Koronavirus

[Karikko]

Mutta on yhtä lailla naiivia verrata nykyisiä likitehottomia influenssa/flunssa/covid- rokotteita noihin. Miksikö? Koska eivät näytä toimivan!

Väitätkö että tämä allaoleva on valhe? Ja millä perusteilla?:

Päivitetty:  23.6.2022
KYSYMYKSIÄ KORONAROKOTTEIDEN TEHOSTA
Kuinka tehokkaita koronarokotteet ovat?
Kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen.
- THL

Teidän mielestä elävien viruksien ymppääminen lapsen sisään rokoteneulalla on turvallista ja ok, mutta esim. kuolleiden virusten osien ei?

Tapaukset lähteneet taas kasvuun ja sairaanhoidon tarve lisääntynyt.

Kuolleiden tilasto myös puuttuu viime viikolta...

[Karikko]

Lapsille en suosittele rokotuksia. Aikuiset tekevät mitä itse katsovat tarpeelliseksi, ...

Miksi et? Eikös kehitysmaissa ole pelastettu jo miljoonia lapsia sokeudelta ja kuolemilta tuhkarokkorokotteella?

Kysyit koronarokotteesta ja siihen vastasin, eli etsit sellaista, mistä ei ollut puhetta--

[MrKAT]

Lapsille en suosittele rokotuksia. Aikuiset tekevät mitä itse katsovat tarpeelliseksi, ...

Miksi et? Eikös kehitysmaissa ole pelastettu jo miljoonia lapsia sokeudelta ja kuolemilta tuhkarokkorokotteella?

Kysyit koronarokotteesta ja siihen vastasin, eli etsit sellaista, mistä ei ollut puhetta--

Hyväksyt ja suosittelet tuhkarokkorokotuksia lapsille mutta
hyväksytkö edes riskiryhmäisille (diabetes ym) lapsille koronarokotuksia?

[MrKAT]

tartuntoja, eikä siitä pahemman taudinkaan suojasta ole mitään muuta kuin arveluita.

Tieteellisiä tutkimustuloksia on pilvin pimein. "Arveluita" on vain sinun päässä. Ethän sinä edes ymmärrä tieteellisiä tutkimuksia etkä ole vonut käydä läpi kun et tieteen kieltä ymmärrä. Kuten on nähty.

Maailmalta on jo paljon tietoja miten virus heikkenee oli sitten rokotettu tai ei.

Esim. lääkärilehti Lancetissa on julkistettu tieteellinen tutkimustulos (josta kerrotaan tässä):
People with Omicron variant less likely hospitalised compared to Delta variant
by Dr Sabine L. van Elsland
17 March 2022
...
After adjusting for a number of factors, the risk of hospital admission for Omicron cases was found to be less than half (59% lower) compared to the risk for Delta cases.
...
Vaccinated individuals were at considerably lower risks of both hospital admission and death compared to unvaccinated individuals, whether infected with Omicron or Delta. For those who had received three vaccine doses before their positive test, the risk of hospital admission was approximately 80% lower, and the risk of death approximately 85% lower compared to unvaccinated cases. Among unvaccinated cases, for whom the risks were higher than for vaccinated cases, the risk of hospital admission was 70% lower and the risk of death 80% lower if infected with Omicron, compared to unvaccinated cases infected with Delta.
...
Having had COVID-19 previously also offered some protection, likely due to the immunity from a past infection: the risk of hospital admission was 45% lower for unvaccinated cases who had had a known past infection, compared to unvaccinated cases for whom the infection was their first.
- https://www.imperial.ac.uk/news/234736/people-with-omicron-variant-less-likely/

Josta googlen käännösavulla suomeksi:
Ihmiset, joilla on Omicron-variantti, joutuvat vähemmän todennäköisesti sairaalaan verrattuna Delta-muunnelmaan
kirjoittanut tohtori Sabine L. van Elsland
17 maaliskuuta 2022
...
Useiden tekijöiden mukauttamisen jälkeen sairaalahoitoon pääsyn riski Omicron-tapauksissa oli alle puolet (59 % pienempi) verrattuna Delta-tapausten riskiin.
...
Rokotetuilla henkilöillä oli huomattavasti pienempi riski joutua sairaalaan ja kuolla kuin rokottamattomilla henkilöillä, olivatpa he sitten Omicron- tai Delta-tartunnan saaneet. Niillä, jotka olivat saaneet kolme rokoteannosta ennen positiivista testiä, sairaalahoitoon joutumisen riski oli noin 80 % pienempi ja kuoleman riski noin 85 % pienempi kuin rokottamattomiin. Rokottamattomien tapausten joukossa, joiden riskit olivat suuremmat kuin rokotetuilla tapauksilla, sairaalahoidon riski oli 70 % pienempi ja kuoleman riski 80 % pienempi Omicron-tartunnan yhteydessä verrattuna rokottamattomiin Delta-tartunnan saaneisiin tapauksiin.
...
Aiemmin COVID-19 sairastaminen tarjosi myös jonkin verran suojaa, mikä johtui todennäköisesti immuniteetista aiempia infektioita vastaan: riski sairaalaan joutumisesta oli 45 % pienempi rokottamattomilla tapauksilla, joilla oli tiedossa ollut infektio, verrattuna rokottamattomiin tapauksiin, joilla infektio oli heidän ensimmäinen.


-> Omikronin saaneilla on selvästi pienempi riski joutua sairaalahoitoon kuin Deltan saaneilla
-> Rokotetuilla on selvästi pienempi riski joutua sairaalahoitoon kuin rokottamattomilla.
-> Aiempi koronasairastaminen tarjosi myös suojaa sairaalaan-kohtalolta rokottamattomilla mutta
    vähemmän suojaava kuin rokotus joka oli tehokkaampi.

[Karikko]

En kolmatta ottanut, koska mitä väliä.
Huuhaata.

Tuhannen taalan kysymys:
Suositteleeko Toope ja Karikko sukulaisilleen (siis jos kysyvät neuvoa teiltä), jotka nyt vihdoin harkitsevat  1. koronarokotustansa syksyllä?

Lapsille en suosittele rokotuksia. Aikuiset tekevät mitä itse katsovat tarpeelliseksi, en ala suosittelijaksi, enkä kieltäjäksi.
Poikakin sai jo kolme rokotusta ja sairasti sen päälle myös koronan. Ja varmaan monet sukulaiset ovat rokottautuneet, en ole kysellyt.

En siten tiedä tuostakaan kysymyksesi- vihdoin harkitsevat kohdasta..

Onko "katti dementoitunut, kun ei muista mitä on kysellyt ja siihen vastattu- ei siinä mitään- helle voi oireilla monin tavoin.

[Jaska]

Tapaukset lähteneet taas kasvuun ja sairaanhoidon tarve lisääntynyt.

Kuolleiden tilasto myös puuttuu viime viikolta...

Kirjoittajan ilman tarkistuskelpoista lähdettä kertomina tiedot ovat arvottomia eivätkä liity rokotteiden tehokkuuteen jota olivat kommentoivinaan.

Rokotteiden tehokkuutta tarkasteltaessa oikein on katsoa kuinka yleisesti rokotetut ja rokottamattomat sairastuvat koronaan, sairastuvat vakavasti ja kuolevat (ilmaantuvuus). Kun tiedetään iän vaikuttavan koronavirustaudissa riskiin valtavasti, tarkastelu on jaettava myös ikäryhmäkohtausesti. Jos olisi merkitsevä mittari tautisuudelle, sitä kannattaisi myös tutkia.

Sairaalassa koronavirustaudissa olevien määrä Suomessa on juuri maininnan arvoisesti noussut, rekisteröityjen tartuntojen ja koronakuolemien päivittäinen määrä ei. Maailmassa tartuntojen määrä on nousussa mutta kaukana huippulukemista.

Toopen ja Karikon pääväittämä koronarokotuksista nähdäkseni on, että kun koronarokotuksista huolimatta koronavirustatartuntojen ja koronakuolemien määrä on kasvanut eikä pandemiaa ole saatu lopetettua, rokotteet ovat tehottomia ja rokottaminen epäonnistunut.

Minusta se, että rokotukset on pääkeino koronavirustautia vastaan ja että luokkaa 80% tartunnoistakin on sillä saatu estettyä, on loistava menestys rokotteille ja Toope ja Karikko ovat osoittaneet ymmärtämättömyytensä tässä asiassa. Rokotteiden ja lääkkeiden kehitys ja pandemian käyttäytyminen syksyllä tulee olemaan mielenkiintoinen.

[MrKAT]

Useammilla rokoteannoksilla saa Long Covidin riskin pienemmäksi, vihjaa tämä terv.työntekijöillä tehty tutkimus:

Eric Topol @EricTopol
3. heinäk.
Small study of health care workers suggests possibility that there may be increased protection from #LongCovid with increased doses of vaccine https://ja.ma/3ul2jCZ ⁦ @JAMANetworkOpen

- https://twitter.com/EricTopol/status/1543376082337820674

Hältä tai jostain luin että nyt USA:ssa ja EU:ssa leviävä BA.5-variantti omaa suuremman Long Covid -riskin?
Intiassa valtaa nyt alaa BA.5:sta 8 mutaation verran eroava BA.2.75, joka saattaisi välttää immuunisysteemimme torjunnat vieläkin taitavammin kuin BA.5?

[Karikko]

Tapaukset lähteneet taas kasvuun ja sairaanhoidon tarve lisääntynyt.

Kuolleiden tilasto myös puuttuu viime viikolta...

Kirjoittajan ilman tarkistuskelpoista lähdettä kertomina tiedot ovat arvottomia eivätkä liity rokotteiden tehokkuuteen jota olivat kommentoivinaan.

Rokotteiden tehokkuutta tarkasteltaessa oikein on katsoa kuinka yleisesti rokotetut ja rokottamattomat sairastuvat koronaan, sairastuvat vakavasti ja kuolevat (ilmaantuvuus). Kun tiedetään iän vaikuttavan koronavirustaudissa riskiin valtavasti, tarkastelu on jaettava myös ikäryhmäkohtausesti. Jos olisi merkitsevä mittari tautisuudelle, sitä kannattaisi myös tutkia.

Sairaalassa koronavirustaudissa olevien määrä Suomessa on juuri maininnan arvoisesti noussut, rekisteröityjen tartuntojen ja koronakuolemien päivittäinen määrä ei. Maailmassa tartuntojen määrä on nousussa mutta kaukana huippulukemista.

Toopen ja Karikon pääväittämä koronarokotuksista nähdäkseni on, että kun koronarokotuksista huolimatta koronavirustatartuntojen ja koronakuolemien määrä on kasvanut eikä pandemiaa ole saatu lopetettua, rokotteet ovat tehottomia ja rokottaminen epäonnistunut.

Minusta se, että rokotukset on pääkeino koronavirustautia vastaan ja että luokkaa 80% tartunnoistakin on sillä saatu estettyä, on loistava menestys rokotteille ja Toope ja Karikko ovat osoittaneet ymmärtämättömyytensä tässä asiassa. Rokotteiden ja lääkkeiden kehitys ja pandemian käyttäytyminen syksyllä tulee olemaan mielenkiintoinen.

Mahdatko löytää luotettavaa tieto, kuinka monta kuolemalta pelastettua ihmistä on rokotteiden ansiosta edelleen elävinä- arvioiden tavoite on jokin muu, ehkä se on poliittinen- siis koronapoliittinen. Tai rokotepoliittinen- kun itse virukselle ei mitään voida.

Kuolemia ei ilmoitettu edellisessä viikkotiedoissa, mutta ne löytyvät näköjään..
Tämä vuosi ei ole arvion piirissä ja nyt ainakin suomi on kunnostautunut kuolemien tilastossa.

>>>

Suomessa viikon aikana 43 uutta koronaan liittyvää kuolemaa
Tartuntatautirekisterin mukaa Suomessa on rekisteröity yhteensä 4 875 koronaan liittyvää kuolemantapausta. Luvut julkaistaan kerran viikossa, joten kuluneen viikon aikana uusia kuolemantapauksia on tullut 43.

Sairaalahoidossa koronaviruksen takia on 464 potilasta. Viikon aikana potilaiden määrä on noussut 68:lla

Koronarokotteet pelastivat lähes 20 miljoonaa ihmishenkeä ensimmäisen vuoden aikana niiden käyttöönoton jälkeen, kerrotaan lääketieteellisen Lancet-lehden julkaisemassa tutkimuksessa.

Tutkimus perustuu tietoon 185 maasta ja alueelta. Siinä selvitettiin kuolemantapauksia 12 kuukauden ajalta, vuoden 2020 joulukuusta viime vuoden joulukuuhun. Kyseessä on ensimmäinen yritys arvioida, kuinka monta kuolemantapausta koronarokotukset estivät suoraan ja epäsuoraan.

Tutkijoiden johtopäätös on, että kuolemantapausten määrä olisi ilman rokotuksia voinut nousta jopa 31,4 miljoonaan, mutta 19,8 miljoonaa kuolemaa vältettiin rokotusten avulla

[Karikko]

Niljakas "virus" vertaus ei ehkä kerro mitään viruksesta.

>>>


– Amerikkalaiset mediat puhuvat niljakkaasta viruksesta. Koronavirus pystyy väistämään rokotussuojaa koko ajan paremmin eikä sairastetut taudit tuo kunnollista suojaa uusia variantteja vastaan.

Kasvavat potilasmäärät ovat terveydenhuollolle erityisen vaikea juuri kesällä, kun henkilöstöä on vähemmän heikon sijaistilanteen vuoksi.

LEHTOSEN mukaan koronaan kuolee kymmenisen ihmistä päivässä. Suomessakin on puhuttanut neljännen koronarokotteen laajentaminen koskemaan suurempaa väestöryhmää.

– Moni naapurimaa on rokottanut aktiivisemmin yli 60-vuotiaita. On keskusteltu siitä, pitäisikö meidän Suomessakin tehdä niin. Nyt näyttää siltä, että rokotteen suoja hiipuu muutamassa kuukaudessa.

Muun muassa Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kommentoi aihetta aiemmin Ilta-Sanomille. Hän kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) haluttomuutta laajentaa neljänsiä koronarokotuksia nykyistä laajemmalle ihmisjoukolle.

MITÄ tulee koronakuolemiin Suomessa, myöntää Kontio lukujen olleen tänä vuonna korkeita. Vuoden loppuun mennessä Suomessa oli kuollut koronaan 1 700 ihmistä. Tällä hetkellä kuolleita on miltei 5 000.

Kontio huomauttaa kuolleiden määrän olevan kuitenkin aiempaa vähäisempää, kun lukua verrataan suhteessa taudin leviämiseen.

– Totta kai, kun tautia on valtavasti, ovat erityisesti vaarassa he, joilla on suurin riski sairastua vakavasti.

Täydellistä suojaa koronavirusta vastaan ei ole myöskään mahdollista saavuttaa.

– On sinänsä hyvä, että rokotteisiin luotetaan. Toisaalta ihmisten käsitys siitä, mitä niillä voidaan saavuttaa, on osittain harhainen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008924585.html

[Jaska]

"Rokotussuojan ylläpito on ainoa tapa estää vakavia tauteja ja kuolemia" sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtinen.

Koronaan kuolevat edelleen iäkkäät ja rokottamattomat/puutteellisesti rokotetut, kertoo MTV:n uutiset tänä iltana. Edelleen jatkuva 10 koronakuolemaa päivässä Suomessa edustaa korkeimman luokan ilmaantuvuutta. Lehtisen mukaan 80% kolme rokotetta saaneiden kuolemista olisi vältettävissä näljänsillä rokotteilla, kun kolmansien rokotteiden saannista on jo pitkä aika. Paine neljännen rokotteen kohdejoukon laajentamiseksi kasvaa.

[Karikko]

Viime vuonna näihin aikoihin oli sairaalahoidoissa parikymmentä hoidokkia koronan vuoksi. Tänä vuonna näihin aikoihin siinä 500- paikkeilla ja lisää tulee joutumaan- onneksi "rokotukset ovat vähentäneet potilaiden määrää, muutenhan olisi katastrofia menossa.

Ai niin, jos tilanne olisi ollut tämän kaltainen viime vuonna- suhtautuminen olisi varmaan ollut toisenlaista.

Aika harva kuolee pelkästään koronavirukseen, vaikka monella on se seuranaan elämän viimeisellä taipaleella hoitokodista hautaan.

Viime syksynä rokotuskattavuus oli melkoisen kattava, mutta taudin etenemiseen sillä ei ollut vaikutusta- tulevan syksynä varmaan piikkihaluiset saavat sen piikkinsä, mutta virus ei taida sitäkään pelästyä.

Jätevesien korona- pitoisuudet eivät myöskään ole laskeneet.

[Jaska]

Edellisen viestini MTV-uutisten kuvaa luen näin:

Kuva on THL:n rokotteiden vaikuttavuusesitys https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19inci/summary_cov19incisummary Sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuus alttiissa väestössä (kuukaudessa / 100 000 henkilöä) iän ja rokotussuojan mukaan, 01.05.2022 – 31.05.2022 .

Alle 12-vuotiaat puuttuvat kuvasta historiallisista syistä. Aluksi alle 12-vuotiaille ei ollut rokotteita ja lapsilla oli hyvin vähän koronatartuntoja. Nyt tartuntoija on jo nuorten malliin, mutta usein ohitetaan. kuva on ilmaantuvuuksista, siis suhteutettuna ikäryhmän ja rokotusstatuksen henkilömäärään. Pienille ryhmille se voi johtaa harhaan.  Esimerkiksi nuorille ja lapsille ei ole annettu tehosterotteita ilman erityisiä syitä (riskitauti tms.).

Kuva esittää sairaalaan joutumisen riskiä eri ikäryhmissä eri rokotusstatuksilla. Sairaalaan joutumista voidaan tässä ajatella vaikeana sairastumisena. Long kovidista on erilaisia tietoja eikä asiasta ole oikein selvää käsitystä. Silmämäärällä kuvasta nähdään, että alle 50-vuotiaista alle yksi tuhannesta saa tartunnan ja joutuu sairaalaan vuoden aikana ja rokotuksilla oman riskin voi vain puolittaa, Suurempi merkitys rokottautumisella on taudin tartuttamisessa muille.

50-69 vuotiaat on väliryhmä ,jossa koronavirustaudin henkilökohtainen haitta kasvaa ja 70+ vuotiaat on ryhmä jolle koronavirustauti on todellinen riesa. Nuoremmistakin riskitautien potijat ja lihavat.  Tartunnan ilmaantuvuus on 70 täyttäneillä paljon pienempi kuin esim 30-49-vuotiailla, mutta sairaalaan joutuminen paljon yleisempää. Rokotuksesta on suuri henkilökohtainen hyöty. Jos ei paljon tartunnan saamisessa, niin kyllä sairaalaan joutumisessa. Toukokuun vaikuttavuustilastossa on mielenkiintoinen havainto: mitä enemmän rokoteannoksia alle 70-vuotias saanut sen yleisempiä rekisteröidyt tartunnat ja sen harvinaisempia sairaalaanjoutumiset ovat. Ansaitsisi selvittää, mutta minä ajattelen, että jos ei ole välittänyt ottaa rokotteita, ei myöskään käy virallisissa testeissä jos ei tauti tosi pahaksi äidy. Suurin osa työikäisistä selviää sentään koronan potemisesta vähin vaivoin.

Itsetyytyväisenä totean kirjoittaneeni neljännen rokoteannoksen laajemman antamisen tarpeesta tässä ketjussa jo monta viikkoa sitten. Päästäis Suomessa koronakuolleisuuden ylimmästä desiilista edes keskitasolle. Ei kai tässä tarkoituksella olla tappamassa pois kustannuksista niitä, joitten elinvuodet kuitenkin ovat jo vähissä.

PS. Karikon edelliseen on toistettava taas, että omikron kymmenkertaisti hjoulukuussa tartunnat. Viime vuonna näihin aikoihin ennen deltan rynnistystä Pietarin kisoista oltiin rokotusten ansiosta koronavirustaudissa tosi hienossa tilanteessa.

[Karikko]

PS. Karikon edelliseen on toistettava taas, että omikron kymmenkertaisti hjoulukuussa tartunnat. Viime vuonna näihin aikoihin ennen deltan rynnistystä Pietarin kisoista oltiin rokotusten ansiosta koronavirustaudissa tosi hienossa tilanteessa.

Niin virusmuunnos ja sen muunnokset joihin rokote ei auta mitään.

Mitään todisteita rokotteiden auttavuudesta- ei myöskään ole niiden vakavien tapausten suhteen.

Niitä pidetään enemmänkin yksilöllisen immuunivasteen aiheuttamina. Moni on potenut viruksen oireettomana ja virus ei itsessään varsinaisesti (suoranaisesti) aiheuta, niitä vakavia oireita.

Pelkästään sielunhoidollisesti ei niitä kansakunnan moraalin vaatimia pistoksia kannattaisi antaa, mutta mikäs siinä, kun kansa haluaa, niin siitä vaan-
Turhaan niitä säästelevät--

[Norma Bates]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c6631197-9a03-43ca-96e8-e716eda3c3f6

Koronaviruksen uusinta aaltoa ei tarvitse odotella saapuvaksi syksyllä, sillä omikronmuunnoksen BA.5-alamuunnoksen tartunnat lähtivät nousuun Suomessa jo kesäkuun puolessa välissä. BA.5-muunnos yleistyi nopeasti esimerkiksi Husin alueella. Sen aiheuttama tauti on vakavuudeltaan samantasoinen kuin muidenkin koronamuunnosten, mutta se tarttuu herkemmin.

– Uusi aalto on alkanut jo vähän aikaa sitten. Se on tietysti mysteeri, kuinka korkeaksi se nousee, mutta kyllä aalto on jo alkanut, tautiekologi Tuomas Aivelo sanoo.

THL julkaisi juuri neljänsien rokotteiden jakelun aikataulun painottaen, että uutta aaltoa on syytä odottaa syksyksi. Aivelon mielestä kausivaihteluun keskittyminen on kuitenkin kummallista, sillä uudet viruksen variantit eivät välttämättä seuraa vuodenaikoja.

[Karikko]

Aivelo on oikeassa, asioista ei oikein kerrota muuta, kuin se mikä halutaan kertoa.

Immuunivajettakin "hoidetaan lisäpiikityksillä, eikä se yleensä ole kovin hyvä ratkaisu.
>>>


Immunoglobuliini A (IgA) on vasta-aine, jolla on keskeinen rooli limakalvojen immuunitoiminnassa. Se toimii erityisesti ruuansulatuskanavassa ja hengitysteissä.

Immunoglobuliini A tarttuu limakalvon pinnoilla oleviin mikrobeihin ja estää niiden kiinnittymisen soluun. Veressä se suojelee elimistöä viruksilta, bakteereilta ja sieniltä, joskin heikommin kuin ihmisen yleisin vasta-aine immunoglobuliini G.

Immunoglobuliini A:lla on myös rooli allergisissa reaktioissa




Toistuvat tai jatkuvat vaikeat ylempien tai alempien hengitysteiden infektiot erityisesti silloin, kun infektiot ovat niin vaikeita, että puutteen löytyminen aiheuttaisi potilaalle hoitolinjan muutoksen ja gammaglobuliinihoidon aloittamisen. Kun potilas saa gammaglobuliinihoitoa, tulee pääsääntöisesti seurata seerumin kokonais-IgG:n määrää. Gammaglobuliinisubstituution aloittamisen jälkeen IgG-alaluokat kannattaa määrittää vasta, kun seerumin IgG on stabiloitunut, eli noin 6 kk kuluttua gammaglobuliinihoidon aloittamisesta juuri ennen infuusiota.
Kohonneeseen IgG4:ään liittyvien tautien diagnostisointi eli n.s IgG4 tautien diagnostiikka. Näitä ovat mm. autoimmuuni pankreatiitti, IgG4 kolangiitti, retroperitoneaali fibroosi, sylkirauhastulehdus, kilpirauhastulehdus. IgG4 tautia esiintyy erityisesti keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla miehillä


https://www.duodecimlehti.fi/duo20182

Immunoglobuliinit (Ig) ovat ryhmä plasmaproteiineja, joita syntesoivat B-lymfosyytit ja plasmasolut ja jotka erottuvat raskaan ketjun tyypin mukaan molekyylissä viiteen luokkaan: IgG, IgM, IgA, IgE, IgD. Immunoglobuliinit toimivat vasta-aineina, tunnistaen ja sitoen elimistölle vieraita antigeenejä (bakteerit, virukset, toksiinit ym.) ja välittäen antigeenien hävittämistä. Elektroforegrammissa immunoglobuliinit sijaitsevat lähinnä γ-globuliinien fraktiossa ja muodostavat terveellä ihmisellä 20-25% seerumin proteiineista. Mikäli plasmasolun klooni lisääntyy kontrolloimattomasti, tuotetaan yhtä monoklonaalista immunoglobuliinia ja sen konsentraatio seerumissa kohoaa patologisesti.

Immunoglobuliini G on yksi viidestä immunoglobuliiniluokasta ja muodostaa 70-80% immunoglobuliinien kokonaismäärästä. IgG aktivoi komplementin ja opsonisaation(indusoiden fagosytoosia), varmistaen humoraalisen immuunivasteen bakteereita, viruksia, sieniä ja toksiineja vastaan. Ensikosketuksessa antigeeniin syntyy IgG:n vasta-aineita 5-7 päivän kuluessa, seuraavassa kontaktissa antigeeniin syntesoidaan IgG:n vasta-aineita välittömästi. IgG onkin tärkein sekundaarisen immuunivasteen vasta-aine ja ainoa immunoglobuliini, joka läpäisee istukan ja varmistaa vastasyntyneen suojan ensimmäisinä elinkuukausina. Esiintyy neljä IgG:n alaluokkaa: IgG1, IgG2, IgG3 ja IgG4. IgG1-pitoisuus on suurin ja muodostaa 65% IgG:n kokonaismäärästä, ja se indusoi yhdessä IgG3 kanssa fagosytoosia. IgG2 varmistaa immunoreaktion niiden bakteerien (esim. Neisseria meningitidis, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ym.) suhteen, joilla on polysakkaridikapseli. IgG4-vasta-aineen reaktio syntyy vastauksena toistuvalle pitkäaikaiselle antigeenin stimulaatiolle, esim. jonkin lääkkeen suhteen (hemofiilian yhteydessä käytettävät hyytymistekijät VII tai IX).

Indikaatiot:

Paraproteinemioiden (IgG-myelooma ym.) diagnostiikka
Primaarinen ja sekundaarinen humoraalinen immuunipuutos
Hypo- ja hypergammaglobulinemioiden diagnostiikka
Kroonisten infektioiden diagnostiikka
Näyte:

1 ml seerumia

Säilytys ja lähetys:

Näyte säilyy 5 vrk kylmässä, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Analyysimenetelmä:

Immunoturbidimetria

Viitearvot:

Aikuiset:   
Naiset   6,8 – 15,0 g/l
Miehet   6,8 – 15,0 g/l
Lapset:   
13 – 15 v   6,6 – 15,1 g/l
12 v   6,5 – 14,9 g/l
11 v   6,4 – 14,7 g/l
10 v   6,4 – 14,7 g/l
9 v   6,3 – 14,6 g/l
8 v   6,2 – 14,5 g/l
7 v   6,0 – 14,4 g/l
6 v   5,8 – 14,1 g/l
5 v   5,4 – 13,7 g/l
4 v   4,9 – 13,1 g/l
3 v   4,3 – 12,3 g/l
2 v   3,6 – 11,3 g/l
1 v   2,7 – 10,1 g/l
6 – 11 kk   2,3 – 8,7 g/l
Tulkinta:

Kohonneet IgG-arvot:

Paraproteinemiat, IgG-myelooma, dysgammaglobulinemiat, kryoglobulinemiat
Krooniset muusta kuin alkoholista johtuvat maksasairaudet (maksakirroosi, hepatiitti), kolangiitti, obstruktiivinen ikterus ym.
Krooniset infektiot ml. parasitaariset
Autoimmuunisairaudet (systeemiset sidekudostaudit, RA ym.)


Idiopaattinen agammaglobulinemia, dysgammaglobulinemia
Synnynnäinen IgG-puutos, sekundaariset immunopuutostilat
Enteropatiat, joiden kulkuun liittyy proteiininmenetys, nefroottinen oireyhtymä, vakavat palohaavat
Ei- IgG-myelooma
Amyloidoosi
Raskauden kolmas kolmannes, pre-eklampsia
Vastasyntyneillä, lapsilla matalammat, iänmukaiset arvot