Vuoden 1918 sisällissotaa ja muutakin aikakauteen liittyvää

[Brutto]

Yksi syy on se, että jo pelkät tapahtumista käytettävät sanat ovat kantaa ottavia. Esimerkkinä voi mainita vaikka vuoden 1918 sodan Suomessa. Jos siitä puhuu vapaussotana, on oikeistolainen. Jos siitä käyttää nimitystä "kansalaissota", on vasemmistolainen. Jos sitä käsittelee sisällissotana, on piilovasemmistolainen tai piilo-oikeistolainen tai joka tapauksessa epäilyttävä.

Vuonna 1918 suomessa käytiin samaan aikaan montaa sotaa. Sisällissota, kansalaissota tai veljessota eivät ole kuvaavia nimityksiä, koska maassamme taisteli myös ulkomaisia joukkoja osana ensimmäistä maailmansotaa.

Vapaussota on ehkä kuvaavin. Omat sukulaiseni ryhtyivät sotaan nimenomaan vapauttaakseen maan ryssästä, ja onnistuivatkin siinä hyvin. Vasta sota vapautti suomalaiset Venäjän vallasta, vaikka muodollinen itsenäisyys olikin saatu jo aikaisemmin.

[Hippi]

^
Kopek vetää kyllä aika rajun yleistyksen taas yksittäisen sanan käytön perusteella.

Kyllähän se nyt vaatii tuohon sotaan ja sen syihin perehtymistä, jos haluaa nimityksellä ilmaista myös kantaansa ja mielipiteensä sodan syistä ja etenkin oman sijoittautumisen mielipideakselilla.

Luulenpa, että on melkoinen joukko ihmisiä, jotka tuostakin sodasta on kuullut vain koulussa tai jossain muistopuheissa ja silloin opittu sana on jäänyt mieleen ja sitä on sitten tullut käytettyä yhtään sen enempää sanan väriä miettimättä. Itse olen ehkä eniten kuullut käytettävän nimitystä kansalaissota ja sillä nimellä osaan sen sijoittaa kalenterissa oikeaan vuoteen, mutta juuri mitään muuta en sitten sodasta tiedäkään paitsi että vastakkain olivat punaiset ja valkoiset.

Oletan, että Kopek olettaa suurimman osan tutkineen itsensä lailla isänmaan historiaa ja tapahtumien syitä sekä muodostaneen vankkoja omia näkemyksiä "koska onhan Suomen historiaa osattava ja siihen perehdyttävä".

Lienee tuokin häpeän aihe minulle, mutta historia ei koulussa oikein kuulunut laiskan lukijan intohimoihin.

[Hayabusa]

Vuonna 1918 suomessa käytiin samaan aikaan montaa sotaa. Sisällissota, kansalaissota tai veljessota eivät ole kuvaavia nimityksiä, koska maassamme taisteli myös ulkomaisia joukkoja osana ensimmäistä maailmansotaa.

Vapaussota on ehkä kuvaavin. Omat sukulaiseni ryhtyivät sotaan nimenomaan vapauttaakseen maan ryssästä, ja onnistuivatkin siinä hyvin. Vasta sota vapautti suomalaiset Venäjän vallasta, vaikka muodollinen itsenäisyys olikin saatu jo aikaisemmin.

Kyllähän sisällissodissa on aina ollut ulkomaalaisia mukana tavalla tai toisella. Espanjan sisällissodan ollessa ehkä romantisoiduin maailman fasistien ja kommareiden kokoontumisajo. Jopa Yhdysvaltojen sisällissodassa ulkovallat olivat mukana. Vaikkeivat suoraan sotatoimissa, niin Englannin ja Venäjän laivastot ajoivat asemiin "varmuuden vuoksi". Suomen 1918 kahinoista käyttäisin joka tapauksessa neutraalia sisällissota nimeä.

Vapaussota ei ole kuvaava siitäkään näkökulmasta, että eihän Tamperetta vieläkään ole saatu vapautettua punikeista! 

[Kopek]

Oletan, että Kopek olettaa suurimman osan tutkineen itsensä lailla isänmaan historiaa ja tapahtumien syitä sekä muodostaneen vankkoja omia näkemyksiä "koska onhan Suomen historiaa osattava ja siihen perehdyttävä".

Lienee tuokin häpeän aihe minulle, mutta historia ei koulussa oikein kuulunut laiskan lukijan intohimoihin.

Ei minulla ole vankkoja omia näkemyksiä. Enkä usko, että ainakaan omalla kohdallani koulussa opetetulla historialla olisi suurtakaan merkitystä. En ollut historiapinko, eivätkä kouluaikaiset asiat enää ole mielessäni. Onneksi jo pelkästään Hesaria lukemalla asioihin pystyy kohtuullisesti perehtymään.

Vuoden 1918 sota on sinänsä mielenkiintoinen asia, ja sen tulkinnat jakavat edelleen mielipiteitä tutkijoiden ja yleisön keskuudessa.

Löytämässäni Ylen jutussa sodan syyksi mainitaan yhteiskunnalliset epäkohdat eli rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Nopeasti asiaa miettimällä ja Teemu Keskisarjan esitelmiä netistä katsoneena kyseenalaistan hieman tätä olettamusta. Nämä asiat olivat totta kai taustalla, mutta kysymys kuuluukin, miksi tarvittiin nimenomaan sota asioiden korjaamiseksi, kun vaalit ja äänioikeuskin olivat olemassa. Miksei rauhanomainen demokraattinen tie kelvannut.

Ylen uutisartikkeli vuodelta 2018:

"Vuoden 1918 sota jakaa yhä kansaa, vaikka enemmistö seisoo juoksuhautojen välissä – Ylen kysely kertoo, mitä Suomi ajattelee sisällissodasta"

https://yle.fi/a/3-10014896

[-:)lauri]

Oletan, että Kopek olettaa suurimman osan tutkineen itsensä lailla isänmaan historiaa ja tapahtumien syitä sekä muodostaneen vankkoja omia näkemyksiä "koska onhan Suomen historiaa osattava ja siihen perehdyttävä".

Lienee tuokin häpeän aihe minulle, mutta historia ei koulussa oikein kuulunut laiskan lukijan intohimoihin.

Ei minulla ole vankkoja omia näkemyksiä. Enkä usko, että ainakaan omalla kohdallani koulussa opetetulla historialla olisi suurtakaan merkitystä. En ollut historiapinko, eivätkä kouluaikaiset asiat enää ole mielessäni. Onneksi jo pelkästään Hesaria lukemalla asioihin pystyy kohtuullisesti perehtymään.

Vuoden 1918 sota on sinänsä mielenkiintoinen asia, ja sen tulkinnat jakavat edelleen mielipiteitä tutkijoiden ja yleisön keskuudessa.

Löytämässäni Ylen jutussa sodan syyksi mainitaan yhteiskunnalliset epäkohdat eli rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Nopeasti asiaa miettimällä ja Teemu Keskisarjan esitelmiä netistä katsoneena kyseenalaistan hieman tätä olettamusta. Nämä asiat olivat totta kai taustalla, mutta kysymys kuuluukin, miksi tarvittiin nimenomaan sota asioiden korjaamiseksi, kun vaalit ja äänioikeuskin olivat olemassa. Miksei rauhanomainen demokraattinen tie kelvannut.

Ylen uutisartikkeli vuodelta 2018:

"Vuoden 1918 sota jakaa yhä kansaa, vaikka enemmistö seisoo juoksuhautojen välissä – Ylen kysely kertoo, mitä Suomi ajattelee sisällissodasta"

https://yle.fi/a/3-10014896

Miksi demokratia ei kelvannut?

[Socrates]

Kyllähän Kopek on oikeassa siinä, että käytettävä sana helposti leimaa käyttäjänsä tässä yhteydessä.

Aiemmin puhuttiin yleensä kansalaissodasta, mikä kuulostaa jotenkin kepeältä tapahtumiin verrattuna. Vapaussota on sitten jotain konkreettisempaa.

Sitten on tullut muotiin puhua sisällissodasta, mikä on yllättävää, koska se on suorasukaisin termi ja sellaisia nykyään vältetään.

Aika harvoin enää törmää ihmisiin, jotka jaksavat ainakaan ääneen pauhata sisällissodan vääryyksistä.

[Karikko]

Vuoden 1918 sota on sinänsä mielenkiintoinen asia, ja sen tulkinnat jakavat edelleen mielipiteitä tutkijoiden ja yleisön keskuudessa.

Löytämässäni Ylen jutussa sodan syyksi mainitaan yhteiskunnalliset epäkohdat eli rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Nopeasti asiaa miettimällä ja Teemu Keskisarjan esitelmiä netistä katsoneena kyseenalaistan hieman tätä olettamusta. Nämä asiat olivat totta kai taustalla, mutta kysymys kuuluukin, miksi tarvittiin nimenomaan sota asioiden korjaamiseksi, kun vaalit ja äänioikeuskin olivat olemassa. Miksei rauhanomainen demokraattinen tie kelvannut.

Aatteellisuus kukkii siellä missä siihen on hyvät "mullat" lähtökohdat.  Nälkäisille on helpompi julistaa sanomaa, joka tarjoaa yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, kommunistileima tulee sitten "kaupan päälle.

Rauhanomaista keinoa, ei useinkaan ole ollut, eikä taida olla oikein vieläkään- kaupatkin ovat menossa lakkoon-- pelkkää piruuttaan varmaan..

[Hiha]

Kyllähän Kopek on oikeassa siinä, että käytettävä sana helposti leimaa käyttäjänsä tässä yhteydessä.

Siksi kouluopetus pitäisi saada takaisin entiselle tasolle. Jos oltaisiin kaikki opittu lapsena sanomaan bellum intestinum, niin sehän kuulostaisi paitsi hauskalta myös hienolta.

[kertsi]

Löytämässäni Ylen jutussa sodan syyksi mainitaan yhteiskunnalliset epäkohdat eli rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Nopeasti asiaa miettimällä ja Teemu Keskisarjan esitelmiä netistä katsoneena kyseenalaistan hieman tätä olettamusta. Nämä asiat olivat totta kai taustalla, mutta kysymys kuuluukin, miksi tarvittiin nimenomaan sota asioiden korjaamiseksi, kun vaalit ja äänioikeuskin olivat olemassa. Miksei rauhanomainen demokraattinen tie kelvannut.

Ylen uutisartikkeli vuodelta 2018:

"Vuoden 1918 sota jakaa yhä kansaa, vaikka enemmistö seisoo juoksuhautojen välissä – Ylen kysely kertoo, mitä Suomi ajattelee sisällissodasta"

https://yle.fi/a/3-10014896

Boldaus minun. Eikä ollut, nimittäin kunnallista äänioikeutta ei ollut kaikilla, vaan se taisi vaatia varallisuutta, että sai äänestää.

jokin, mikälie lähde netissä Koskesta voimaa:

Eräs vuoden 1918 sodan keskeinen syy oli varallisuuteen sidottu kunnallinen äänioikeus, jonka muuttamista sosiaalidemokraatit vaativat. Sodan jälkeen kunnallisvaalilain uudistus sitten toteutui ja Tampereen kaltaisessa työläiskaupungissa se merkitsi valta-asetelmien keikahtamista päälaelleen.

wikipedia, Suomen sisällissota:

Työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa työaika­lainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen kunnallis­vaaleissa, aiheuttivat teollisuudessa ja maataloudessa runsaasti lakkoja, jotka liittyivät lopulta taisteluun valtiovallasta.

Olen sinulle tämänkin asian kertonut aiemmin, mutta ei tunnu menevän jakeluun. Miksi?

[Kopek]

Sisällissodalle oli monia syitä. Venäjän bolsevikit kiihottivat suomalaisia sosialisteja väkivaltaiseen vallankumoukseen. Vihapuhe leiskui sanomalehdissä.

Itse Stalin kävi rohkaisemassa suomalaisia sosialisteja vallankumouksen tielle:

Sodan ja rappion, lännessä syttymässä olevan vallankumousliikkeen ja Venäjän työläisvallankumouksen kasvavien voittojen ilmapiirissä ei ole sellaisia vaaroja ja vaikeuksia, jotka voisivat kestää teidän rynnäkkönne. Tällaisessa ilmapiirissä voi kestää ja voittaa vain yksi valta, sosialistinen valta! Tällaisessa ilmapiirissä kelpaa vain yksi taktiikka, Dantonin taktiikka: rohkeutta, rohkeutta ja vielä kerran rohkeutta!

https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html

Ylen toimittajan analyysi sisällissotaan johtaneista syistä.

https://yle.fi/a/3-10043851

[kertsi]

Ei ku kerro nyt vaan ihan omin sanoin, mikä tuossa kysymyksessäsi on pielessä, kun sen perusteet eivät pitäneet paikkansa. Jos kerran ei kaikilla (valtaosalla?) ollut äänioikeutta kunnallisvaaleissa, millä demokraattisin keinoin ehdotat, että kansalaiset olisivat voineet vaikuttaa kunnallisissa asioissa?

[Brutto]

Löytämässäni Ylen jutussa sodan syyksi mainitaan yhteiskunnalliset epäkohdat eli rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Nopeasti asiaa miettimällä ja Teemu Keskisarjan esitelmiä netistä katsoneena kyseenalaistan hieman tätä olettamusta. Nämä asiat olivat totta kai taustalla, mutta kysymys kuuluukin, miksi tarvittiin nimenomaan sota asioiden korjaamiseksi, kun vaalit ja äänioikeuskin olivat olemassa. Miksei rauhanomainen demokraattinen tie kelvannut.

Ylen uutisartikkeli vuodelta 2018:

"Vuoden 1918 sota jakaa yhä kansaa, vaikka enemmistö seisoo juoksuhautojen välissä – Ylen kysely kertoo, mitä Suomi ajattelee sisällissodasta"

https://yle.fi/a/3-10014896

Boldaus minun. Eikä ollut, nimittäin kunnallista äänioikeutta ei ollut kaikilla, vaan se taisi vaatia varallisuutta, että sai äänestää.

jokin, mikälie lähde netissä Koskesta voimaa:

Eräs vuoden 1918 sodan keskeinen syy oli varallisuuteen sidottu kunnallinen äänioikeus, jonka muuttamista sosiaalidemokraatit vaativat. Sodan jälkeen kunnallisvaalilain uudistus sitten toteutui ja Tampereen kaltaisessa työläiskaupungissa se merkitsi valta-asetelmien keikahtamista päälaelleen.

wikipedia, Suomen sisällissota:

Työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa työaika­lainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen kunnallis­vaaleissa, aiheuttivat teollisuudessa ja maataloudessa runsaasti lakkoja, jotka liittyivät lopulta taisteluun valtiovallasta.

Olen sinulle tämänkin asian kertonut aiemmin, mutta ei tunnu menevän jakeluun. Miksi?

Eduskunta vahvisti yleisen äänioikeuden jo marraskuussa 1917, joten se tuskin oli syy sodalle joka alkoi tammikuussa 1918.

[-:)lauri]

Sisällissodalle oli monia syitä. Venäjän bolsevikit kiihottivat suomalaisia sosialisteja väkivaltaiseen vallankumoukseen. Vihapuhe leiskui sanomalehdissä.

Itse Stalin kävi rohkaisemassa suomalaisia sosialisteja vallankumouksen tielle:

Sodan ja rappion, lännessä syttymässä olevan vallankumousliikkeen ja Venäjän työläisvallankumouksen kasvavien voittojen ilmapiirissä ei ole sellaisia vaaroja ja vaikeuksia, jotka voisivat kestää teidän rynnäkkönne. Tällaisessa ilmapiirissä voi kestää ja voittaa vain yksi valta, sosialistinen valta! Tällaisessa ilmapiirissä kelpaa vain yksi taktiikka, Dantonin taktiikka: rohkeutta, rohkeutta ja vielä kerran rohkeutta!

https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html

Ylen toimittajan analyysi sisällissotaan johtaneista syistä.

https://yle.fi/a/3-10043851

Miksi vihapuhe vetosi ihmisiin? Tänä päivänäkin vihapuhe leiskuu mediassa, mutta sisällissotia ei vain näy.

[Xantippa]

Eduskunta vahvisti yleisen äänioikeuden jo marraskuussa 1917, joten se tuskin oli syy sodalle joka alkoi tammikuussa 1918.

Meinaat, että kyllä sitä tommoisessa 2-3 kk unohtuu kiistat, joita yleisestä äänioikeudesta käytiin ja samalla voitiin hyvillä mielin jatkaa 10-12 t työpäiviä ja olla huoletta muista yhteiskunnallisista asioista, jotka hiersivät kunnolla?

T: Xante

Muoksis: olen käsityksessä, että jopa kahdenvälisissä suhteissa moinen pika-anteeksianto ilman kaunaa on äärimmäisen harvinainen, joten enpä usko sitä esiintyvän koko kansakunnan ollessa kyseessäkään. Onko ilmiö "liian vähän, liian myöhään" sulle yhtään tuttu?

[Kopek]

En kiistä lukuisia epäkohtia, joita Suomessa oli sisällissotaa edeltävänä aikana. Torpparijärjestelmä oli epäoikeudenmukainen ja vaati perusteellisen uudistamisen. Työläisten oikeuksissa ja elinolosuhteissa oli korjattavaa. Kuntademokratia ei vastannut kansalaisten oikeustajua. Paljon muutakin vikaa oli.

Kysymys kuuluu, oliko aseellinen vallankaappaus ja yritys siirtyä sen kautta sosialistiseen järjestelmään paras keino ratkaista ongelmat, vai olisiko kannattanut korjata järjestelmän virheitä valtiollisen demokratian ja lainsäädännön kautta.

Muissakin Venäjän naapurimaissa kuin Suomessa käytiin sisällissotia Venäjän vallankumouksen jälkeen. Myös Venäjällä käytiin sisällissotaa, kunnes bolsevikin saivat koko maan kontrolliinsa. Suomessa käytyä sisällissotaa kannattaa ehkä arvioida tässä valossa.

Joissakin Venäjän naapurimaissa, kuten Virossa ja Suomessa, valkoiset voittivat, ja maat itsenäistyivät. Joissakin maissa, kuten Ukrainassa, punaiset voittivat, ja valtioista tuli osa Neuvostoliittoa.

Toteutumatonta historiaa ei tunnetusti kannata arvioida, mutta arvioin silti, että jos punaiset olisivat voittaneet Suomessa, Suomi olisi todennäköisesti liittynyt perustettavaan Neuvostoliittoon. Tällainen ajatus oli myös Venäjän uuden bolsevikkijohdon mielessä, kun se myönsi Suomelle itsenäisyyden vuodenvaihteessa 1917-1918. Näin ainakin monissa arvioissa esitetään, eli tältä asia näyttää tapahtuneiden tosiasioiden valossa. Neuvosto-Venäjällä oli todennäköisesti myös omat intressit mielessään, kun se toimitti Suomen punaisille aseita sisällissodan voittamiseksi.

On esitetty arvioita, että Venäjän ja Saksan maaliskuussa 1918 tekemä Brest-Litovskin rauha, joka myöhemmin mitätöitiin, ratkaisi punaisten kohtalon Suomessa.

Wikipedia:

Venäjä sitoutui poistamaan venäläiset joukot ja punakaartit Suomesta, sekä lopettamaan kaikenlaisen agitaation ja propagandan, joka oli suunnattu Suomen hallitusta ja julkisia instituutioita vastaan. Työmies-lehti julkaisi sopimuksen Suomea koskevan artiklan 7. maaliskuuta 1918. Rauhansopimuksen 6. Artiklan laivastoehtoja toimeenpantiin erillisellä Hangon sopimuksella 3. huhtikuuta 1918. Leninin hyväksymänä Brest-Litovskin rauhansopimus vei pohjan sosialistien vallankumoukselta Suomessa ja merkitsi lopun alkua punaisille sisällissodassa.

Vaikuttaa siltä, että tavalliset köyhät työläiset ja torpparit olivat pelkkiä pelinappuloita isommassa pelissä, jota kävivät suurvallat ja uudessa järjestelmässä johtoasemia tavoittelevat vasemmistointellektuellit. Eivät sotakiihkoa lietsoneet sosialistilehtien toimittajat ja poliittiset agitaattorit olleet nälkää näkeviä köyhiä. He vain tarttuivat tilaisuuteen oma etu mielessään.

Kun sodassa kävi punaisten kannalta huonosti, sodan lietsoneet johtajat pakenivat Venäjälle, jos vain pystyivät, ja jättivät tavalliset punakaartilaiset valkoisten koston armoille. 

Aseelliseen kumoukseen kiihotetut työläiset ja torpparit petettiin monelta taholta. 

On huomattava, että kaikki vasemmistolaiset eivät lähteneet mukaan sisällissotaan vaan seurasivat sivusta, mitä tapahtuu. Nämä ihmiset, mm. Väinö Tanner, olivat merkittävässä asemassa sodan jälkeisessä politiikassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha

Seuraava ei ole puolueeton lähde vaan googlaamalla löytynyt mielipidekirjoitus, johon en ota kantaa.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rakennusliikeerbau/254159-miksi-punakaartin-johto-pakeni-venajalle-ja-hylkasi-armeijansa/