Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Hayabusa]

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Jep. Älykkyys on kuin...

[kertsi]

Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?

Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Eli perustelusi ovat pelkkää mutua.

Eli olet itse ilmeisesti erittäin ahkera, menestystä tavoitteleva ja kuuliainen auktoriteeteille.

"Olen jo pitkään tiennyt, että varmin merkki oikeassa olemisestani on se, että vastaanväittäjä siirtää keskustelun minun persoonaani "

[kertsi]

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Jep. Älykkyys on kuin...

Hauska.
Älykkyys on kuin komeus (lue: kasvojen symmetrisyys) miehellä. Komeilla miehillä on usein vähemmän syytä ponnistella naisen nautinnon eteen sängyssä, kun saavat naisia muutenkin (ainakin sen yhden kerran). Komeimmat miehet ovat kehnoimpia sängyssä. Mahdollisena poikkeuksena kalapuikkoviiksiset miehet, jotka ovat vielä kehnompia. (Yhtä tieteellisesti pätevää päättelyä kuin veli Brutolla.)

[Xantippa]

Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?

Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

[MrKAT]

Google "rationality test":

What is rationality in testing?
Although intelligence as measured by IQ tests is important, so is the ability to think rationally about problems. The surprise is that less intelligent people usually perform just as well as highly intelligent people on problems that test rationality. Here are a few questions that test if you're a rational thinker

1. A bat and ball cost $1.10 in total. The bat costs $1 more than the ball. How much does the ball cost?

2. Is the following conclusion logically valid?
Premise 1: All living things need water.
Premise 2: Roses need water.
Therefore, roses are living things.
...
- https://magazine.utoronto.ca/research-ideas/culture-society/rationality-quiz/

--> ts. älykäs voi olla yhtä surkea (liian laiska/pikainen/hätäinen) ajattelija kuin tyhmä in real life.
(Ja äänestää Trumpia ja Hitleriä ja osallistua einsatzkommandoihin (juutalaisten holocaustia kuulilla)).

[-:)lauri]

Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?

Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin. Bruttokin leimaa surutta kaikki sokeiksi auktoriteettiuskovaisiksi pelkästään sillä perusteella, että on eri mieltä kuin Brutto, mutta samaa mieltä kuin auktoriteetti, oli asianosainen kyseenalaistanut auktoriteetin tai sitten ei.

[Xantippa]

Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin. Bruttokin leimaa surutta kaikki sokeiksi auktoriteettiuskovaisiksi pelkästään sillä perusteella, että on eri mieltä kuin Brutto, mutta samaa mieltä kuin auktoriteetti, oli asianosainen kyseenalaistanut auktoriteetin tai sitten ei.

Ja mistähän Brutto tietää edes, koska kyseessä on auktoriteetti. Maailma kun ei valitettavasti ole enää niin selkeä, että voisimme määritellä hierarkian ylhäältä alas ja alhaalta ylös aukottomasti ja helposti.

T: Xante

[Brutto]

Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?

Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin.

En tiedä mistään onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin, ellei tuo kyseenalaistaminen ole tapahtunut julkisesti. Älykäs voi tehdä sen myös hiljaa mielessään ja päätyä kyseenalaistamisprosessin jälkeen samaan tai eri johtopäätökseen auktoriteetin kanssa. Auktoriteettiuskovainen sen sijaan ei koskaan kyseenalaista, vaan ottaa kuuliaisesti aina auktoriteetin esitykset totena. Mutta sellaista auktoriteettia ei ole olemassakaan joka olisi aina täysin oikeassa. Pahimpia ovat poliittiset ja uskonnolliset auktoriteetit. Ne ovat lähes aina väärässä.

[Xantippa]

En tiedä mistään onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin, ellei tuo kyseenalaistaminen ole tapahtunut julkisesti. Älykäs voi tehdä sen myös hiljaa mielessään ja päätyä kyseenalaistamisprosessin jälkeen samaan tai eri johtopäätökseen auktoriteetin kanssa. Auktoriteettiuskovainen sen sijaan ei koskaan kyseenalaista, vaan ottaa kuuliaisesti aina auktoriteetin esitykset totena. Mutta sellaista auktoriteettia ei ole olemassakaan joka olisi aina täysin oikeassa. Pahimpia ovat poliittiset ja uskonnolliset auktoriteetit. Ne ovat lähes aina väärässä.

Ja jos poliitikko on älykäs, hänen täytyy ymmärtää olevansa lähes aina väärässä.

On jotenkin...liikkiksen entisaikaista ajatella maailmaa  nimenomaisesti tai ollenkaan auktoriteettien kautta. Maailma on nykyisellään niin pirstonainen, että ylipäätään "määrittele auktoriteetti" on melkoinen tehtävä.

Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

T: Xante

[-:)lauri]

Eli sokeaa auktoriteettiuskoa ei päätelläkään kyseenalaistamisen perusteella - toisin kuin Brutto yritti harhauttaa - vaan pelkästään määrästä paikkansa pitävää tietoa, jota auktoriteetilla saa Bruton mielestä kulloinkin olla.

Monessako asiassa auktoriteetti saa olla oikeassa ennen kuin tuo eksakti määritelmä "joka asiassa" täyttyy, ja jolloin auktoriteetti ei enää voi olla oikeassa, riippumatta siitä, onko auktoriteetti oikeassa (ja kyseenalaistettu) vai ei?

[Karikko]

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Yleensä riittää esimerkiksi poliittisen tiedon kyseenalaistaminen, ja kaikki tietohan on jossain määrin poliittista. Jollakin on jokin motiivi levittää sitä..

Tieteessä taas ei tarvitse kyseenalaistaa tietoa, vaan pikemminkin niiden tietojen selityksiä.

Tai merkityksiä, mitä merkitystä kulloinkin jollakin asialla on-Pelkkä puheiden uskominen ei riitä.

Esimerkiksi, miten kaukana ollaan tiedon soveltamisesta toimintaan, vaikka kaupallisen sovellutusten kautta.
Tuleeko jokin mahdolliseksi--ja paljonko maksaa vesitynnyrillinen lämpöä..

Englannissa Oxfordin lähellä sijaitsevassa JET-koereaktorissa onnistuttiin tuottamaan 59 megajoulea energiaa fuusiovoimalla alle kymmenessä sekunnissa. VTT:n mukaan tuotettu energia riittäisi esimerkiksi vesitynnyrin kiehauttamiseen

[Hayabusa]

Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.

[Xantippa]

Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.

Ja otetaanpas uusiksi boldauksen kanssa, jos auttaisi, kun en yhtään ymmärrä, mikä on Hayabusan mielestä minun sanomassani kuin vanhasta suomalaisesta uskosta, kun en sanonut mitään tuonne hänen tulkintaansa päinkään olevaa.

T: Xante

[Hayabusa]

^Totta, voihan korrelaatio olla negatiivinenkin. Ja kun katsoo näitä nykypäivän auktoriteetteja - sannoja, emmoja ja miisoja - niin negatiivisen puolellahan tuo painuu. Pahoittelut huonosta lukutaidosta.

[Xantippa]

^Totta, voihan korrelaatio olla negatiivinenkin. Ja kun katsoo näitä nykypäivän auktoriteetteja - sannoja, emmoja ja miisoja - niin negatiivisen puolellahan tuo painuu. Pahoittelut huonosta lukutaidosta.

Haluaisin kyllä vielä lisätä, että en todellakaan puhunut vain auktoriteettien ja älykkyyden korrelaatiosta.

T: Xante