Koronavirus

[Jaska]

Koronarokotteiden alttiin väestön vaikuttavuustilastoissa rokotettujen ja rokottanattomien saamien  haittojen ero on voimakkaasti pienentynyt mutta vielä pysynyt moninkertaisena. Rokoteannoksella saavutettava hyöty on itse asiassa paljon suurempi kuin tilastossa näkyvä ero - kunnes se ero ajan myötä laimenee ja kaipaa lisäpiikitystä. Ei rokotuksen hyöty ole hävinnyt vaan ryhmien ero on hämärtynyt.

Sen paremmin rokotteilla kuin sairastamalla ei saa nykyvarianteilta kunnon pysyvää tartuntasuojaa. Yksi harha on siinä, että tilastoinnin kohteena olevassa alttiissa koronaa sairastamattonassa väestössä on jatkuvasti kasvava osuus rekisteröimättömän koronavirustaudin sairastaneita niin rokottamattomissa kuin rokotetuissa,  mikä vähentää rokottamattomien ja rokotettuen ryhmien erottautumista. Toisaalta vain puolet kansasta on saanut tehostepiikkeja ja monella pelkän kaksipiikkisen koronarokotuksen suojan (2021) saaneilla rokotuksen teho on heikentynyt. Taitaa vaihdella kovasti se heikkeneminen henkilöittäin eikä oikein selvää kuvaa heikkenemisestä ole julkituotu. Vanhoilla ja sairailla rokotteiden teho hiipuu nopeammin. Se on selvä, että kun rokotusten alkuaikoina rokotuksesta sai hyvän suojan tartuntojakin vastaan, niin jos ei saanut tautia. niin eipä siihen voinut kuollakaan. Koronatartunnan jälkeen kuukaudessa kuolemien ilmaantuvuus on viisinkertainen rokotusten alkutilanteeseen verraten. Siinä olemme Suomessa pärjänneet huonosti.

[Karikko]

Ei rokotuksen hyöty ole hävinnyt vaan ryhmien ero on hämärtynyt.

Ei sellainen voikaan hävitä mitä ei ole koskaan ollutkaan- viruksen eristäminen oli ainoa syy koronan torjumisen "onnistumisessa" alussa, kun se oli huomattavasti vaarallisempi alttiissa väestönosassa.

Riskiryhmiä voi kannattaa edelleen rokottaa, ehkä siitä pieni hyöty on, mahdollisesti. Voivat saada muutaman kuukauden tai jopa vuoden lisäaikaa- kitumiseen.

[Jaska]

Tulipa mieleen verrata epidemian kulkua koronakuolemien ilmaantuvuuden vaihtelulla eri puolilla maaailmaa. Lähtökohtana tuntuma, että Pohjoismaissa koronakuolemat jatkavat korkealla tasolla, kun suurimmassa osassa maailmaa on normalisoiduttu. Liitekuvissa näytetään päivittäisten koronakuolemien määrän kehitystä miljoonaa asukasta kohti. Tilastointikäytännöt ja olosuhteet vaihtelevat maittain että lähinnä huomion ansaitsee, milloin mnissäkin päin on ollut korkeimmat aallot.

Aloitetaan Suomesta. Pahimmillaan tilanne oli maaliskuussa 2022 eikä siitä ole toivuttu muun maailman tasolle. Käyrä on muuttunut kulmikkaaksi, joka juoruaa että kerran viikossa on lisätty viikon aikana kertyneet uudet kuolintapaukset ei kuolinpäiville vaan lisäyspäivälle. Toisin kuin kuolinpäiville rekisteröidessä ei viimeisen kuukauden kuolintapausten keskeneräisyys loista mutta viikottaiset vaihtelut ovat häiritsevän suuria. Tilastojen ylläpidossa pidetyt tauot näkyvät pohjakosketuksina käyrässä. silmiinpistävintä on, ettei omikronin tuomasta huipusta ole kunnolla toivuttu.

Kun verrataan Suomea koko Eurooppaan, niin omikronhuipun jälkeen Eurooppa on keskimäärin normalisoitunut.

Seuraavinaa on käyrät Pohjois- ja Eletelä-Amerikasta. Yhdysvallat on ollut suuren tautimääränsä vuoksi suuren huomion kohteena. Mutta onhan se väkimäärältään iso maa ja tilastointi oletettavasti varsin todemukaista. Sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa Koronakuoleminen ilmaantuminen on vuodentakaisen jälkeen edennyt alhaisella ja tasaisella tasolla.

Afrikan käyrä on matala poaljolti matalan keski-iän ja vaatimattoimammman terveydenhuollon ansiosta. Mutta huomion ansaitsee, ettei omikron juurikaan näy käyrässä, vaikka omikron on Afrikassa syntynyt.

Aasian käyrässä näkyy äärimmäisistä rajoitusten purkaminen Kiinassa kun epidemiaa ei enää pystytty pitämään poissa tilastoista.

Australia jää etäisyytensa ansiosta vähälle huomiolle. Siellä epidemian paisuminen painottuu Pohjoismaiden tapaan myöhäiseen vaiheeseen.

[Karikko]

Koronan-
Yleisvaarallisuus poistuu- joten myös ne toimet joita on käytetty, eivät enää ole voimassa.

Karanteenit eristykset- (pakkorokotukset) ja muut sellaiset eivät enää tule kyseeseen.

>>>

Tartuntatautien neuvottelukunta on katsonut, että koronavirustauti ei täytä enää kaikkia lakisääteisiä yleisvaarallisen tartuntataudin luokittelun kriteerejä. Neuvottelukunnan kokouksessa todettiin, että tartunnan saaneeseen ja tartunnalle altistuneeseen yksilöön kohdistuvilla toimenpiteillä (eristys, jäljitys, karanteeni) ei tautia enää voida torjua, Pöysti kirjoittaa

Covid-19-viruksen sekä sen muunnosten aiheuttama tauti luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, joka mahdollistaa kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisen. Näitä ovat esimerkiksi karanteeni- ja eristämismääräykset.

[Jaska]

Neuvottelukunta antaa suosituksen tartuntataudin yleisvaarallisuudesta. Päätöksen tehnee STM vai liittyneekö tuohon myös valtioneuvoston asetuksen muutos. Yleisvaarallisuus tarkoittaa nimenomaan tautiin liittyviä valvonta- ja torjuntatoimia. Tartuntatautilain mukaiset tapahtumia, asiakastiloja ja ravintoloita koskeneet velvoitteet ovat Suomessa päättyneet 30.6.2022.Taudin tarttuvuus jatkuu, vaikka virnomaisten määrämuotoinen tilanteen seuranta loppuukin. Suositukset maksuttomista rokotteista riskiryhmille epäilemättä jatkuvat julkisessa terveydenhoidossa ja rokotuksia saa lääkärin määräyksellä yksityiseltä sektoriltakin.

[Karikko]

^
Kyse oli siis kanteista (valituksista) joita on tehty Pöystille- hänen tulkintansa, eli virallinen tie.

[Jaska]

Oikeuskansleri on siis ottanut kannan, että covid-19 tauti ei ole enää sillä tavoin vaarallinen että eristyksillä, jäljityksillä ja karanteeneilla - Karikon suosikkikeinoja koronan torjunnassa - voidaan sitä torjua ja niin covid-19:n pitäminen yleisvaarallisten tautien luettelossa ei ole perusteltua. Käytännossä poisto vähentää  terveydenhoidon velvollisuuksia valvoa, tilastoida ja raportoida koronavirustautia.

[Karikko]

Oikeuskansleri on siis ottanut kannan, että covid-19 tauti ei ole enää sillä tavoin vaarallinen että eristyksillä, jäljityksillä ja karanteeneilla - Karikon suosikkikeinoja koronan torjunnassa - voidaan sitä torjua ja niin covid-19:n pitäminen yleisvaarallisten tautien luettelossa ei ole perusteltua. Käytännossä poisto vähentää  terveydenhoidon velvollisuuksia valvoa, tilastoida ja raportoida koronavirustautia.

Suosikkikeinoiksi en niitä ota -olen siis sanonut, että ne ovat olleet ainoita jotka ovat hieman tehonneet koronan leviämisen suhteen, toki tuon ymmärsit.

Jos koronarokotteet olisivat tehonneet, ei ongelmaa olisi.

>>>

MASKIT vähentävät koronataudin, influenssan ja niiden kaltaisten hengitystieinfektioiden leviämistä väestössä vähän tai eivät ollenkaan.

Tämä oli tulos parhaan tutkimustiedon yhteen vetäneessä Cochrane-katsauksessa, joka julkaistiin viime viikon lopussa.

Kirurginmaskien ja N95-maskien tehossa ei näkynyt eroa esimerkiksi hoitoalan työntekijöillä, jotka käyttivät maskeja potilaita kohdatessaan.

TARTUNTOJEN torjuntaa käsittelevä päivitetty katsaus käsitti kaikkiaan 78 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Niissä koehenkilöt jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään, joihin kohdistetaan eri toimia ja verrataan tulosta ryhmien välillä.

Mukana oli yksitoista uutta tutkimusta, joista kuusi korona-ajalta. Vanhemmat tutkimukset koskivat pääasiassa influenssaa.

Käsien pesun vaikuttavuus on satunnaistettujen tutkimusten perusteella tartuntojen torjunnassa suurempi kuin maskien. Käsihygienian parantaminen vähensi hengitystieinfektioita 14 prosentilla verrokkeihin nähden.

Johtopäätös oli, että tiuhemmasta käsienpesusta on todennäköisesti jonkin verran hyötyä tartuntojen jarruttamisessa

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009375500.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

COCHRANE-katsauksilla on maine näyttöön perustuvan lääketieteen luotettavimpana perustana.

Kansainvälinen Cochrane-yhteisö on laatinut systemaattisia katsauksia lääketieteellisten hoitojen ja muiden terveydenhoidon toimien vaikuttavuudesta standardoiduin menetelmin vuodesta 1993.

Katsauksia käytetään hoitosuositusten ja päätöksenteon tukena monissa maissa, myös Suomessa. Katsauksissa arvioidaan hoidon tehon lisäksi myös näytön tasoa.

[Jaska]

Oikeuskansleri on siis ottanut kannan, että covid-19 tauti ei ole enää sillä tavoin vaarallinen että eristyksillä, jäljityksillä ja karanteeneilla - Karikon suosikkikeinoja koronan torjunnassa - voidaan sitä torjua ja niin covid-19:n pitäminen yleisvaarallisten tautien luettelossa ei ole perusteltua. Käytännossä poisto vähentää  terveydenhoidon velvollisuuksia valvoa, tilastoida ja raportoida koronavirustautia.

STM näyttää olevan edelleen yleisvaaralisena pitämisen kannalla. THL olisi luopumassa. Potilaan etu on, että yleisvaarallisen taudin tutkimus ja hoito on maksutonta [Taneli Puumalainen, STM]. Oikeuskansleri on tietenkin oikeassa siinä, että laissa edellytetään, että nimetyillä toimilla tautia voidaan ehkäistä. Kahden kantelun taustalla oli kai, että taudin yleisvaaralliselsi nimeäminen antaa oikeuden puuttua perusoikeuksiin, esimerkiksi asettaa karanteeniin.

Sokea Reettakin näkee, että tartuntojen suuri määrä ei merkitse tai osoita rokotteiden vaikuttamattomuutta.  Rokotteethan ovat vähentäneet suuren osan tartuntoja ja esimerkiksi koronasta sairaalaan joutumisista ja kuolemista valtaosan. Kun saimme toimivat rokotteet vuodessa, niin olemme pettyneitä kun toisen vuoden aikana koronarokotteissa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä viruksen muuntuessa.

[Karikko]

^
Ruotsalaisetkin ovat liittyneet "sokea-reetta kerhoon ja hävittävät rokotteitaan, kun ne eivät enää kelpaa ihmisille.

>>>

Ruotsin kansallisen radion, Sverigesradio, mukaan maa on tuhonnut lähes 8,5 miljoonaa koronarokotetta. Tilastot selviävät kansanterveysviraston tietokannasta. Aiemmin rokotekoordinaattorina toiminut Richard Bergströmin arvion mukaan tuhotut rokotteet ovat olleet arvoltaan noin 1,5 miljardia kruunua eli vajaa 135 miljoonaa euroa

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e63764cb-bae9-4904-a706-c37e6150837f

[Muisto Keijo Kullervo]

Kun kaksi 'sokeaa' taluttaa kolmatta sokeaa (minä) eikö kaikki kolme putoa ojaan?

Haparoiden - kun en tiedä varmasti - olen tullut sellaiseen tulokseen, että ottamani rokotteet ovat pitäneet minut terveenä (neljä koronarokotetta ja viimeiseksi influenssarokote).

Ehkä ihmiset ovat vain erilaisia fysiikaltaan ja korona tarttuu kehen tarttuu (oli tammikuussa korona testien mukaan, mutta vain pikkuisen kurkku kipeänä, ei muuta).

Kaikki kunnia teille vänkäämisestä - parempi voittaa mielestäni.

Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Kun kaksi 'sokeaa' taluttaa kolmatta sokeaa (minä) eikö kaikki kolme putoa ojaan?

Haparoiden - kun en tiedä varmasti - olen tullut sellaiseen tulokseen, että ottamani rokotteet ovat pitäneet minut terveenä (neljä koronarokotetta ja viimeiseksi influenssarokote).

Ehkä ihmiset ovat vain erilaisia fysiikaltaan ja korona tarttuu kehen tarttuu (oli tammikuussa korona testien mukaan, mutta vain pikkuisen kurkku kipeänä, ei muuta).

Kaikki kunnia teille vänkäämisestä - parempi voittaa mielestäni.

Muisto Keijo Kullervo

Korona voittaa, jos on voittaakseen- siihen ei pieni sanailu vaikuta.

Ihmiset eivät vain enää oikein usko koronarokotteisiin, senhän sanoin, jotkut uskovat ja sehän on heidän asiansa.

[MrKAT]

USA:ssa on niin paljon ihmisiä kuollut tai vammautunut koronasta että on työvoimapula. Työvoimapula on ilmeisesti niin paha, että Iowassa ja Minnesotassa on tehty lakialoitteita jotta lapsityövoimaa saataisiin korvaajaksi. "Minnesota would permit 16/17yo to work construction. Iowa would allow 14/15yo to work in industrial freezers and meat coolers." (Palattaisiin 1930-luvun tasolle, joku kommentoi).
(MD Aboelata, Washington Post)

[Jaska]

Yhdysvaltain koronakuolemissa on aselvästi suurempi osuus alle 65-vuotiaita kuin Suomessa. https://www.statista.com/statistics/1191568/reported-deaths-from-covid-by-age-us/  Koronasta työkyvöttömistä on puhuttu liian vähän. Heistähän ei edes päästä pikaisesti eroon hautaamalla. Sormituntumalla vammautuneita on selvästi enemmän kuin koronaan kuolleita.

[Karikko]

Tulevaisuudessakin erilaisia viruksia ja tauteja riittänee, vaikka korona hieman hellittäisi--

Rokottaminen maksaa kyllä huomattavasti enemmän, kuin rokotteiden hinta- joten tuo summa on todellisuudessa paljon suurempi, mitä tuon torjunnan hinta tuossa.

Mutta tutkimuksen hintaa silti on arvosteltu-

>>>

Suomessa menehtyneitä on noin 8 000, ja koronatestejä tehty 12 miljoonaa. Testaukselle on tullut hintaa 1,2 miljardia euroa. Rokotteet ovat maksaneet noin 600 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahat 470 miljoonaa.

Ammattilaiset kritisoivat tuen määrää, jota tutkimustyöhön annetaan.

– Valtion suora tutkimustuki Suomen Akatemian kautta oli yhteensä 20 miljoonaa euroa. Se on näihin kustannuksiin peilaten minimaalinen. Tällaisessa tilanteessa, kun pandemia tulee, pitäisi lähteä huomattavasti rohkeammin tukemaan tutkimusta, seurantaa ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Panostusten pitäisi olla kymmenkertaisia, Julkunen sanoo.

https://www.is.fi/terveys/art-2000009390617.html