Venäjä (taiteilijanimellä Neuvostoliitto) oli Naton perustamisen syy. Se on myös Suomen Nato-kysymyksen ydin. Ollakko vai ullakko?
Google Maps kertoo, että Venäjän naapureita Jäämereltä Kaukasus-vuoristoon ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Valko-Venäjä, Liettua (Kaliningrad, ähäkutti), Puola (Kaliningrad, edelleen), Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Näistä viimeisimpään stalinistiseen imperiumiin kuuluivat Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Naton jäseniä ovat nykyisin Norja, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Asetelmasta saa klassisen nelikentän.
Venäjän neuvostovaiheeseen kuuluneet mutta Natoon liittyneet maat ovat Viro, Latvia ja Liettua. Venäjä on ärhennellyt niille, etenkin Virolle (Pronssisoturi), mutta rauha on säilynyt.
Venäjän neuvostovaiheeseen kuuluneet ja Natoon kuulumattomat maat ovat Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Valko-Venäjä on diktatuuri ja jonkinlainen Venäjän kaveri. Ukraina on ollut Venäjän aggression kohde vuodesta 2014 ja Venäjä miehittää Krimiä ja Ukrainan itäosia. Georgia on ollut Venäjän aggression kohde vuodesta 2008 ja siitä käytännössä irrotetut Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat Venäjän tunnustamia nukkevaltioita. Azerbaidžan on suhteissa Venäjään, mutta Venäjä on tukenut kulisseissa Armenian aggressiota Vuoristo-Karabahissa. 2020 Venäjän rauhanvälitys pelasti Armenialle rippeet Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vallatuista Azerbaidžanin alueista.
Neuvostoliittoon koskaan kuulumattomat Naton jäsenet ovat Norja ja Puola. Kumpikin on suvereeni länsimaa. Norja on tyytynyt ETA-jäsenyyteen suhteessa Euroopan Unioniin. Puola vetää tunnetusti omaa tulkintaansa siitä mihin EU-jäsenyys velvoittaa. Venäjän kanssa niillä ei ole ongelmia.
Suomi on anomalia. Se on ainut entisen Neuvostoliiton läntinen rajanaapuri, joka ei ole liittynyt Natoon. Tähän asti on ollut rauhallista. Tulevaisuutta joko voi tai ei voi päätellä sen perusteella miten on käynyt muille entisille Neuvostoliiton naapureille tai siihen aikanaan liitetyille osille.