normikieleen joitain omia erityispronominejaan.

Ei se muuta asiaa miksikään jos joku on joskus historiassa vetoamisen sijasta todennut housujen kuuluvan vain miehille.
Maailma muuttuu.
Historioitsijat myös tietävät naistenkin hyväksytysti käyttäneen housuja aiemminkin historiassa joissain kulttuureissa.
Ennen sähkövaloa ei siitäkään ollut flooralla ja faunalla hirveää kielellistä tarvetta jutustella savupirteissään.
Sukupuolen moninaisuuden historiaa meillä ja maailmalla eri kulttuureissa ennen ja jälkeen eugeniikan:
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuoli/materiaali/sukupuolen-moninaisuuden-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muunsukupuolisuus#Eri_kulttuureissa_esiintyviä_sukupuolen_moninaisuuden_ilmentymiä
Kielissä joissa on jo valmiiksi erityispronomineja sukupuolille, on johdonmukaista ylläpitää tätä käytäntöä myös sukupuolivähemmistöjen suhteen ja heitä syrjimättä, tai poistaa koko sukupuoleen perustuva erityispronomineilla jaottelu.
(Eikös muuten slaavilaisissa kielissä sukunimetkin ole sukupuolitettuja?  https://www.kielikello.fi/-/onko-herra-ivanovin-puoliso-rouva-ivanov-vai-rouva-ivanova- )

Kyllä sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen nojaa nykytieteisiin, paljon enemmän kuin esim. eugeniikka.
Seksuaalivähemmistöjenkin olisi kiva olla virallisissa kirjoissa ja kansissa, silloin kun pelin henki olisi se että ei olisi  epätasa-arvoistavia leirejä ja uuneja...

Biologinen sukupuoli ei ole sama asia kuin sukupuoli-identiteetti, vaikka ihmiset ovat biologisestikin uroksia, naaraita tai jotain siltä väliltä eli intersukupuolisia.

[Aave]

Taisit käsittää siltäkin osin väärin, että tämä olisi jokin toiseuksien neuvottelu- ja väittelyketju; en minä edes neuvottele koko asiasta, vaan olen vain tehnyt kantani selväksi:

Olisi erittäin lyhytnäköistä ja typerää muuttaa virallista kielijärjestelmää jonkin, 0,02% vähemmistön, ja sen ympärillä mekkaloivien ideologisten hihhuleiden vuoksi; samalla kaikilla muillakin (Huomattavasti suuremmilla) vähemmistöillä olisi vastaavanlainen peruste vaatia joitain "omia" erityispronominejaan.

Intersukupuolisuus kulkee käsi kädessä lääketieteellisen diagnoosin kanssa. Ei kyseessä silti ole mikään oma erityislajinsa, uusi ihmistyyppinsä tai rotunsa. Lokerointia ja rodullistamispyrintöä sen sijaan on. Kyse on joka tapauksessa kromosomipoikkeavuuksista ja puutostiloista, ja voitkin halutessasi ryhtyä tekemään hakuja diagnooseista:

Turner Syndrome, XX Testicular disorder of sex development, Congenital adrenal hypoplasia, Mixed gonadal dysgenesis, Androgen Insensitivity Syndrome, Klinefelter Syndrome, 5-Alpha reductase deficiency, Persistent Mullerian duct Syndrome...

Kun satunnainen kromosomihäiriötön suomalainen kohtaisi edes kerran elämänsä aikana edes yhden tähän ryhmään lukeutuvista, vaan kun ei. Sen ymmärrän kyllä hyvin että silti on hihhuleita, joiden mielestä kielijärjestelmää tulisi heidän vuokseen uudistaa, ja sitten nämä uudet pronominit ihan kaikille vielä pakottaa! Kutsukoot itseään millä "omilla" pronomineillaan lystäävät mutta syö sinäkin paskaa, että minä niitä ryhtyisin käyttämään. Sitä vähemmän sateenkaariväkeä kunnioitan, mitä enemmän tämmöisiä juttuja ajavat. Mitään biologisia perusteita näissä kielipeleissä ei ole.

Tämä oli osaltani tässä. En keskustele näistä kanssasi enää lainkaan - sitä en epäile, etteikö kreationisteihin vertautuva hihhulointisi jatkuisi.

Minä seison tämmöisten tieteilijöiden joukoissa, ja sinä puolestasi tämmöisten leikkitieteilijöiden.   

[Xantippa]

On vilpittömän hauskaa, että nähdään kokonaisen kielijärjestelmän (sellainenhan meillä kun on!) romahtavan, jos muun sukupuolista kutsutaan erillisellä pronominilla, mutta ihan huoletta voidaan etnisistä syistä kutsua olioksi.

Eikä järjestelmä ole moksiskaan.

T: Xante

[Toope]

On vilpittömän hauskaa, että nähdään kokonaisen kielijärjestelmän (sellainenhan meillä kun on!) romahtavan, jos muun sukupuolista kutsutaan erillisellä pronominilla, mutta ihan huoletta voidaan etnisistä syistä kutsua olioksi.

Eikä järjestelmä ole moksiskaan.

Friikkien kutsuminen muunsukupuoliseksi on mielipide, vai oliko se toisinpäin?
Kunnioitetaan biologiaa, sehän tunnistaa suurinpiirtein kaksi (2) sukupuolta.
Eihän kukaan sukupuolenvaihtajakaan halua muuttaa itseään muuksi 30:stä "sukupuolesta", kuin mieheksi tai naiseksi. Muita sukupuolia kun ei ole!

Jos kieleen syntyy noita käsityksiä, kielikäsityksessämme se tauti on.

[a4]

Taisit käsittää siltäkin osin väärin, että tämä olisi jokin toiseuksien neuvottelu- ja väittelyketju; en minä edes neuvottele koko asiasta, vaan olen vain tehnyt kantani selväksi:

Olisi erittäin lyhytnäköistä ja typerää muuttaa virallista kielijärjestelmää jonkin, 0,02% vähemmistön, ja sen ympärillä mekkaloivien ideologisten hihhuleiden vuoksi; samalla kaikilla muillakin (Huomattavasti suuremmilla) vähemmistöillä olisi vastaavanlainen peruste vaatia joitain "omia" erityispronominejaan.

Intersukupuolisuus kulkee käsi kädessä lääketieteellisen diagnoosin kanssa. Ei kyseessä silti ole mikään oma erityislajinsa, uusi ihmistyyppinsä tai rotunsa. Lokerointia ja rodullistamispyrintöä sen sijaan on. Kyse on joka tapauksessa kromosomipoikkeavuuksista ja puutostiloista, ja voitkin halutessasi ryhtyä tekemään hakuja diagnooseista:

Turner Syndrome, XX Testicular disorder of sex development, Congenital adrenal hypoplasia, Mixed gonadal dysgenesis, Androgen Insensitivity Syndrome, Klinefelter Syndrome, 5-Alpha reductase deficiency, Persistent Mullerian duct Syndrome...

Kun satunnainen kromosomihäiriötön suomalainen kohtaisi edes kerran elämänsä aikana edes yhden tähän ryhmään lukeutuvista, vaan kun ei. Sen ymmärrän kyllä hyvin että silti on hihhuleita, joiden mielestä kielijärjestelmää tulisi heidän vuokseen uudistaa, ja sitten nämä uudet pronominit ihan kaikille vielä pakottaa! Kutsukoot itseään millä "omilla" pronomineillaan lystäävät mutta syö sinäkin paskaa, että minä niitä ryhtyisin käyttämään. Sitä vähemmän sateenkaariväkeä kunnioitan, mitä enemmän tämmöisiä juttuja ajavat. Mitään biologisia perusteita näissä kielipeleissä ei ole.

Tämä oli osaltani tässä. En keskustele näistä kanssasi enää lainkaan - sitä en epäile, etteikö kreationisteihin vertautuva hihhulointisi jatkuisi.

Minä seison tämmöisten tieteilijöiden joukoissa, ja sinä puolestasi tämmöisten leikkitieteilijöiden.   

On ollut antoisaa tutustua omasta poikkeavaan kantaan aiheesta, kiitos siitä.
Keskustelu lipsuu helposti väittelyksi ja paljon muuksikin mutta yritän parantaa olemattomia keskustelutaitojani.

Virallinen kielijärjestelmä eli yleiskieli tai kirjakieli muuttuu sekin koko ajan maailman mukana, jos kieli on elävä eikä ns. kuoleva tai kuollut kieli.
Aiemmin puhekielisenä ilmauksena pidetty sana on vakiinnuttanut paikkansa englannin yleiskielessä. (maksumuurin takana mutta olennainen esillä)
Suomen kielessä ei taida olla sukupuolittunutta perinnettä käyttää erityispronomineja.

Kehonpiirteiden variaatio itsessään ei ole sairaus, vaan intersukupuolisia piirteitä omaava keho voi olla täysin terve. Lääketieteellisten diagnoosien muodostamiseen vaikuttavat muiden asioiden ohella myös yhteiskunnalliset asenteet ja se, mikä nähdään normaalina ja toivottavana ja mikä nähdään ongelmana.  Joihinkin tilanteisiin voi kuitenkin liittyä myös seikkoja, jotka vaativat lääketieteellistä hoitoa terveydellisistä syistä.
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/intersukupuolinen-keho/
Research in the late 20th century led to a growing medical consensus that diverse intersex bodies are normal, but relatively rare, forms of human biology.[9][189][190][191] Clinician and researcher Milton Diamond stresses the importance of care in the selection of language related to intersex people:
Foremost, we advocate use of the terms "typical", "usual", or "most frequent" where it is more common to use the term "normal." When possible avoid expressions like maldeveloped or undeveloped, errors of development, defective genitals, abnormal, or mistakes of nature. Emphasize that all of these conditions are biologically understandable while they are statistically uncommon.[192]
https://en.wikipedia.org/wiki/Intersex#Medical

Satunnainen kehollisestikin epätäydellinen eli kehonpiirteidenkin yksilöllisiä variaatiota omaava ihminen törmää globalisoituvassa maailmassa ja internetissä paljon itselleen uuteen ja harvinaiseen nykyaikana.
Olen käsittänyt että englannin kielessä ei ketään varsinaisesti pakoteta käyttämään perinteisiä sukupuolittavia persoonapronomineja vaan vaihtoehtoisesti voi käyttää vaikkapa yksilöiviä erisnimiä.
Englannin kielikin tosin muuttuu jatkuvasti eikä sukupuolittavat persoonapronominitkaan ole kiveen hakattuja.
Loukkaavaa ja epäselvää, huonoa kielellisyyttä olisi käyttää yksilöistä vääriä persoonapronomineja. Vähemmistöjäkään ei ole asiallisen järkevää loukata tai kuvata epäselvällä kielellä.

Linkaamallesi Dawkinsille lainaisin tätä kohtaa:

Tiede sinänsä ei ole lähes koskaan täysin objektiivista - tieteenharjoittamisessa kaikilla tutkijoilla on aina omia vinoumiaan, mutta pätevässä tieteenteossa tutkija on tietoinen niistä omista vinoumistaan ja laadukas tutkimustyö onkin juuri sitä, että tutkija pyrkii samalla minimoimaan omat harhamansa ja toivekuvitelmansa.

Näkisin niin että Dawkins on itsekin woke, jonka mielestä tieteen tekijöiden kritisointi ei ole tieteen kritisointia.
"Woke-käsite on peräisin Yhdysvalloista, ja monille sanan merkitys on positiivinen. Henkilö on woke, jos hän on 'hereillä' eli tietoinen alistamisesta ja muista yhteiskunnallisista epäkohdista. Fox ja monet muut sen sijaan näkevät ilmiön negatiivisena. Heille 'hereillä' olevat ovat turhasta valittajia, jotka loukkaantuvat kaikesta mitättömästäkin."
Omiakin vinoumiaan on välillä hyvä valppaan tiedostavasti tutkailla.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslainen/heraa_valvomaan_-_woke_on_taalla.35121.blog



https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/24/nakokulma-woke-kulttuurissa-on-kyse-tasa-arvosta-loukkaavien-termien

[kertsi]

Minä seison tämmöisten tieteilijöiden joukoissa, ja sinä puolestasi tämmöisten leikkitieteilijöiden.   

Et seiso. Naurettava väite.

a4: "Loukkaavaa ja epäselvää, huonoa kielellisyyttä olisi käyttää yksilöistä vääriä persoonapronomineja. Vähemmistöjäkään ei ole asiallisen järkevää loukata tai kuvata epäselvällä kielellä."

Hyvin sanottu.

[Aave]

Ranskassa järkeen nojaava kielipoliisi pamputti niin, että koko "sukupuolineutraalin" ilmaisun opettaminen ja käyttäminen kiellettiin kouluissa (Ja muissakin julkis-virallisissa yhteyksissä):

France Bans Gender-Neutral Language in Schools, Citing 'Harm' to Learning (MSN/Newsweek).

Rationaalinen ja pragmaattinen ratkaisu; monissa kielissä jouduttaisiin lisäksi laatimaan tämmöisen typerehtimisen vuoksi kokonaan uusia, erityisiä foneemejakin. Siinäkään ei olisi mitään järkeä, koska se ei lisäisi kieleen ja lausekonteksteihin mitään uutta tai merkityksellistä informaatiota. Oma äidinkielemme on lähtökohtaisesti immuuni koko turhakkeelle (Koska on vain se aidosti neutraali pronomini ´hän´), mutta juuri tasa-arvon toteutuminenhan tässä onkin kotimaisille riemuidiooteille se "ongelma". Merkityksellisin ongelma kuitenkin on näiden henkilöiden oma mielenterveys, ja ilmeisen matalahko älykkyysosamäärä.

[Aave]

Tämä lukeutuu luultavasti lokeroon Lööppilehtien kesätoimittajat; sairaan nopee!

[a4]

Ranskassa järkeen nojaava kielipoliisi pamputti niin, että koko "sukupuolineutraalin" ilmaisun opettaminen ja käyttäminen kiellettiin kouluissa (Ja muissakin julkis-virallisissa yhteyksissä):

France Bans Gender-Neutral Language in Schools, Citing 'Harm' to Learning (MSN/Newsweek).

Rationaalinen ja pragmaattinen ratkaisu; monissa kielissä jouduttaisiin lisäksi laatimaan tämmöisen typerehtimisen vuoksi kokonaan uusia, erityisiä foneemejakin. Siinäkään ei olisi mitään järkeä, koska se ei lisäisi kieleen ja lausekonteksteihin mitään uutta tai merkityksellistä informaatiota. Oma äidinkielemme on lähtökohtaisesti immuuni koko turhakkeelle (Koska on vain se aidosti neutraali pronomini ´hän´), mutta juuri tasa-arvon toteutuminenhan tässä onkin kotimaisille riemuidiooteille se "ongelma". Merkityksellisin ongelma kuitenkin on näiden henkilöiden oma mielenterveys, ja ilmeisen matalahko älykkyysosamäärä.

En minä ainakaan haluaisi puhua ja kirjoittaa Agricolan aikaista suomea.
Rakenteellinen epätasa-arvo näkyy myös kielen rakenteissa ja niitäkin on jo iät ja ajat päivitetty siinä missä myös Agricolan aikaisen Suomen muitakin rakenteita. Taivaan kiitos.
Tosin vieläkin Suomessa kutsutaan vanhojen perinteiden vuoksi miesvähemmistön mukaan nimetyllä tittelillä eduskunnan naispuolista puhemiestä rouva puhemieheksi. Homoja ei sentään enää vangita ja naisetkin saavat äänestää.

'10 French women make up a group of Françaises; but add just one male and they become Français.'
https://sure-languages.com/languages/gender-neutral-french-the-inclusive-writing-debate/


Spot the woman: The Académie française, France's august language watchdog, has welcomed just 10 women since its inception in 1635.

"New words often surprise and shock, as did the feminised forms of job titles only a few decades ago," she said in an interview with FRANCE 24. "But evidence shows that words and other habits are readily adopted when they are useful and make sense."

The spread of words like "iel" and "toustes" (a contraction of the masculine and feminine terms for "all") signals a new horizon in inclusive writing, one that goes beyond the original endeavour to feminise the French language.
"Such words serve both a political purpose, opening to transgender and non-binary representations, and a practical one, for instance using neutral terms when a person's identity is not known," said Perrier.
https://www.france24.com/en/culture/20210225-françaises-français-why-the-french-language-need-not-be-so-sexist

Itse näkisin kielten kehittyvän ihmisten mukana tulevaisuudessa kohti yhä sukupuolettomampaa ilmaisua ja ilmiasua.

[Toope]

Ranskassa järkeen nojaava kielipoliisi pamputti niin, että koko "sukupuolineutraalin" ilmaisun opettaminen ja käyttäminen kiellettiin kouluissa (Ja muissakin julkis-virallisissa yhteyksissä)...

Itse olen sitä mieltä, että ranskalaisten olisi syytä olla enemmän huolissaan yhteiskunnastaan, kuin kielensä oikeinkirjoituksesta...

Ranskan kieli ei ole ongelma, vaan ranskalaisuuden häviäminen.

[Melodious Oaf]

Ai niin. Yksikön kolmannesta persoonasta silloin kun ei tunneta sukupuolta on yleisesti käytetty feminiiniä eli she-sanaa. Näin minutkin on opetettu.

Tää on kyllä tosi mielenkiintoinen tieto Jossain Dawkinsin The God Delusionin jälkeisessä kirjassa käytettiin muistaakseni vaihdellen he- ja she-pronomineja. Mun mielestä se tuntuu vähän kankealta ja sukupuoleen osoittelevalta, mutta näissä nyt näkee kaikenlaista, ja mikäs siinä, kokeilkoon kukin sitä, minkä parhaaksi katsoo. Mulle on kuitenkin ihan uutta se, että Hayabusan kuvaama she-sanan käyttö olisi yleinen tai vallitseva käytäntö.

Ehkä se on jossain vaiheessa ollut joku trendi, mutta mulla ei ole siitä oikein tarkkaa käsitystä. Ihan usvaisella mutulla veikkaisin että joskus ysärillä tai vaikka vielä kymmenen vuotta sitten sellainen mun mielestä vähän kömpelöltä tuntuva she'n  käyttö geneerisenä pronominina ois ollut yleisempää kuin nyt. Mutta jos Hayabusalla on tästä jotain tietoa, lähteitä tai muuta, olisin kiinnostunut niistä kuulemaan.

Olen kallistunut vähän sille kannalle, että aiemmin kuvaamani käytännössä kaikkien (paitsi ihan omituisen nuivien kielipoliisien) hyväksymä they-pronominin käyttö viittaamaan henkilöihin sukupuoleen katsomatta on sellaista, ettei they siinä oikeastaan ole pronomini. Sellaisessa rakenteessa kuin Everyone should have their voice heard voi tulkita niinkin, että they on vain eräänlainen viittaussuhteita selventävä apusana, joka vertautuu johonkin logiikan kvanttoreihin: "kaikille X pätee Y".

Kyse oli lähinnä siitä, että tästä se helposti ja aika luontevasti yleistyy myös tapauksiin, joissa puhutaan yksittäisestä henkilöstä: Each child played with their parent. Edellinen ei kalskahda mun korvaan oikeastaan mitenkään, vaikka joskus taannoin siihen olis varmaan tarjoiltu punakynää.

Tästä avautuu sellainen kielen uudelleenanalysoinnin mahdollisuus että they'tä voisi käyttää ihan kunnon yksikön pronominina, ja tää on kai nyt se, mikä joitain aktiivisesti risoo: Casey is a gender-fluid person. They are from Texas and enjoy tacos.

Mun pointti on lähinnä se, että tossa on looginen jatkumo sille, miksi just they sanana valikoituu tohon tehtävään, ja vaikka se on uusi ja ehdotettu muutos, jossa on poliittista agendaakin takana, se silti noudattaa yhtä tavallisimmista kaavoista, millä luonnolliset muutokset kielessä tapahtuvat: On olemassa jotain variaatiota, jossa on erilaisten rakenteellisten analyysien mahdollisuus, ja sitten joku uus juttu syntyy tämmösestä uudelleen ja eri tavalla näkemisestä tai analyysistä.

Aave linkkasi pariin otteseen Dawkinsin kirjoittaman Politico-verkkolehden artikkelin, jossa tämä kertoo liittyneensä  Helen Pluckrosen perustamaan Counterweight-nimiseen yhteisöön, joka pyrkii esittämään faktapohjaista tietoa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä aiheista ja asettumaan "vastapainoksi" Critical Social Justice Theoryna tunnetun teoreettisen viitekehyksen ylivallalle näissä asioissa akateemisissa ympyröissä ja muuallakin.

Huoli näistä asioista on ihan todellinen, ja on hienoa, että tiedeyhteisöstä löytyy fiksua porukkaa, joka jaksaa perehtyä tähän niin, että pyritään ihan oikeasti lukemaan sitä raskastakin  teoriatuubaa ja ottamaan asioista selvää. Jos mä nyt aika ylimalkaisen selailun perusteella muotoilen, mitä olen tosta ymmärtänyt, niin huoli on sellainen, että akateeminen vapaus ja ilmaisun ja ajattelun vapaus ovat ihan todella uhattuina. CSJ-teoria sanoo, että kaikki tieto on suhteessa niihin valtarakenteisiin, joissa se syntyy, ja eräänlainen vapautuksellinen eetos on opettaa uusia sukupolvia kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia. Harmillisesti vain CSJ itsessään sisältää ison nipun oletuksia siitä, minkälaiset ne valtarakenteet ovat ja mitä ja miten pitäisi ymmärtää, eikä teoria kuitenkaan kannusta omia oletuksiaan kyseenalaistamaan. Ihan palikkatasolla vaikka niin, että on joku empiirinen kysymys, ja siinä kohtaa sanotaan, että tutkijoilla ja varsinkin valkoisilla heterotutkijoilla ja eritoten miehillä ja cis-sukupuolisilla on ihan liikaa valtaa ja he ovat puhuneet jo tarpeeksi, joten heidän pitää olla hiljaa ja kuunnella kun joku CSJ-ihminen selittää, miten nämä asiat menevät, kun vähän paremmin näkee ja ymmärtää.

Oletetaan että valkoiset ovat vahvemmassa asemassa ja sortajia verrattuna värillsiin tai muiden etnisten ryhmien edustajiin, miehet naisiin ja kaikkiin muihin hypoteettisiin sukupuoliin nähden, heterot suhteessa homoihin ja muulla tavalla seksuaalisuutensa kokeviin, perusterveet suhteessa vammaisiin tai jostain mielenterveyden häiriöstä kärsiviin ja niin edelleen. Mitä etuoikeutetummassa asemassa joku on, sitä vähemmän hän näkee tai mitään mistään ymmärtää. Mitä sorretummassa tai huonommassa asemassa, sitä parempi ja hienompi kyky nähdä ja ymmärtää ja sitä myöten myös tehdä tieteellistä tutkimusta.

Jos lukee Richard Dawkinsin tai vaikka Helen Pluckrosen suoria kannanottoja näihin sosiaalista oikeudenmukaisuutta sivuaviin asioihin, ei sieltä löydy juuri mitään tukea sille, että esimerkiksi juuri they-pronominin käyttö tai EU:n tai liikenne- ja viestintäministeriön pöhinä siitä, miten naisten olisi hyvä opiskella enemmän tietotekniikkaa, hakeutua hanakammin ICT-alan töihin, kokeilla ennakkoluulottomammin koodaamista ja niin edelleen, olisivat myös näiden "korkean profiilin" ihmisten mielestä joitain isoja typeryyksiä tai merkittäviä ongelmia.

Se ei mene niin, että joko kaikki Social Justice -jutut ovat paskaa tai sitten ne ovat kaikki oikeassa ja maailmaa parantavia, vaan nimenomaan Counterweight korostaa sitä, että ei pidä antaa sen retoriikan puskea itseä ottamaan tällaista polarisointia annettuna niin, että on muka pakko valita mustavalkoisesti. Ennemmin niin, että siellä voi olla oikeasti vaikeita kysymyksiä, joista ihmisillä voi olla täysin perustellusti eri mielipiteitä. Sekä CSJ-teorian väitteet että näissä asioissa on jotain helppoja tai ilmeisiä "oikeita ratkaisuja" että tällaiseen vastareaktiona jonkun koulubiologian pohjalta vedetyt yhtä mustavalkoiset "tämähän on päivän selvä asia ja kyllä minä tiedän" -retostelut ovat yhtä lailla todellisen asiakeskustelun tiellä tai... 

Mun on vaikea nähdä, miten esimerkiksi Aaveen kirjoitukset kokonaisuutena katsoen olisivat linjassa näiden kantojen kanssa. Ihan pienellä sarkasmilla ja vinoilulla voisi sanoa, että hän "seisoo" ehkä jossain Jordan Petersonin ja 4chanin välimaastossa.

En halua leimata kenenkään kantaa typeräksi ennakkoon, vaan lähinnä tarkoitan, että tähän asti lukemani perusteella tätä voi katsoa perustellusti niinkin, että Aave kyllä esiintyy aivan huimaavan kyvykkäänä, mutta varsinaisesti ne ilmaistut ajatukset ja kannat ovat monessa kohtaa hämmästyttävän samannäköisiä kuin melko poteroituneen ihmisen, jolle joku täysin polarisoitunut ja mustavalkoinen vastakkainasettelu on vain oiva tilaisuus tuutata tärkeilevää shaissea eetteriin. Ja tiedostan, että jonkun mielestä toi sama luonnehdinta sopii yhtä lailla tai peremmin itseeni -- mutta ei se haittaa

Ei se ole mustavalkoisesti niin, että kaikki puhe jostakin toivotuista pronomineista olisi vammaista paskaa. Siinä on aste-eroja ja tilannekohtaisia eroja, joilla on ihan oikeasti merkitystä. On eri asia käyttää jotain they-sanaa kohtelisuussyistä pronominina kuin se, että on joku helvetin iso kirjo erilaisia kaikenkarvaisia pronominivirityksiä, joista pitäisi kunkin kohdalla muistaa ja osata valita juuri se oikea, koska muuten joutuu mustalle listalle tai saa potkut, tulee sakot tms.

Ja vielä eri asia on se, jos sekoitetaan asioita niin pitkälle, että jonkun ihmisen identiteetti sekoitetaan biologiaan niin, että pitäisi puhua vaikka kromosomeista tai muutoin empiirisistä tieteen asioista niin, ettei se vahingossa loukkaa ketään, kun puhuu vaikka uroksista ja naaraista tai miehistä ja naisista.

Mä nyt heittäisin tähän, että esimerkiks nää trans- ja muunsukupuolisten oikeudet eivät ole mikään koulubiologian "on vain mies ja nainen" -periaatteella täysin yksioikoisesti ratkaistavia asioita. Vaan siis esimerkiksi kysymykset siitä, millä edellytyksillä voi mennä naisten tai miesten pukuhuone-. tai saniteettitiloihin tai millä edellytyksillä voi osallistua johonkin kilpaurheiluun ovat sellaisia, että niistä voi esittää täysin perustellusti toisistaan eriäviä mielipiteitä.

Jonkun mielestä miehestä naiseksi siirtynyt voi kilpailla naisena, jos hormoniarvot ovat tietyissä rajoissa. Jonkun mielestä ei voi ollenkaan. Jonkun mielestä voi ehkä siinä vaiheessa, kun biologisesti miehenä kasvamisen vaikutuksia pystytään tarkemmin todentamaan ja mittaamaan niin, että saataisiin jotkut vähän paremmat reiluuden kriteerit kuin mitkä nyt ovat mahdollisia.

Jonkun mielestä jos on kulli, ei ole mitään asiaa naisten pukuhuoneisiin, tai jos on tissit ja/tai römpsä, ei voi käyttää miesten tiloja. Jonkun mielestä voi jos käyttäytyy asiallisesti ja huomaavaisesti.

Eikä noi ole sellaisia juttuja, että nostaisin vain käteni pystyyn ja sanoisin, että onpas vaikeaa ja ei voi tehdä mitään. Vaan siis niissä on potentiaalisesti enemmän kuin yksi tapa tehdä asiat hyvin ja fiksusti. Pitää tehdä joku päätös ja pyrkiä toteuttamaan se mahdollisimaan hyvin ja järkevästi. Otetaan käytännön järjestelyissä huomioon kaikki tieto ja data, mitä asiasta on, ja korjataan päätöstä, jos ilmenee, että jotain olennaista on jäänyt katveeseen -- tolleen niin kuin ihan palikaksi väännettynä.

Laitan viestin loppuun pari suoraa sitaattia Richard Dawkinsilta ja Helen Pluckroselta. Counterweightin materiaalit ovat mielenkiintoisia ja monin paikoin hyviä, mutta helpommatkin tekstit saattaa tuntua aika raskaalta ja epämääräiseltä eestaas soutuhuopaamiselta.

Mun pointti tässä varsinaisesti on se, että nää kaikki asiat ei kuitenkaan ole ratkaistavissa pelkästään sillä, että lukee Politicosta tai jostain jonkun artikkelin, eikä sillä että on tapana pitää itsetuntoa niin kovilla kierroksilla, että tuntee olevansa muita parempi, ymmärtävänsä paremmin ja että on jotenkin niin mystinen ja ylivertainen että ei kukaan sua pysty lukemaan tai missään ikinä peittoamaan Se on tavallaan aika suloista sekin kyllä.

Hyvä itsetunto korreloi kyllä motivaation, jaksamisen, hyvän olon ja onnellisuuden kokemusten kanssa. Mutta lopulta siinä on kyse omasta käsityksestä ja kokemuksesta eikä faktoista, ja se voi pahimmillaan johtaa myös ongelmiin. Korkealla itsetunnolla operoiva ihminen saattaa reagoida kritiikkiin niin, että muut ovat tyhmiä ja väärässä, ei jaksa käyttää aikaa mihinkään turhanpäiväiseen ja kyllä minä tiedän ja osaan. Se toimii monesti yllättävän pitkälle ja hyvin, mutta omien virheiden ja vastoinkäymisten kohdalla itsemyötätunto on silti omanarvontuntoa huomattavasti jämerämpi perusta oman itsen ja toiminnan hahmottamiselle sekä myös toimminnan korjaamiselle.

Edellinen menee jo uuteen ja eri aiheeseen, mutta mä nyt tuuttaan tän tänne tämmösenä sen sijaan että aloittaisin uusia aiheita CSJ:stä ja itsemyötätunnosta erikseen. Jos niistä syntyy jotakin keskustelua tai porukka haluaa niistä puhua, asian voi varmaan korjata myös jälkikäteen. Tää nyt on tämmönen pitkä, rönsyilevä tekstipökäle, mutta kuka tahansa voi mun puolesta aloittaa noista tai mistä hyvänsä tähän liittyvästä uuden aiheen.

Alla on pätkä vanhaa Twitter-keskustelua vuodelta 2015:








Ja bonuksena vähän tuoreempi suoraan pronomineihin liittyvä kommentti Helen Pluckroselta:



Tästä huolimatta on totta kai tilaa sellaisellekin perustellulle mielipiteelle, että pronominien erikseen ilmoittaminen ylipäätään on ihan vitun vammaista typerehtimistä. Mutta tossa nyt kuitenkin on kyseessä näihin Social Justice -hommiin aika pitkään ja hartaasti perehtynyt CSJ:n kriittikko, ja suoraan asiasta eli pronomineista puhuttaessa tulee tollanen kommentti, joka vähän viittaa siihen, että hänestä sellainen vahva ja stereotyypittelevä reagointi että pronominsa ilmoittavat henkilöt olisivat jotain ihme lillujia ja typeryksiä, ei ole sekään mikään järjen riemuvoitto.

Ei toi Helen Pluckrose mikään mun esikuva tai jumala tietenkään ole, mutta koko tän Twitter-osuuden oli tarkoitus mun maalailuja selkeämmin kyseenalaistaa ajatusta, että kaikki oikeasti fiksut ihmiset tai tutkijat tai biologit tai mitä näitä nyt on seisois täsmälleen siellä missä Aave jonkun Politico-artikkelin nojalla nyt vaikutti antavan ymmärtää niiden seisovan.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin lopun linkkien takaa löytyviltä sivustoilta löytyy paljon hyvää tekstiä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tosin ehkä enemmän siitä näkökulmasta, miten rasismiin ja diversiteettiin tai erilaisuuteen suhtautuminen etenkin USA:ssa ja etenkin akateemisissa ympyröissä kusee.

Omasta puolestani totean vielä, että noiden maailmaa parantamaan pyrkivien CSJ:n sukuisten kyhäelmien kritisoinnissa on vaikeaa se, että totta kai vallitsevia käsityksiä voi, saa ja kuuluukin kyseenalaistaa. Totta kai kielellä on merkitystä, ja totta kai myös valtarakenteet vaikuttavat siihen, miten asioita tutkitaan, miten tutkimusongelmat valitaan, kehystetään ja niin pois päin.

Mä puolustaisin jossain määrin jopa akateemista "hörhöilyä" tai semmosta yhteiskuntatieteellistä ja filosofista hapatusta, noin niin kuin esimerkiksi. Tulee mieleen muun muassa sosiaalipedagogiikka, joka on mun mielestä parhaimmillaan oikeasti helvetin hyvää ja asiallista hapatusta. Ja sitten ehkä toisaalta joku kriittinen pedagogiikka, josta täytyy sanoa, että joku toimintatutkimus menetelmänä joskus mahdollistaa ihan kasuaalisten subjektiivisten havaintojen esittämisen vakavan tutkimustyön ytimenä. Mutta niin paljon kuin toimintatutkimukset tai joku "osallistuva havainnointi" tai "yhdessä kulkemisen menetelmä" sun muu voikin sapettaa, niin kyllä se on niin, että eivät ne kuitenkaan kokonaan ole paskaa Se on vaan Neil Youngia lainatakseni aika semmonen fine line.



Helen Pluckrose: What Social Justice Gets Right

Helen Pluckrose: What do we Mean by Critical Social Justice

[Aave]

Mä puolustaisin jossain määrin jopa akateemista "hörhöilyä" tai semmosta yhteiskuntatieteellistä ja filosofista hapatusta, noin niin kuin esimerkiksi.

Epäilemättä, sillä tottahan puoskarit toisia puoskareita puolustavat.

Laittamasi Twitter-pätkä oli vuodelta 2015; minun laittamani artikkeli tältä vuodelta, eikä kyseessä ollut Politico, vaan The Spectator.

Sitä paitsi, kysehän ei ole vain jostain ajoittaisesta hörhöilystä vaan pseudotieteestä, jolla ei pitäisi olla akatemioissa mitään sijaa. Ehkä sinne opetusohjelmiin ja omaksi tieteenlajikseen voisi lisätä vielä parapsykologian, akatemioita "rikastuttamaan"...

Academic Grievance Studies and the Corruption of Scholarship  (areomagazine.com).

Puolustele vain keskenäsi.   

[Aave]

Opiskelijoiden kesken vängätään Suomessa näinä päivinä siitä, että osa ammattikorkeakoulun ensimmäistä vuotta käyvistä on ryhtynyt nimittämään itseään fukseiksi. Termillä tarkoitetaan eksklusiivisesti yliopiston ensimmäisen vuosikurssin kävijää, ei ammattikorkeakoulua. Vänkäyksiä on ollut ihan hauska seurata ja kieltämättä ammattisurkeaa käyvistä saa myös vähän sellaisen vaikutelman, että akateemista termiä omimalla haluaisivat asettua ja sekoittua ikään kuin samalle viivalle ylälipastoa käyvien kanssa. Itse olen ollut sillä kannalla että keksikööt itselleen oman yleistermin, ei sen luulisi olevan hankalaa.