Parisuhdeketju

[Norma Bates]

naiset haluavat matkustella aivan mahdottomasti.

Toinen ongelma on koira. Sen takia meidän lässähtäneiden matureiden on vaikea löytää seuraa.

Ja minulla on kissa, mikä saa tietyt yksilöt jurppiintumaan. Minkäs teet. Jos joutuisin juttelemaan pelkille seinille, sekoaisin lopullisesti. Kun puhuu kissalle, voi ainakin teeskennellä jotenkuten täyspäistä...

[ROOSTER]

Entä jos toinen henkilö muuttuu parisuhteen aikana eikä enää vastaa niitä kriteereitä, joita toinen henkilö pitää kumppanuuden edellytyksenä (ei saa olla kaljamahaa, ei saa olla ylipainoa, ei saa olla juopottelua, ei saa olla haisemista, ei kaavamaisuutta...) ,

Hajun, eli toisin ilmaistuna tuoksun tai odöörin, on tutkittu olevan yksi tärkeä elementti parinvalinnassa. Entäpä jos eroamisten yksi syy on esim. naisen hajuaistimuksen muutos yhdessäolon aikana? Hormonivaikutukset saattavat aiheuttaa esim. raskauden aikana poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita tavanomaisiinkin tuoksuihin, entäpä jos inhon kohteeksi sattuukin puolison tuoksu? Siis se, mikä ennen sai rakkauden tunteet heräämään onkin muuttunut inhokiksi...

Mikäs oli esimerkiksi se mummojen suosikkikäsivoide jota nuoremmat eivät voi oikein sietää. Kyseessä voi olla vaikka iän ja hormonien mukanaan tuoma tuoksuresponssin muutos ajan funktiona.

Tosin voihan se myös olla niin, että toinen osapuoli tottuu omaan tuoksuunsa niin, ettei edes huomaa sen voimistumista liiallisuuksiin ja pesukertojen frekvenssi vähenee liiaksi.

[Socrates]

Norman luona haisee ainakin A) Jätelaitos ja B) Kissanpaska. Mahdollisesti myös henki ja/tai vaivainen alapää.

[Karikko]

naiset haluavat matkustella aivan mahdottomasti.

Toinen ongelma on koira. Sen takia meidän lässähtäneiden matureiden on vaikea löytää seuraa.

Ja minulla on kissa, mikä saa tietyt yksilöt jurppiintumaan. Minkäs teet. Jos joutuisin juttelemaan pelkille seinille, sekoaisin lopullisesti. Kun puhuu kissalle, voi ainakin teeskennellä jotenkuten täyspäistä...

Jos ihminen sanoo rakastavansa toista ihmistä, hän todennäköisesti valehtelee.

Mutta jos kertoo koiralle tai kissalle  "rakastavansa sitä hän varmaan on tosissaan.

Ihmiseltä- toiselta vaaditaan siis paljon enemmän, kuin lemmikiltä.

[Hayabusa]

Norman luona haisee ainakin A) Jätelaitos ja B) Kissanpaska. Mahdollisesti myös henki ja/tai vaivainen alapää.

Oho! En tiennytkään, että suhteenne on edennyt noin pitkälle. Paljon onnea parisuhteelle - myös hajumaailmaan. 

[Norma Bates]

Norman luona haisee ainakin A) Jätelaitos ja B) Kissanpaska. Mahdollisesti myös henki ja/tai vaivainen alapää.

- jollain paskalla metsätalousjätteellä toimiva lämpövoimala
- nurkkiin paskonut mirri pääsi jo nirristään ja jäljellejäänyt paskoo vain öisin, ja aamutuuletuksen jälkeen ei paska haise
- henki haisi kariekselle kun hammas oli auki, nyt se on paikattu (toki astma- ja kipulääkitys kuivattaa suuta, ja sillä pyrinkin kyttäämään asiaa)
- vulvodynia ei haise yhtään sen enempää kuin mikään muukaan krooninen kipu, vai haisevatko sinulla polvet? veriset vuodot eivät haise jos se on tip tap tipe tapia (kuullut toki juttua että on sitä vanhoilla miehilläkin tiputtelua, tosin kusen)

Ilmeisesti kuvitelma on että jos ei tykkää jostain asiasta, niin automaattisesti onkin itse siihen syyllistyväinen. No, minä olen tässä jopa ihmetellyt kun en kauheammin hikoile vaikka pitäisi olla mukamas vaihdevuodet menossa. Ehkä se kammottava, sängyn kasteleva hikoilu alkaa sitten kun estrogeeni loppuu lopullisesti. En voi tietää. Päinvastoin käytän (tuoksutonta) deodoranttia nykyään todella harvoin, kun ei vaan tunnu olevan tarvista. Miettinyt että käytinkö sitä vuosia muutenkin ihan turhaan. Jossain keskusteluryhmässä kun sanoin että en tykkää että miehet tulevat treffeille hieltä haisevina, joku muija suuttui aivan tulenpalavasti. Osoittautui että hän kärsii liikahikoilusta.

Senkö takia minun pitäisi tapailla haisevaa miestä että tässä maassa on joku runsaasti hikoileva nainen? Minulle ei oikein tämä logiikka avaudu. 

Enkä minä niitä miehiä haukkunut ja nimitellyt, totesinpahan vaan että en ymmärrä että tullaan tykö haisevina, eikä minun nenäni sitä kestä. Että joutuu miehen jäljiltä tuulettamaan asuntoaan pitkään. Joskus partavesienkin jäljiltä. Jos olisi mahdollista luopua jostain aistista, niin hajuaisti se kyllä olisi. Tai voisi olla kuulokin, niin ei tarvitsisi enää kuunnella kaikenmaailman mekkaloita, kirskunoita, ulinoita ja kitinöitä.

[Norma Bates]

Jos ihminen sanoo rakastavansa toista ihmistä, hän todennäköisesti valehtelee.

Mutta jos kertoo koiralle tai kissalle  "rakastavansa sitä hän varmaan on tosissaan.

Ihmiseltä- toiselta vaaditaan siis paljon enemmän, kuin lemmikiltä.

Olet tainnut elää aika onnettoman elämän jos ei koskaan ole ollut tarvis sanoa että rakastan sua, tai et ole saanut kuulla sitä keneltäkään. Huolimatta omista epäilyksistäni haluan kumminkin uskoa että toka eksä rakasti minua vaikkapa öpaut kaksi vuotta, ehkä hän ei ole enempään kykenevä. Vaikka sanoi kaikenlaista loukkaavaa suhteen alussa, keskellä ja varsinkin lopussa, niin jos ei nyt tosiaan odota että vallan ihmeprinssi osuu vastaan, niin kaikessa siinä arjessa mielestäni oli kuitenkin mukana tykkääminen toisistaan. Kun olen lueskellut kauhujuttuja parisuhteista joissa yleensä mies on ihan täys hirviö, niin ihan vertailemalla niihin tukasta repimisiin, aseella uhkaamisiin, teholle asti hakkaamiseen, raiskaamiseen jne. yms. niin jumankekkura minullahan on ollut lokoiset oltavat. Toki pari tappouhkausta ja toisella kerroista mies uhitteli että tappaa molemmat, mutta tosiaan kamalampiakin stooreja ihmisillä voi olla.

Jotkut ovat valmiita jopa sanomaan kaiketi että eihän se rakastamista estä, jos nyt pikkaisen aina välillä uhkailee, tai jopa tappaa. 

[Melodious Oaf]

Nää on varmasti tosi henkilökohtaisia asioita, joita koskeviin näkemyksiin heijastuu kunkin oma eletty historia, se missä juuri nyt menee ja minkälainen elämäntilanne, jossain määrin omat arvot ja jotkut syvätason käsitykset yms.

En usko että näistä on tämän takia mahdollista päästä mihinkään täyteen yhteisymmärrykseen, eikä varmaan tarvisekaan.

Mun tän hetken käsitys tai luulo on, että ei varmaan ole mahdollista olla sillä tavalla huumaantuneen rakastunut tai ihastunut toiseen pitkässä jouksussa koko ajan, vaikka perustasolla viehätys ja yhteys ja muu olisi kuinka vahvaa tahansa.

Rakkaudella taas voi tarkoittaa tosi monenlaisia asioita, ja oma kokemus on että pitkään suhteeseen mahtuu ja kuulukin mahtua monenlaista. Jopa niin että tietynlainen rakastuminen tai hullaantuminen voi nousta joskus uudestaan pintaan tai tapahtua vähän eri sävyisenä ja eri painotuksilla uudestaankin. Pienissä hetkissä tai ihan vaan semmosina ilon kokemuksina myös.

Ja joka tapauksessa kaikki eletty, myös voimakkaat hyvät kokemukset ja yhdessä koettu arkinen ja tavallinen sekä yhdessä koettu vaikea kaikki on osa sitä yhteistä ja jaettua, osa keskinäistä yhteyttä ja osa sitä mitä toisesta kantaa tavallaan koko ajan mukanaan.

[Melodious Oaf]

Jos pitäis omasta näkökulmasta tulkita esimerkiksi TSS:ää, jäsentäsin sitä edellä sanottuun ehkä niin, että kannattaakin arvostaa sellaista arkista ja aika tavallista myös. Jos hakee koko ajan jotain huippuja tai extremeä siitä että koetaan yhdessä tosi vaikeita hetkiä tai jotain tosi ihmeellistä ja voimakasta, se ei välttämättä ole resepti pitkälle ja syvenevälle suhteelle jossa jaksetaan olla ja elää.
    Ja sellaistahan voi hakea ja kokea ns. kenen kanssa tahansa tai vaikka jonkun uuden tuttavuuden.

[Karikko]

Jos ihminen sanoo rakastavansa toista ihmistä, hän todennäköisesti valehtelee.

Mutta jos kertoo koiralle tai kissalle  "rakastavansa sitä hän varmaan on tosissaan.

Ihmiseltä- toiselta vaaditaan siis paljon enemmän, kuin lemmikiltä.

Olet tainnut elää aika onnettoman elämän jos ei koskaan ole ollut tarvis sanoa että rakastan sua, tai et ole saanut kuulla sitä keneltäkään. Huolimatta omista epäilyksistäni haluan kumminkin uskoa että toka eksä rakasti minua vaikkapa öpaut kaksi vuotta, ehkä hän ei ole enempään kykenevä. Vaikka sanoi kaikenlaista loukkaavaa suhteen alussa, keskellä ja varsinkin lopussa, niin jos ei nyt tosiaan odota että vallan ihmeprinssi osuu vastaan, niin kaikessa siinä arjessa mielestäni oli kuitenkin mukana tykkääminen toisistaan. Kun olen lueskellut kauhujuttuja parisuhteista joissa yleensä mies on ihan täys hirviö, niin ihan vertailemalla niihin tukasta repimisiin, aseella uhkaamisiin, teholle asti hakkaamiseen, raiskaamiseen jne. yms. niin jumankekkura minullahan on ollut lokoiset oltavat. Toki pari tappouhkausta ja toisella kerroista mies uhitteli että tappaa molemmat, mutta tosiaan kamalampiakin stooreja ihmisillä voi olla.

Kaikenlaista sitä varmaan on "höperyyksissänsä sanottu naikkosille ja varmaan oltu tosissaan, mutta näin jälkeenpäin voisi epäillä jopa itseään, että siinä on ollut tiettyä tavoitteellisuutta ja hurmaa. Yleensä on tullut sanottu rehellisemmin, että tykkään kyllä "sinusta.

Uhkaillut en kyllä tietääkseni ketään ole enkä taatusti lyönyt heikompaa sukupuolta, tai no heikommaksi sanottua. Yleensä naiset ovat julmetun vahvoja henkiseltä puoleltaan ja ovat elämässä lujasti kiinni, no en nyt kehu tämän enempää..

Naiset sanovat helpommin "rakastan sinua, ehkä joskus turhankin helposti- jos sen sanominen on kovin helppoa, voi epäillä ettei olla ihan tosissaan ja samaa rakkautta voi saada joku muukin-

Naiset myös vaativat, että heille sanotaan ja vannotaan rakkautta- kysymällä vieläkö sinä rakastat "minua..  Olen itse sanonut ilmoitan sitten, kun tilanne muuttuu--

[TSS]

Tämä keskustelu on monella tapaa aika haastavaa, koska tässä ollaan niin moniulotteisen ilmiön äärellä. Esimerkiksi rakastamisen määrää ja tai läheisyyden määrää on tavallaan aika vaikeaa kuvata tai edes mitata. Paljon riippuu myös sanoista, joita päädymme käyttämään tässä keskustelussa. 

Esimerkiksi Norman ja Xantipan kauhistus, tilanne, jossa toinen puolisko vaikuttaa olevan vähemmän rakastunut kuin toinen, ei kuitenkaan lopulta välttämättä ole sellainen tilanne, vaikka se sanojen tasolla siltä vaikuttaisi. Jos olisi jokin objektiivinen keino (tämä on utopiaa) mitata rakastamisen tai välittämisen määrää, voi olla niinkin, että se, joka ei väitä olevansa upporakastunut ja hehkuta kumppaninsa ainutlaatuisuutta, voi jossain objektiivisessa mielessä vaikkapa välittää kumppanistaan pyyteettömämmin ja varauksettomammin kuin se, joka hehkuttaa rakkautta ja kokee rakastavansa enemmän tai "oikein".

Ihmisille on luontaista kuvata esimerkiksi tunteita eri tavalla, eikä se kuvaus aina ole vertailukelpoinen toisenlaisen kuvauksen kanssa, josta voisi päätellä, että kumpi rakastaa paremmin tai enemmän.

Kuten MO sanoo, nämä ovat varmaankin tosi yksilöllisiä juttuja. Esimerkiksi se, että mistä tulkitsee läheisyyden muodostuvan. Omallakin kohdallani nämä ovat vain ounasteluja. Voi esimerkiksi olla niinkin, että koen sittenkinl läheisyyttä helposti, mutta lopulta puhunkin jonkinlaisesta turvallisuuden tunteesta suhteessa, jonka kehittyminen kestää ainakin itselläni pidempään. Näitä juttuja on aika vaikeaa eritellä.

[Socrates]

Minustakin pointti on siinä, että kuhajokuon saattaa hyvinkin olla toiselle tärkeämpi ihminen kuin palavan rakkauden kohde ihailijalleen, mutta eri tavalla. Suhde kuhajokuoniin voi olla kestävämmällä pohjalla kuin draamainen suhde sen ainoan oikean kanssa, siihen voi olla sitouduttu vaikka kuinka vahvasti.

[Norma Bates]

Minustakin pointti on siinä, että kuhajokuon saattaa hyvinkin olla toiselle tärkeämpi ihminen kuin palavan rakkauden kohde ihailijalleen, mutta eri tavalla. Suhde kuhajokuoniin voi olla kestävämmällä pohjalla kuin draamainen suhde sen ainoan oikean kanssa, siihen voi olla sitouduttu vaikka kuinka vahvasti.

En muista kuka ketjussa sanoi että jos pelkää pettymyksiä, ei uskalla rakastua ja sen vuoksi tyytyy tuollaisiin kuhajokuoneihin.

Kun sinun piti alkaa vääntelemään juttuja niin että minä mukamas haisen ylä- ja alapäästä, niin jälkikäteen aloin ajattelemaan että oli sen verran ilkeästi ja tympeästi taas kerran sanottu, että ehkäpä olet kateellinen siitä että joillakuilla on sentään tunteita ja kyky ihastua. Eli näkisin että toinen syy kuhajokuoneille on todellakin se, ettei ihminen muuhunkaan kykene. (On se jännä että minun pitäisi ikuisesti muistaa jonkun Aaveen sanomiset, mutta sinä saat sanoa ihan yhtä pahasti, ja jos siitä alkaisin jäkättämään, niin olisi varmaan taas vitsi vitsi...)

Jotkut naiset eivät saa koko elämänsä aikana orgasmia, ja alkavat väittämään itselleen että sujuuhan se elämä ilmankin. Tai sitten vähätellään että ei se nyt niin merkityksellistä ole. Ihan miten vain, mutta väärin he tekevät siinä kun alkavat markkinoimaan muille sitä samaa, että pitäisi tyytyä seksiin ilman orgasmia. Verrannollinen tuon fyysisen puolen problematiikalle on intiimi parisuhde ilman rakkautta. Voihan sitä itselleen selitellä vaikka mitenkä että ei elämässä mitään rakkautta tarvitse tai ei sitä ole olemassakaan, tai rakkautta on vain vanhemman ja lapsen välillä. Taikka kaikki valehtelevat ja teeskentelevät.

Yksikään hapannaama ei kuitenkaan saa otettua minulta pois minun tunteitani. Olivat ne kestäneet lyhyen tai pitkän aikaa, niin on ne tullut koettua. Minua toisinaan hävettää sanoa että rakastin tokaa eksää, koska enhän olisi saanut, kun hän kerta tuli minut jättämään (olisi pitänyt olla siis ennaltanäkijä). Ja en ilmeisesti olisi saanut olla lääpälläni ihastukseni kohteenikaan muutama vuosi sitten, koska pälä pälä lässyn läpä jäkä jäkä.

Aina on jotain vitun syitä miksei saisi tuntea kuten tuntee. Mutta jumankauta, mitäs jos päätän että tunnenpahan vaan. Repikää siitä. (Minun oma Nemesikseni tämä rakkauden puute hommeli on ja syntyjään tietysti lapsuudenkodista. Siellähän sen oppii että onko rakkauden arvoinen vai ei.)

Voi tietysti olla etten itse(kään) niin vaan tykästy kehenkään, kun ei huvita tulla henkisesti murjotuksi. Mutta en minä sitä kylmästi järkeillen päätä jos tulee tilanne että taas mennään. En ole niin pers'kipeä ihminen että kaikessa pitää kuristaa ja kiristää itsensä tunnetasolla hengiltä.

[Xantippa]

Esimerkiksi Norman ja Xantipan kauhistus, tilanne, jossa toinen puolisko vaikuttaa olevan vähemmän rakastunut kuin toinen, ei kuitenkaan lopulta välttämättä ole sellainen tilanne, vaikka se sanojen tasolla siltä vaikuttaisi.

Taisi mennä taas hieman mielikuvituksen puolelle Eihän tässä ole keskusteltu tilanteesta, jossa toinen "vaikuttaa" olevan vähemmän rakastunut kuin toinen, vaan tilanteesta, jossa toinen  on suhteessa vain siksi, että haluaa suhteen jonkun kanssa, ihan sama, kenen.

Olen vaan mietiskellyt, että miten tilanne, jota esim Socru kuvaili, eli että hullun rakastuneena ei suhdetta kannata aloittaa, koska se ei voi kestää, koska ajattelee toisen olevan yli oman tason ja siksi suhteesta ei voisi tulla mitään juurikin sen epätasa-arvon takia, olisi sitten erilainen toisin päin.

Tai siis, onhan se itselle, jos on tilanteessa, jossa toinen on umpirakastunut ja itse pitää toista vain kuhanjokuna. Silloin on tunteineen turvassa varmaan.

T: Xante

[Socrates]

Minusta asia on hyvin yksinkertainen: sille, joka etsii kuhajokuonia, on erittäin tärkeää saada parisuhde. Sille, joka etsii ainutlaatuista, jota voi rakastaa palavasti, on erittäin tärkeää olla rakastumisen tilassa ja luultavasti myös saada vastakaikua siihen.

Kuhajokuonin löytäminen voi olla etsijälleen vaikka mimmoinen lottovoitto, johon hän haluaa sitoutua vaikka loppuiäkseen, kun taas palavasti rakastunut voi olla koukussa rakastumisen tunteeseen ja olla hetken päästä rakastunut jo johonkin toiseen.