Älykkyys, geenit ja menestyminen

[safiiri]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.

Vihreät syöttävät lapsille vain kasvisravintoa, joten eivät kasva yhtä älykkäiksi, koska aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa?

Ei, Toope hyvä. Kyllä kyse on vaikkapa siitä, että jo äiti raskausaikanaan ja sitten lapsi kasvuvaiheessaan voi olla huonolla ja puutteellisella ravinnolla esim. siksi, että elää valtiossa, jossa kärsitään nälästä. Tämä ei nyt kuule ole mikään kasvissyönti vs. lihansyönti keskustelu. Kasvisruokavalio voi erinomaisen hyvin olla täysipainoinen. Lihaa sisältävä sekaruokavalio puolestaan voi olla aivan liian yksipuolinen. Molemmissa on myös mahdollista yksinkertaisesti saada ravintoa liian niukasti. Liian runsaasti ravintoa one helpompaa saada sekaruokavaliossa, mutta kyllä varmasti myös kasvisruokavaliolla on mahdollista hankkia ylikiloja, jos pontevasti yrittää.

[safiiri]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.

Luokka ratkaisee. Hyvinvoivat vanhemmat ruokkivat lapsiaan paremmin.
Genetiikka ratkaisee osin, koska lapsilla on taipumusta seurata vanhempiaan.
Se selittää toki vain osan, koska kasvatus on tärkeää. Älä kouluta lastasi lähiögangsteriksi, vaan valvo heidän koulunkäyntiään.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238

Ei tämä ole vain yksilöiden ratkaistavissa oleva asia. Ei varsinaisesti ole vain vanhempien valistuneisuudesta kiinni, jos ympäröivä yhteiskunta on rakenteellisesti syrjivä tai tarjolla on heikosti mahdollisuuksia tehdä ns. hyviä valintoja. Onkin siksi jännää, että jaksat niin kiivaasti vastustaa syrjivien rakenteiden muuttamista vähemmän syrjiviksi, vaikka näköjään myönnät ympäristön merkityksen.

[safiiri]

HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

EROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.

HS 10.11.2020

[-:)lauri]

HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

EROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.

HS 10.11.2020

Älykkyys kuitenkin vaikuttaa olevan enempi raaja kuin varsinaisesti sen pituus tai joku muu sen ominaisuus, mitä tulee geeneihin, sillä älykkäimmät ihmiset esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa eivät ole lähempää sukua toisilleen kuin evolutiivisessa sukupuussaan välissä oleville idiooteillle.

[safiiri]

HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

EROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.

HS 10.11.2020

Älykkyys kuitenkin vaikuttaa olevan enempi raaja kuin varsinaisesti sen pituus tai joku muu sen ominaisuus, mitä tulee geeneihin, sillä älykkäimmät ihmiset esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa eivät ole lähempää sukua toisilleen kuin evolutiivisessa sukupuussaan välissä oleville idiooteillle.

Lähinnä siis tässä yritin kertoa, että VAIKKA toteaisimme älykkyyden joltain suurehkolta prosenttiosuudeltaan selittyvän geeneillä, sekään ei vielä tarkoita, että kaikkien maailman ihmisten kohdalla tuo geeniperimä on merkittävin älykkyyden selittäjä. Eli - vaikka pituuden selittäjän geeniperimä on merkittävä, ei se siltikään selitä sitä, miksi aasialaiset ovat tuon jopa 20 cm lyhyempiä, kun tuon verran selittyykin pituuseroa ravinto yms. ympäristötekijät. Eli ympäristötekijöiden merkittävä vaikutus voi olla totta SAMAAN AIKAAN, kun on totta geeniperimän merkitys. Nämä havainnot eivät ole toisiaan kumoavia., vaan ennemminkin ilmiötä omalta osaltaan selittäviä.

(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )

[Karikko]

Niinsanottu älykkyys saattaa olla eräänlaista potentiaalin yksipuolistumista.

Matemaattisesti ja kielellisesti älykkäät ovat monesti muissa taidoissa -(lähes jälkeenjääneitä)

Tai muuten "hulluja" kuten newton pakkomielteineen, tai dirac ihmisarkana hieman autistisena tieteen nerona.

Sitä vaan, että se äly on useinkin melko suhteellista laadultaan.

[-:)lauri]

Lähinnä siis tässä yritin kertoa,...

Väärin yritetty. 

(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )

Tässä kiteytit hyvin pointtini. Hieman samalla tavalla kuin on pituuskasvun kanssa, älykkyys voi kehittyä huippuunsa vain muutamassa sukupolvessa, mutta myös taantua idiootin tasolle vain muutamassa sukupolvessa, mutta kuitenkin niin, että tuo älyllisyyden kehitys suuntaansa voi olla nopeampaa kuin pituuskasvun kanssa. Se ei siis vaikuta olevan jokin varasto, johon kertyy sukupolvesta toiseen lisää ja lisää potentiaalia, joka vieläpä jotenkin maagisesti realisoituisi kunhan ihonväri vain sattuu olemaan valkoinen. Tai ainakaan sitä niin sanottua geneettisen älyn nollatasoa ei ole pääteltävissä mensatestein.

[safiiri]

Lähinnä siis tässä yritin kertoa,...

Väärin yritetty. 

(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )

Tässä kiteytit hyvin pointtini. Hieman samalla tavalla kuin on pituuskasvun kanssa, älykkyys voi kehittyä huippuunsa vain muutamassa sukupolvessa, mutta myös taantua idiootin tasolle vain muutamassa sukupolvessa, mutta kuitenkin niin, että tuo älyllisyyden kehitys suuntaansa voi olla nopeampaa kuin pituuskasvun kanssa. Se ei siis vaikuta olevan jokin varasto, johon kertyy sukupolvesta toiseen lisää ja lisää potentiaalia, joka vieläpä jotenkin maagisesti realisoituisi kunhan ihonväri vain sattuu olemaan valkoinen. Tai ainakaan sitä niin sanottua geneettisen älyn nollatasoa ei ole pääteltävissä mensatestein.

Mitä ilmeisimmin siis pituuden että älyn geneettisyyttä on mahdollista tällä tavalla verrata. Molemmat ovat kyllä jossain määrin periytyviä (geeneistä riippuvaisia), mutta molemmat ovat myös ympäristötekijöistä riippuvaisia. Toisaalta periytyminen ei ole ihan siihen tapaan yksiviivaista, että vaikkapa sukulaisuus jotenkin suoraan tarkoittaisi pituuden / älyn samanlaisuutta. Toki vielä hullumpaa on se, jos ei puhuta edes yksilön pituudesta / äo:stä, vaan väestön keskimääräisestä pituudesta / äo:stä. Siinä kun juuri paljon ääripäiden edustajia ja paljon keskimääräisiä saattaapi tuottaa saman keskimääräisen pituuden / äO:n. Vaikeaa kuitenkaan ajatella, että olisi ihan sama asia, jos väestö on joko hirveän lyhyitä tai hirveän pitkiä yksilöitä, kuin jos he ovat kaikki tasamittaisen keskipituisia. Vähintäänkin suurten yksilöerojen populaatiossa pitää hiukan tarkemmin miettiä, mille korkeudelle se naulakko kiinnitetäänkään.

[Toope]

Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koska tuo kyseinen väitöskirja ei edes etsinyt eroja kansanryhmien - ainakaan eri etnisten ryhmien - välillä saatikka näiden erojen selityksiä (käytettäväksi esim. rasistiseen kansanryhmiä vastaan kiihotukseen), miten se olisi sellaisia voinut edes periaatteessa löytää? Sellaista, mitä ei tutkita ja etsitä, harvemmin löydetään.

Tiivistelmä kertoo:
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten lapsen ominaisuudet ja
saavutetut valmiudet, perheen voimavarat sekä vanhempi-lapsisuhde ennustavat
lapsen kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia varhaislapsuudesta
kouluikään.

Kopekin viesti kyllä kertoo siitä, että sivistyneet vanhemmat lukevat lapsille ja opettavat heitä lukemaan. Toiset vanhemmat kasvattavat lapsia pleikkarin ja telkun avulla. Tulos lienee selvä, kun mitataan noiden lasten menestymistä koulussa ja jatko-opinnoissa?

Kyllä, sivistyneet vanhemmat kouluttavat sivistyneempiä lapsia. Koulutus periytyy. Mutta ei väistämättä. Duunarivanhempikin kykenee opettamaan lastaan oppimaan.

Ei tarvitse pleikkarilla kasvattaa, kirjoilla, saduilla, luonnossaliikkumisella tms. on mahdollista. Se on myös valinta vanhemmille.

[Kopek]

Ylen uutissivulla kerrotaan, että...

"Lähi-idässä tai Afrikassa syntyneiden vanhempien lapsilla, erityisesti tytöillä, oli tutkimuksen mukaan heikompi koulumenestys ja heitä oli otettu huostaan muita ryhmiä useammin."

Tästä tietysti rasisti vetää omat johtopäätöksensä ja muistuttaa, että kiistanalaisessa "kartassa" edellä mainitut alueet on merkitty keltaisella ja punaisella. Että kappas vain, kun juuri noilta alueilta tulleiden lapset pärjäävät huonoiten.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:World-iq-map-lynn-2006.svg

On kysymys monimutkaisesta ilmiöstä, jossa lukuisat eri asiat vaikuttavat taustalla. Älykkyys ei kenties ole ratkaiseva tekijä, mutta tuntuisi siitä huolimatta aika epätodennäköiseltä, että esimerkiksi kiinalaistaustaiset tai muut "sinisten alueiden" vanhempien lapset menestyisivät kouluissa huonoiten.

Soininvaara: "Olemme kovin ylpeiltä Pisa-tutkimuksesta. Kiusallista kyllä, Pisa-tutkimus panee maat suunnilleen samaan järjestykseen kuin nuo pahamaineiset älykkyystilastot."

https://yle.fi/uutiset/3-11663854

[Toope]

Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?

[Kopek]

Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?

Lainaus on Soininvaaran blogista vuodelta 2007. Artikkelin lopusta. 

https://www.soininvaara.fi/2007/10/25/ovatko-alykkyystutkimukset-tieteellisia/

Soininvaaran vanhoja kirjoituksia lukiessani minulle on tullut mielikuva, että Soininvaara mielessään tunnustaa "tosiasiat", mutta ei voi sitä myöntää. Niinpä hän kiertelee ja kaartelee.

https://www.soininvaara.fi/2007/10/26/alykkyyskeskustelusta/

[Toope]

Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?

Lainaus on Soininvaaran blogista vuodelta 2007. Artikkelin lopusta. 

https://www.soininvaara.fi/2007/10/25/ovatko-alykkyystutkimukset-tieteellisia/

Soininvaaran vanhoja kirjoituksia lukiessani minulle on tullut mielikuva, että Soininvaara mielessään tunnustaa "tosiasiat", mutta ei voi sitä myöntää. Niinpä hän kiertelee ja kaartelee.

https://www.soininvaara.fi/2007/10/26/alykkyyskeskustelusta/

Näin lainaus toki oli. Tekisi melkein mieli laittaa tuo vihreiden sivuille...
Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

[Kopek]

Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

Ympäristö vaikuttaa, kotiolot vaikuttavat.

Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu, hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe piiskaa vaikka vähän tyhmemmänkin jälkikasvunsa opintielle ja sitä kautta menestykseen. Apuna kiipeämisessä ovat menestyneet sukulaiset, erilaiset verkostot, vanhempien liiketuttavat ja niin edelleen. Nämä kaikki auttavat eteenpäin, vaikka perityt älynlahjat eivät "einstein-tasoa" olisikan.

Toisaalta voi olla vaatimattomasti koulutettu köyhä ja syrjäytynyt perhe, jonka lapset ovat perimältään hyvinkin älykkäitä. Sosiaalinen nousu saattaa kuitenkin katketa jo alkumetreillä, kun kotona ei tueta, eikä muutenkaan ole mitään apua kiipeämisessä. Alaspäin vetäjiä sen sijaan. Huonot kaverit, jengit, huonot esimerkit ja niin edelleen. Mutta jos tällaisesta taustasta kuitenkin vastoin odotuksia nousee korkealle, on jo läpäissyt eräänlaisen testin. Voi päätyä Putiniksi Putinin paikalle.

[Toope]

Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

Ympäristö vaikuttaa, kotiolot vaikuttavat.

Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu, hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe piiskaa vaikka vähän tyhmemmänkin jälkikasvunsa opintielle ja sitä kautta menestykseen. Apuna kiipeämisessä ovat menestyneet sukulaiset, erilaiset verkostot, vanhempien liiketuttavat ja niin edelleen. Nämä kaikki auttavat eteenpäin, vaikka perityt älynlahjat eivät "einstein-tasoa" olisikan.

Toisaalta voi olla vaatimattomasti koulutettu köyhä ja syrjäytynyt perhe, jonka lapset ovat perimältään hyvinkin älykkäitä. Sosiaalinen nousu saattaa kuitenkin katketa jo alkumetreillä, kun kotona ei tueta, eikä muutenkaan ole mitään apua kiipeämisessä. Alaspäin vetäjiä sen sijaan. Huonot kaverit, jengit, huonot esimerkit ja niin edelleen. Mutta jos tällaisesta taustasta kuitenkin vastoin odotuksia nousee korkealle, on jo läpäissyt eräänlaisen testin. Voi päätyä Putiniksi Putinin paikalle.

Silti, yhteiskuntien menestyksestä ehkä voidaan jotain päätellä?
Onko Lähi-idällä ollut aikaa kehittyä? Eikö Afrikalla muka ole ollut aikaa, kun Etelä-Korea kehittyi huippumaaksi siinä, kun afrikkalaiset vieläkin ihmettelevät, miten saisi kynittyä länsimailta ilmaista rahaa?
Noissa kulttuureissa on saatanallisesti eroja. Jotkut kulttuurit eivät toimi ja onnistu. Vika on kulttuurien sisällä.