Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa

[Amore]

^ Minulla kasvaa tyräkki muuten myös puutarhassa. Joitakin vuosia sitten huomasin siellä täällä puutarhakäytävien pientareilla näitä aika hauskan näköisiä kasveja, jotka heti mielsin jonkin sortin tyräkeiksi, mikä tuntui aika eksoottiselta näin Suomen oloissa. Siirsin muutaman yksilön hyvälle paikalle kukkapenkkiin, missä ne kyhjöttivät ainakin pari sesonkia aika huomaamattomina. Nyt niistä on vihdoin kasvanut hieno vihreä pehko, joka näyttää uhkuvan elinvoimaa ja jonka kukintakin on ihan hieno. Tyräkkipehko on jo hieman liiankin suuri, joten aion jakaa sen ja istuttaa jakopalan toiseen paikkaan kukkapenkissä. Minulla on tilaa kehitysprojekteille vähän liikaakin, sillä olen aika paljon luottanut kesäkukkiin, mutta niiden kasvu on oikullista erilaisissa sääoloissa. Esimerkiksi tänä vuonna kylmä kevät hyydytti siementen itämisen, joten kesäkukat ovat tulossa kukkaan varsin myöhään. Aion siirtyä yhä enenevässä määrin perennoihin. Tarhatyräkki on vanhemman ajan perenna, joka selviää hyvin kuivassa ja laihassa maassa eikä kasva kovin korkeaksi. Juuri passeli omaan kukkapenkkiini.

https://luontoportti.com/t/1194/tarhatyrakki

[Amore]

Mökkitontillamme ei juuri harrasteta hyötyviljelyä, mutta yhdellä perheenjäsenellä on pieni perunamaa. Hän on tällainen sukuun naitu henkilö, jota en juuri tapaa, koska hänen varsinainen mökkinsä on toisaalla ja täällä Uudellamaalla hän vain istuttaa keväällä perunat ja häipyy sitten omalle mökilleen koko kesäksi. Viime kesänä vähän ihmettelin kun perunamaan reunaan oli ilmestynyt muovilla suojattu heippalappu, jossa kehotettiin jättämään potut rauhaan. Onko muija sekoamassa vanhemmiten? Kukaan meistä mökillä kesäisin käyvistä ei tunne mitään kiinnostusta hänen perunoitaan kohtaan. Onko joku ulkopuolinen kenties käväissyt tontilla esim. pussikaljoittelemassa ja sitten vienyt jokusen perunan? Tai tehnyt niille ilkivaltaa?

Eilen yhytin syylliset astelemassa paikalle ihan päivänvalossa - kuin olisivat paikan omistajia. Peuraemo ja vasa.

Ne tuskin osaavat lukea lappusia ja vaikka osaisivatkin eivät taatusti niistä välittäisi. Paskoja eläimiä. Ihan helvetillisen paskoja.

Omassakin kukkapenkissäni on nyt parina vuotena käyty mutustamassa muutama kasvi sieltä täältä. Epäilin rusakon halunneen vaihtelua ruokavalioonsa. Rusakon kanssa olen ihan hyvissä väleissä. Se kuuluu luontoon eikä ole meillä koskaan tehnyt massatuhoa. Vähän oudolta kyllä vaikutti, että rusakko olisi yht'äkkiä kiinnostunut koristekasveista.

Meillä on aita vain tontin toisella reunalla - naapurin rakentama. Toisella reunalla on oma ryteikkömme, joka koostuu pöpeliköstä, pensaista, puukasoista ja pätkästä rakentamaani risuaitaa. Enimmäkseen vaikeakulkuista pöheikköä. Mutta muutama aukko siinä on, koska emme ole kokeneet aitaamista mitenkään tärkeäksi asiaksi. Nyt on sitten toisin. Hätistin peurat äänekkäällä hyökkäyksellä niitä kohti kuin petoeläin ainakin. Ja sitten aloin haalia kokoon oksia, joilla voisin tukkia ryteikkömme aukkopaikkoja. Viime keväänä alas revenneet suuret männynoksat olivat tähän omiaan. Isoja ja haaraisia.

Tutustuin tietenkin vielä netissä ihmisten peurakokemuksiin. Esimerkiksi Turunmaan saaristossa ongelma on niin paha, että moni puutarhuri on luopunut harrastuksestaan kokonaan. Kauhea ajatus!!!

Kekustelua Turun Sanomista:
"Kirsti": On jo ollut keskustelua peuroista ja kauriista. Esimerkiksi Turun saaristossa, mikä on vanhaa luumujen, omenien ja avomaan kurkkujen kasvatusaluetta ei kyseistä ongelmaa ollut kuin vasta 2000-luvun jälkeen. Ne syövät puiden oksat ja marjapensaat: muun muassa alppi- ja isot köynnösruusut ovat herkkua, samoin kaikki muut koristekasvit mitä pihalta löytyy. Kaikki pitää suojata verkolla, jopa perunamaa, jos aikoo satoa saada.

"Tosi on": Kirsti on kyllä oikeassa siinä, ettei täällä Turunmaan saaristossa kannata harrastaa kotitarveviljelyä. Peurakanta on niin taaja ja peurat niin kesiyyntyneitä, ettei niitä pysty pitämään poissa kasvimailta. Näin monet luopuvat hyvästä harrastuksestaan. Niin on tapahtunut meidänkin kylässä Står Tervolandetissa.

"Kirstille": On todella turhauttavaa ostaa taimia, kasvattaa ja hoitaa, huomatakseen vaan eräänä päivänä että varkaat ovat käyneet kylässä hämärän suojassa. Hiljaa kyttäävät metsän reunassa ennen kuin suuntaavat viljelyksille ja pihoille.
Niin, mikä on ratkaisu? Ihmisistä ei niin väliä, ainakaan saaristossa asuvista, kunhan vieraslajit menestyvät.

"-": Peura tulisi saada ampua ilman mitään lupaa jos se kasvimaalle tulee. Ja niille joila ei asetta ole saisivat sopia kuka tulee vahtiin ja vie saaliin. Tai sitten valtion tulisi maksa kunnon korvaus kun hakemuksen tekee.

[Hippi]

Tein tilaa parvekkeelle ja vein puolentusinaa tomaattia ulos ja olikohan niitä neljä vai viisi chiliä. Tomaattia oli kolmea eri lajiketta, kaikki pensastyyppisiä, joita ei tarvitse kovin korkealle tukea. Laitoin niihin metriset tukikepit, joiden pitäisi riittää hyvin ja jos ei riitä, niin latvahontelon pistän poikki niin sitten riittää.
-----nips -----

Noille laitoin ruukkuihin lannoitemurut, jotta pelkkä vesikin niille riittää eikä tarvitse noille erikseen kotoa kuskata vihanneksille sopivaa lannoitetta. Olen vain kastelukannusta lorottanut puolihuolimattomasti vettä aina samalla, kun olen pihakukkia joutunut kastelemaan. Tai oikeastaan noille sekä amppelikukille olen joutunut viemään vettä useammin kuin taivasalla kasvaville, sillä kovin vähäiset sateet eivät noita puiden katveessa kasvavia tavoita.

Tänään kastelureissulla tutkailin viljelysten tilannetta vähän tarkemmin ja olin pudottaa silmäni hämmästyksestä. Chiliä ja tomaattia oli tulossa järjettömät määrät. Nuo taimethan olivat sellaisia vähän kitukasvuisia varataimia, jotka biojätteen sijasta istutin ulos ruukkuihin. Siellä ne on saaneet kasvaa kaikessa rauhassa. Yksi tomaateista oli jännästi lähtenyt tukemaan itseään viereiseen pensaaseen, kun tukikeppi oli loppunut kesken. Se kyllä sieltä erottuukin kaikkein selvimmin, mutta ei kyllä osu satunnaisen ohikulkijan silmiin, jos ei osaa katseellaan sitä etsiä. Muut ovat paremmassa piilossa.

Parvekkeella kävi juuri niin kuin pelkäsin. Osan tapoin liikakastelulla taas kerran ja alustavan uuvutuksen oli pitkä hellejakso tehnyt. Siellä nyt on tulossa jokunen hyvän kokoinen chili ja lukuisa määrä kuivankesän puolukankokoisia, kun ulkona sama lajike tuottaa runsaasti normaalin kokoisia hedelmiä.

Tuottoisin tomaattini parvekkeella nuupahti ja leikkasin sen alas ja katson vieläkö se lähtee uudelleen tekemään versoja. Pari muuta tomaattia sitten ei ollut sitä, mitä siemenpussi lupasi, eli pensastomaattia. Nämä on yli kaksimetrisiä eivätkä pensasta. Pussin ohjeessa ei puhuta leikkaamisesta.

Harkitsen jopa parin ränsistyneimmän eutanasiaa parvekkeella ja hakea puskasta virkeämpiä tilalle. Tosin, ei ehkä vielä vähään aikaan kannata, jos on uusi helteitä tulossa, niin ne näyttävät pärjäävän pihalla paremmin. Mutta elokuun lopulla tai syyskuun alkupuolella voisi nuo hakea parvekkeelle kypsyttämään sadon valmiiksi, jos syysviileät alkaa aikaisin.

[Amore]

Ruukutin uudelleen pitkään unohduksessa sinnitelleen pylvästyräkin...Huolto-operaatiossa yksi pieni tyräkkipötkylä taittui irti rungosta. Aion kokeilla kasvattaa siitä uuden pistokastaimen.

Tyräkin pistokas on ilmiselvästi juurtunut, koska se on kasvattanut muutaman lehden ja pituuttakin pötkylään on tullut lisää. Se ei taida helposti haarautua, ellei sitä katkaise. Pötkylä on väriltään yhä aika kalpean vihreä, vaikka se on saanut ravinnekasteluitakin. Tällä kasvukaudella annan kasvin rauhassa kehitellä juuristoa ja opetella itsenäiseen elämään. Ensi keväänä pötkylä on kuitenkin katkaistava, koska tuollaisena yksittäisenä pylväänä se on ihan hölmön näköinen.

Vilkaisin netistä tyräkkien kuvia, mikä vakuutti minut siitä, että pötkylä on katkaistava todella alhaalta. Siihen nähden oma pylvästyräkkini on venynyt pituutta jo hieman liikaakin. Se on kynää pidempi. Varressa on alhaalla yksi kapeampi kohta, joka näyttää juuri sopivalta katkaisupaikalta. Tämä tarkoittaa, että vartta jää noin 1,5 cm. On siis todellakin lopetettava ravinnekastelut tältä kaudelta, sillä on aivan turhaa kasvattaa pötkylään enää yhtään lisää pituutta. Merileväuutetta voin kasteluveteen lisätä, jotta kasvi säilyttää värinsä. Ilokseni huomasin, että se on vihertynyt huomattavasti pistokaselämänsä alun hyvin kalpeasta värityksestä. Jottei menisi tämän kesän kasvatetut sentit hukkaan, niin pitääpä ensi keväänä katkaisun jälkeen tehdä leikatusta pötkylästä taas uusi pistokas.

[Hippi]

Muutama päivä sitten toin pihalta isoimmaksi kasvaneen tomaatin sisälle suojaan ukkosmyrskyltä, jota ei ikinä tullut. Se oli jemmattu muun kasvuston sekaan niin, että se olisi ollut eniten sään armoilla. Siirto onnistui yllättävän hyvin eikä se näytä kärsineen vaurioita. Teen parhaani jatkaakseni samalla kastelulinjalla kuin sen ulkona ollessa, eli kun vettä annetaan niin sitä annetaan paljon ja sen jälkeen vuorokaudeksi unohdan koko rehun.

Pahin vikani parvekeviljelyssä on, että olen jatkuvasti kyttäämässä, voinko niiden hyväksi tehdä jotain ja tekeminen muuttuu niille pahaksi.

Tänään kauppaan lähtiessäni huomasin, että pihalla oli yksi ruukku kaatunut. Täällä tullee nyt enemmän kuin aikoihin ja poikkeuksellisesta suunnasta, joten se oli keikauttanut yhden ruukun nurin ja tämä oli napannut toisenkin mukaansa pötkölleen. Kävin ne nostamassa ja vähän vaihdoin niiden paikkaa niin, että sietävät nyt tuon suunnan tuulen. Samalla vähän katselin, minkä verran chilejä on tulossa ja itku meinasi tulla. Villinä ja vapaana siellä on tulossa vauvan nyrkin kokoisia keltaisia habaneroja ja pari näytti olevan kypsiä jo parin päivän päästä. Noita en aikaisemmin ollut edes huomannut, kun olivat niin piilossa. Parvekkeella saman sortin habanerot on yleensä tulleet noin karviaismarjan kokoisiksi, jos niitä on ylipäätään tullut.

Ainoa todella tuottoisa chili parvekkeella on ollut Aji Cristal, joka on ollut alusta asti suosikkini. Senkin paras satovuosi oli taannoin, kun kansa uikutti meteorologien johtamana huonoa kesää. Eipähän nuo kaihtimet kovin paljoa oloja parvekkeella ole helpottaneet.

Nyt pitänee malttaa mieli vielä niin pitkään, että helteet menevät kunnolla ohi. Ei noita villejä ja vapaita tosiaan kannata tuoda ulkoa vielä hyvään aikaan pois.

[Brutto]

Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.

[ROOSTER]

Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.

Tuollaiset Kobe-kurkut voisivat olla ökyvegetaristigrillibileiden ruokatarjoilun kliimaksi. Tarjoappa kurkkuasi vaikka presidentin kokille. En tarkoita tällä kuitenkaan Jevgeniä, vaan ihan suomalaisvastinetta.   https://kantapaikka.net/index.php/topic,631.msg143636.html#msg143636

[ROOSTER]

Parvekekurkkuni ovat suuria ja maukkaita. Ei ihme, sillä niille on puhuttu, itketty, huudettu, kiroiltu ja laulettu lähes ympäri vuorokauden. Useat tähtiartistit ovat esiintyneet niille.

Närpiöläiskurkut ovat vihreitä vain silkasta kateudesta.

Ajattelin, mikä olisi noille kurkuillesi hyvä mainoslause. Miten olisi: Elämää nähneet kurkut

[Hippi]

Työkaverit aina niin kehuivat, miten viherkasvini ovat niin hyvinvointisen näköisiä ja Santtuni kukkivat upeasti. Mutta jos huoneessa puhutaan jatkuvasti paskaa, niin ainakin lannoitepuoli on kunnossa

*_*_*

Nyt viikonlopuksi on ennustettu sään oleellista syksyistymistä, joten taitaa olla aika tuoda ne villit ja vapaat parvekkeelle kypsyttämään satonsa valmiiksi. Oheisessa kuvassa pari ensimmäistä pihalta noukittua. Tuon jälkeen on jo kypsynyt pari uuttakin. Parvekkeella kypsyneestä en kehtaa laittaa kuvaa, mutta jos ajattelee karviaismarjaa, niin voi saada käsityksen koko erosta, kun nuo pari on ns. leipälautasella.

Tomaattia on tulossa varmaan useampi kilo, sillä ulkona on vielä neljä sen yhden lisäksi, jonka toin jo parvekkeelle. Vähän myöhälle tomaatit jäi, kun niiden aloituksessa oli jotain ongelmaa ja nuo on kovin myöhään jälkijunassa kasvatettuja.

[Socrates]

Onpas iso homma säilöä puutarhan sato. Onneksi peurat, jänikset ja supikoira söivät melkein kaiken.

Kesäkurpitsaa, kurkkuja, sipulia, pottuja. Toukat söivät marjapensaat.

[Hippi]

^
Mietin, että kannattaisiko kurkkuja kokeilla parvekkeella ja löysin tällaisen melko ylimalkaisen sivuston https://parveke.fi/kurkku/

Kuvatekstissä sanotaan: "Kurkku viihtyy aurinkoisella,  lämpöisellä parvekkeella ja palkitsee kasvattajansa runsaalla sadolla". Mutta mitähän tarkoittaa tuo "lämpöisellä"? Onko se sama kuin helvetin pätsi? Alin lämpötila oli tekstissä mainittu, mutta ei ylintä. Lasitetulla parvekkeella on kuuma, jos aurinko paistaa ja vaikka yrittäisi huolehtia tuuletuksestakin. Ei auttanut ne kaihtimetkaan viilentämään tarpeeksi, vaan chili heitteli nuppunsa lattialle suurimmaksi osaksi.

Perunaa olen jokunen vuosi sitten parina kesänä laittanut naapurin poikien kanssa ihan vain, jotta näkevät, miten ruoka kasvaa. Ei ollut kuin jonkun 40x40 kokoinen muovilaatikko, jonka vuorasin jätesäkillä. Muutaman aterian niistä sai. Kastelu vain oli hankalaa, kun oli umpilaatikko, niin ei oikein tiennyt mikä oli kosteuden tilanne laatikon pohjalla.

Jotain uutta kyllä voisi keksiä. Joka vuosi parvekkeen loppusiivouksessa vannon, että ei tomaattia enää. Tänä vuonna sitten oli enemmän kuin koskaan tomaattia. Sille olisi kiva keksiä joku korvike ja mielellään sellainen, jonka satoa voi käyttää vähitellen, eli satoa tulee pitkin kesää aina syksylle sati. Siinä tomaatti taitaa olla kyllä paras.

[ROOSTER]

Onpas iso homma säilöä puutarhan sato. Onneksi peurat, jänikset ja supikoira söivät melkein kaiken.

Kesäkurpitsaa, kurkkuja, sipulia, pottuja. Toukat söivät marjapensaat.

Meillä on noiden lisäksi kettu, metsäkauriita ja siili. Mahdollisesti jopa kaksi tai useampia, näköhavaintoja on vain yhdestä kerrallan.

Siili on mainio apulainen.

Luonto- ja puutarhaharrastaja Raija Salmisen mielestä siili on oiva apuri puutarhan hoidossa. Moni puutarhan tuholainen on siilille herkkua.

- Siili syö etanoita, kotiloita ja kovakuoriaisia niin, että narske vaan käy, Salminen sanoo.

- Samalla menee myös lieroja, jotka ovat hyödyllisiä. Kuitenkin siilistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Siilin ulosteita analysoimalla olen tullut tulokseen, että meilläpäin ainakin koppakuoriaiset ovat iso osa ravintoa.

[Socrates]

Pilkoin kasvimaalta tulleet (puna)sipulit pakkaseen ja nyt pakastin löyhkää sipulille, vaikka ympäröin ne kahdella muovipussilla. Aiemmin olen säilyttänyt kokonaisina kylmä tilassa.

[Hayabusa]

^Viileä, kuiva ja pimeä paikka on kai suositeltu sipulien säilytysympäristö. Ja kokonaisina.

[Hippi]

^^
Lasipurkki pitää hajut loitolla ja eiköhän se kestä pakastamisenkin. Jotta yksilöt olisi helppo irrottaa toisistaan, ne kai voisi pakata erikseen tai laittaa niiden väliin elmukelmua, siis sitä tuorekelmua vai mikä sen nimi nyt on.

Minulta usein jää puolikas sipuli myöhempää käyttöä varten, niin jämän joko puolikkaana tai valmiiksi silputtuna laitan lasipurkkiin ja jääkaappiin. Säilyy hyvin muutaman päivän ainakin. Juuri pidempään ei ole ollut tarvetta säilyttää. Mitään hajua ei tunnu jääkaapissa.