Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?

[safiiri]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

[Laika]

Yksinkertaistuksen ja matkimisen etuna on niiden ekonomisuus luovaan työhön verrattuna. Luovan työn ihannointi on johtanut sen tosiasian unohtamiseen, miten rajatulle joukolle ihmisiä sellainen työ soveltuu.

On puhuttu kovin ennenaikaisesti 'liukuhihnatyön kuolemasta'. Ainoa syy miksi moderni yhteiskunta ylipäätään toimii on se, että suuri osa sen toiminnoista on pitkälle automatisoituja, eikä ylläpitoa suorittavien tarvitse huolehtia automatiikan yksityiskohdista (vrt. kaupan kassa). Toisin sanoen ihmiset ovat rakentaneet työkaluja, joilla rakennetaan työkaluja, joilla rakennetaan tuotantoketjuja. Käyttämistämme laitteista kuten langattomasta näppäimistöstäni edessäni on tullut niin monimutkaisia, ettemme enää ymmärrä niiden toimintaperiaatteita muutamia spesialisteja lukuun ottamatta. Oletamme myös, ettei meidän tarvitse ymmärtää niiden toimintaperiaatteita -kunnes jokin menee pahasti vikaan, ja järjestelmätason riskit uhkaavat karata kokonaan hallinnasta. Näin kävi niinkin jokapäiväiselle työkalulle kuin muovi, kun muutamia vuosia sitten julkisuudessa havahduttiin muoviongelmaan. Nyt laskelmat ympäristöön joutuneesta muovista on päivitetty uusiksi ja yläkanttiin. Vastikään tehdyn tutkimuksen mukaan biohajoavat muovit eivät olleetkaan biohajoavia. Se tarkoittaa kyseistä työkalua käyttäneiden näkökulmasta, etteivät he missään vaiheessa ymmärtäneet sen toimintaperiaatteita, mutta käyttivät sitä yhtäkaikki. Olemme taitavia matkimaan. Yleinen kertomus muistisairaiden omaisilta on, miten heidän muistisairas läheisensä pystyy huijaamaan tuntemattomia ja vaikuttamaan edelleen terävä-älyiseltä. Samoin ihminen yleisemmin osaa käyttää hyväkseen rakennettua infrastruktuuria todella ymmärtämättä sitä. Kekseliäiden toimintamenetelmien ansiosta osaamme vaikuttaa paljon peruskapasiteettiamme hienostuneemmilta olennoilta, vaikkei peruskapasiteettimme ole kovin olennaisesti muuttunut viimeisen kymmenentuhannen vuoden aikana.

Tilanne oli helpompi vielä siinä vaiheessa, kun valmistimme vasta ensimmäisen asteen työkaluja. Työkaluja valmistavien työkalujen (2. asteen työkalujen) vaiheessa olemme ikäänkuin palanneet lähtöruutuun: tarvitaan tutkimuksia tutkimuksien päälle todistaaksemme toisillemme, millä tavoin valmistamamme työkalut todellisuudessa toimivat. Mikä pahinta, käsitys tällaisten tutkimusten oikeellisuudesta vaihtelee, koska suurella osalla ihmisistä ei joka tapauksessa ole edellytyksiä ymmärtää tutkimuksen pätevyyttä sen enempää kuin itse tutkimuskohdettakaan.

Yhteiskunnan täytyy kyetä ottamaan paremmin huomioon nämä vakavat rajoitukset, jos aiomme menestyä. Spesialisaation varjopuolena suurin osa ihmisistä ei voi tuntea rajoitettua kenttää enempää tietoa, eikä meillä ole mitään konkreettista arvojärjestystä eri spesialisaatioille sanoaksemme, ketä spesialistia meidän täytyisi kuunnella ensimmäisenä. Se riippuu, keihin ihmiset panevat luottamuksensa.

Viime aikoina esimerkiksi ekonomistit ovat olleet muotia.

[Karikko]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Usein se tekee sen itseasiassa paremmin, kuin pitkät selitykset, varsinkaan filosofioissa ei ole jatkuvuudesta mitään lopullista päätöstä.-seli-seli-

Yksinkertaisuus tarkoittaa yleistystä ja se toimii keskimäärin hyvin monissa asioissa-

Tullaanko monimutkaisuudesta yleistykseen, tai yleistävistä päätelmista monimutkaiseen selitykseen, voi tietenkin vaikuttaa hienolta,-mutta käytännössä asiat tunnetaan noiden yleistävien yksinkertaistamisten kautta.-- Eikös nytkin tässä keskustelussa, takerruttu juuri yksinkertaistukseen.

Tekoäly käyttää kyllä miljoonia vertailukuvia (big-dataa) selvittääkseen "itselleen" mikä esimerkiksi on pullo, kun pikkulapselle se on heti selvää. Siihen riittää kertahavainto.

Tekoäly ei silti ilmeisesti tiedä mitä sillä pullolla on tarkoitus tehdä, siihen se tarvitsee lisää dataa.

Tekoälyä ilmeisesti on pakko käyttää tuolla tapaa, kun sitä yksinkertaistusta etsitään monimutkaisuuksien kautta, mutta ihmiselle se ei varmaan ole ratkaisu. Harvoin edes tarpeellista.

[kertsi]

Joissakin kognitiivisissa kyvyissä simpanssit päihittävät meidät ihmiset mennen tullen ja kymmenkertaisesti. Nimittäin työmuistia mittaavan tietokone-ohjelman käyttämisessä, jossa pitää painaa mieleensä numeroiden 1-9 paikka ruudulla, ja klikata suuruusjärjestyksessä numeroita yhdestä yhdeksään.

Chimp vs Human! | Memory Test | BBC Earth
Edes älykkäät oppilaat, jotka varta vasten treenasivat em. peliä, eivät pärjänneet simpansseille. Tarkoittaako se, että simpanssit ovat älykkäämpiä kuin me, vaikkakin toisilla tavoin?

Ny Times kirjoittaa uusista tutkimuksista, joiden mukaan työmuistia, ja siten myös joustavaa älykkyyttä *) voisi ehkä kasvattaa. Can You Make Yourself Smarter? (NY Times)
Työmuistin koko ihmisellä on älykkyyden tärkeä ellei tärkein osatekijä. Treenaamalla työmuistia eli kasvattamalla sen kokoa vastaavanlaisen pelin (haunted house lapsille, ja sen karsitun version teineille ja aikuisille, ja varsinkin monimutkaisemman pelin kuvatussa kokeessa) pelaamisella, voi kasvattaa ns. joustavaa älykkyyttä (fluid intelligence). Eli ilmeisesti älykkyyttä voi kasvattaa treenaamalla, vihjaa tämä koe. "Those two things, working memory and cognitive control, I think, are at the heart of intellectual functioning," Jonides told me when I met with him, Jaeggi and Buschkuehl in their basement office. "They are part of what differentiates us from other species. They allow us to selectively process information from the environment, and to use that information to do all kinds of problem-solving and reasoning."

*) Joustavalla älykkyydellä (engl. fluid intelligence) tarkoitetaan eräänlaista yleistä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyä, kun taas kiteytynyt älykkyys (engl. crystallized intelligence) edustaa aikaa myöten kertynyttä tietämystä. (Wikipedia). Älykkyystestit mitannevat nimenomaan joustavaa älykkyyttä, eikä niinkään kristallisoitunutta älykkyyttä.

[safiiri]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Usein se tekee sen itseasiassa paremmin, kuin pitkät selitykset, varsinkaan filosofioissa ei ole jatkuvuudesta mitään lopullista päätöstä.-seli-seli-

Yksinkertaisuus tarkoittaa yleistystä ja se toimii keskimäärin hyvin monissa asioissa-

Tullaanko monimutkaisuudesta yleistykseen, tai yleistävistä päätelmista monimutkaiseen selitykseen, voi tietenkin vaikuttaa hienolta,-mutta käytännössä asiat tunnetaan noiden yleistävien yksinkertaistamisten kautta.-- Eikös nytkin tässä keskustelussa, takerruttu juuri yksinkertaistukseen.

Tekoäly käyttää kyllä miljoonia vertailukuvia (big-dataa) selvittääkseen "itselleen" mikä esimerkiksi on pullo, kun pikkulapselle se on heti selvää. Siihen riittää kertahavainto.

Tekoäly ei silti ilmeisesti tiedä mitä sillä pullolla on tarkoitus tehdä, siihen se tarvitsee lisää dataa.

Tekoälyä ilmeisesti on pakko käyttää tuolla tapaa, kun sitä yksinkertaistusta etsitään monimutkaisuuksien kautta, mutta ihmiselle se ei varmaan ole ratkaisu. Harvoin edes tarpeellista.

Ei tässä takerruttu yksinkertaistukseen, vaan se oli tapa koota ne ongelmat ja luonnehtia puutteita, joita kuvauksessasi asiasta nähtiin.

[safiiri]

Joissakin kognitiivisissa kyvyissä simpanssit päihittävät meidät ihmiset mennen tullen ja kymmenkertaisesti. Nimittäin työmuistia mittaavan tietokone-ohjelman käyttämisessä, jossa pitää painaa mieleensä numeroiden 1-9 paikka ruudulla, ja klikata suuruusjärjestyksessä numeroita yhdestä yhdeksään.

Chimp vs Human! | Memory Test | BBC Earth
Edes älykkäät oppilaat, jotka varta vasten treenasivat em. peliä, eivät pärjänneet simpansseille. Tarkoittaako se, että simpanssit ovat älykkäämpiä kuin me, vaikkakin toisilla tavoin?

Ny Times kirjoittaa uusista tutkimuksista, joiden mukaan työmuistia, ja siten myös joustavaa älykkyyttä *) voisi ehkä kasvattaa. Can You Make Yourself Smarter? (NY Times)
Työmuistin koko ihmisellä on älykkyyden tärkeä ellei tärkein osatekijä. Treenaamalla työmuistia eli kasvattamalla sen kokoa vastaavanlaisen pelin (haunted house lapsille, ja sen karsitun version teineille ja aikuisille, ja varsinkin monimutkaisemman pelin kuvatussa kokeessa) pelaamisella, voi kasvattaa ns. joustavaa älykkyyttä (fluid intelligence). Eli ilmeisesti älykkyyttä voi kasvattaa treenaamalla, vihjaa tämä koe. "Those two things, working memory and cognitive control, I think, are at the heart of intellectual functioning," Jonides told me when I met with him, Jaeggi and Buschkuehl in their basement office. "They are part of what differentiates us from other species. They allow us to selectively process information from the environment, and to use that information to do all kinds of problem-solving and reasoning."

*) Joustavalla älykkyydellä (engl. fluid intelligence) tarkoitetaan eräänlaista yleistä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyä, kun taas kiteytynyt älykkyys (engl. crystallized intelligence) edustaa aikaa myöten kertynyttä tietämystä. (Wikipedia). Älykkyystestit mitannevat nimenomaan joustavaa älykkyyttä, eikä niinkään kristallisoitunutta älykkyyttä.

Ei pelkkä muistaminen ole älyä kasvattava, eikä varsinkaan älyn käyttöä yksiselitteisesti parantava ominaisuus. Päinvastoin voidaan väittää, että usein juuri unohtaminen on toimivuuden kannalta olennaisen tärkeää. Muistiin pitää pystyä painamaan tärkeitä ja tarpeellisia asioita, mutta yhtä laillai pitää pystyä unohtamaan sellaisia asioita, joiden muistaminen ei ole olennaista. Tietokoneissakin liian täysi muisti vain hidastaa toimintaa.

Ihmiselle on monasti suurta etua siitä, että hän pystyy unohtamaan asioita. Muistiin jääminen voi olla jopa vakava sairauden oire - kuten vaikkapa naisella, jonka muistiin jäi oman käden aiempi asento niin, että hänestä tuntui kuin hänellä olisi ollut kolme käsivartta.

[kertsi]

^ Tuossa edellisessä kommentissani oli kuitenkin kyse nimenomaan työmuistista, eikä säilömuistista, tai muista muistin lajeista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Working_memory

[kertsi]

Ei pelkkä muistaminen ole älyä kasvattava, eikä varsinkaan älyn käyttöä yksiselitteisesti parantava ominaisuus. Päinvastoin voidaan väittää, että usein juuri unohtaminen on toimivuuden kannalta olennaisen tärkeää. Muistiin pitää pystyä painamaan tärkeitä ja tarpeellisia asioita, mutta yhtä laillai pitää pystyä unohtamaan sellaisia asioita, joiden muistaminen ei ole olennaista. Tietokoneissakin liian täysi muisti vain hidastaa toimintaa.

Ihmiselle on monasti suurta etua siitä, että hän pystyy unohtamaan asioita. Muistiin jääminen voi olla jopa vakava sairauden oire - kuten vaikkapa naisella, jonka muistiin jäi oman käden aiempi asento niin, että hänestä tuntui kuin hänellä olisi ollut kolme käsivartta.

Jos kuvaat tuossa säilömuistia, olen samaa mieltä. Liian hyvä (pitkäkestoinen) muistaminen ei ole hyväksi. Tätä olen kommentoinut aiemmin toisaalla täällä Kantiksessa (Prisma-dokumentti muistista) (kertsin muistiinpanot). Esimerkiksi jos muistaa (ja kokee samalla voimakkuudella elävästi yhä uudestaan) kaikkein traumaattisimmat ja järkyttävimmät elämässään kokemat asiat, voi se heikentää mielenterveyttä esim. aiheuttaen PTSD:n tai masennuksen tai molemmat.

Liian hyvästä työmuistista en muista olevaan mitään haittoja (paitsi sellaisia haittoja, joita mensalaiset voivat kohdata mm. kokiessaan itsensä erilaiseksi kuin muut).

[safiiri]

Ei pelkkä muistaminen ole älyä kasvattava, eikä varsinkaan älyn käyttöä yksiselitteisesti parantava ominaisuus. Päinvastoin voidaan väittää, että usein juuri unohtaminen on toimivuuden kannalta olennaisen tärkeää. Muistiin pitää pystyä painamaan tärkeitä ja tarpeellisia asioita, mutta yhtä laillai pitää pystyä unohtamaan sellaisia asioita, joiden muistaminen ei ole olennaista. Tietokoneissakin liian täysi muisti vain hidastaa toimintaa.

Ihmiselle on monasti suurta etua siitä, että hän pystyy unohtamaan asioita. Muistiin jääminen voi olla jopa vakava sairauden oire - kuten vaikkapa naisella, jonka muistiin jäi oman käden aiempi asento niin, että hänestä tuntui kuin hänellä olisi ollut kolme käsivartta.

Jos kuvaat tuossa säilömuistia, olen samaa mieltä. Liian hyvä (pitkäkestoinen) muistaminen ei ole hyväksi. Tätä olen kommentoinut aiemmin toisaalla täällä Kantiksessa (Prisma-dokumentti muistista) (kertsin muistiinpanot). Esimerkiksi jos muistaa (ja kokee samalla voimakkuudella elävästi yhä uudestaan) kaikkein traumaattisimmat ja järkyttävimmät elämässään kokemat asiat, voi se heikentää mielenterveyttä esim. aiheuttaen PTSD:n tai masennuksen tai molemmat.

Liian hyvästä työmuistista en muista olevaan mitään haittoja (paitsi sellaisia haittoja, joita mensalaiset voivat kohdata mm. kokiessaan itsensä erilaiseksi kuin muut).

No ei tuo minnekään säilömuistiin mennyt tuo muistikuva käden aiemmasta sijainnista. (muutoin nainen olisi kolmen käden sijaan kokenut omaavansa kymmeniä käsiä). Kyse oli vain siitä, että se jäi muistiin, kun oikeastaan meidän ei pitäisi muistaa kehomme ja jäsentemme aiempaa paikkaa tuohon tapaan elävästi, vaan unohtaa se heti.

[kertsi]

^ Onko sinulla linkkiä tuohon? Vaikuttaa aika harvinaiselta tilalta.

[Laika]

Palatakseni suppeamman määritelmän mukaan varsinaiseen aiheeseen, en malta olla linkittämättä jo kauan kirjanmerkeissäni maannutta artikkelia. Tekijä kirjoittaa kielen ja intentionaalisuuden välisestä suhteesta, josta myös kävin katkeraa sananvaihtoa erään nimimerkin kanssa useammallakin foorumilla ennen tätä. Kirjoituksella on ansionsa, joten siteeraan hiukan:

Even though some non-human primates are surprisingly smart –recent  primatological research has provided increasingly impressive evidence that primates have a highly developed capacity for strategic-rational thought –, they are "rational" only in the limited sense criticized as "puny" by Sen (and illustrated by the above little imaginary act of  pseudo-communication), because they utterly lack the basic cooperative attitude, the capacity of partnership that is a precondition of true communication. Without this attitude, any linguistic or other exchange of signs, any communication is just cheap talk of no value and without consequences. The basic attitude of partnership, not the use of Language, is the basic difference that marks out us humans from other primates. This is the central claim made by Michael Tomasello in his book

...
Yet this traditional claim about the linguistic a priori of (non-strategic) practical reason has at least one big flaw, and it is a flaw that has become increasingly obvious over the course of the  past couple of decades. It is simply impossible to see, from the perspective of the development of human cognition and communication, how the transition from non-linguistic, strategically rational "idiots" to the "kingdom of ends" of communicatively reasonable cooperators should be possible.
Lingualism about communicative cooperation makes Language appear like a
deus ex machina that, with a single stroke and without any footing in evolutionary history, turns everything to the cooperative good. To understand the evolution and development of human communication is incompatible with the dualism of rational, egoistical goal-orientedness, on the one hand, and commitment to practical Laws in virtue of Language, on the other. It is no minor merit of Michael Tomasello's anthropological project to point philosophical thought forcefully and persistently to a different and more nuanced view. What is needed is the conception of a being that is not yet able to talk, but that is addressable and responsive, as it were: a being that is not a rational idiot, but no participant in linguistic discourse either. In this venture, developmental psychology of early childhood imposes itself as the suitable means of study. Besides primatology, Michael Tomasello has a second empirical supporting leg in the study of infant behavior. ...

https://www.academia.edu/6962906/Shared_Intentionality_and_the_Origins_of_Human_Communication

Erityisesti huomioni kiinnitti tapa, jolla kirjoituksessa tuodaan esiin kommunikaation ja asenteen (motivaatioiden) välinen yhteys,

Without this attitude, any linguistic or other exchange of signs, any communication is just cheap talk of no value and without consequences.

Ei ole kovin karrikoitua kysyä, mikä ero on puhinalla ja puuskutuksella verrattuna meidän epäonnistuneisiin yrityksiimme vaikuttaa muihin. Olen joutunut ajattelemaan kysymystä paljon, sillä foorumiviestinnän vaiheet vuosien myötä näyttävät kovin tuloksettomilta. Samat puhinat ja puuhkutukset on kuultu vuosia sitten. Meillä ei ole mitään 'objektiivista, tieteellistä' tapaa mitata kommunikaation onnistumista, varsinkaan silloin kun puhe on yrityksistä vaikuttaa kokonaiseen joukkoon viestin vastaanottajia.

Schmidin tarjoama näkemys on kuitenkin selvä: kieli ja intentionaalisuus eivät ole sama asia. Siten kielellisten valmiuksien puute ei suoraan synonymisoi yhteistyökyvyn puuttumista laajemmassa mielessä. Oman käsitykseni mukaan kieli voidaan ajatella työkaluna, joskin tärkeänä ja voimallisena, mutta ilman artikkelissa mainittua suuntautuneisuutta yhteistyöhön tai yhteistyöasennetta, kieli itsessään ei vastaa intentionaalista ajattelua.

Oman kielifilosofisen käsitykseni mukaan meillä on tottumus määritellä kieli vastaamaan niitä kommunikaation tapoja, joiden avulla hahmotamme ympäristöämme ja välitämme informaatiota siitä eteenpäin. Käsitteellisyytemme näin ollen rajaa kielen koskemaan tietynlaista merkityksenantoa. Määrittelyn ainoa ja suurin ongelma on sen kehämäisyys, koska sen ulkopuolelle jää välttämättä sitä suppeampi merkityksenanto. Funktionaalisesti voitaisiin sanoa feromonien erittämistä kommunikaatioksi, mutta käytännössä sitä ei katsota kielelliseksi viestiksi. Vastaavasti jää mielikuva-ajattelun tasolle kuvitella merkityksiltään hienosyisempi kommunikaation muoto kuin se, jonka hallitsemme. Perinteisesti ihmisen suhde kieleensä on ollut maaginen, koska metatason ymmärrys siitä kielen ulkopuolella on mahdoton pukea sanoiksi. Tullaan Wittgensteinilta perittyyn toteamukseen, jonka mukaan siitä mistä ei voida puhua, on vaiettava.

[Karikko]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Usein se tekee sen itseasiassa paremmin, kuin pitkät selitykset, varsinkaan filosofioissa ei ole jatkuvuudesta mitään lopullista päätöstä.-seli-seli-

Yksinkertaisuus tarkoittaa yleistystä ja se toimii keskimäärin hyvin monissa asioissa-

Tullaanko monimutkaisuudesta yleistykseen, tai yleistävistä päätelmista monimutkaiseen selitykseen, voi tietenkin vaikuttaa hienolta,-mutta käytännössä asiat tunnetaan noiden yleistävien yksinkertaistamisten kautta.-- Eikös nytkin tässä keskustelussa, takerruttu juuri yksinkertaistukseen.

Tekoäly käyttää kyllä miljoonia vertailukuvia (big-dataa) selvittääkseen "itselleen" mikä esimerkiksi on pullo, kun pikkulapselle se on heti selvää. Siihen riittää kertahavainto.

Tekoäly ei silti ilmeisesti tiedä mitä sillä pullolla on tarkoitus tehdä, siihen se tarvitsee lisää dataa.

Tekoälyä ilmeisesti on pakko käyttää tuolla tapaa, kun sitä yksinkertaistusta etsitään monimutkaisuuksien kautta, mutta ihmiselle se ei varmaan ole ratkaisu. Harvoin edes tarpeellista.

Ei tässä takerruttu yksinkertaistukseen, vaan se oli tapa koota ne ongelmat ja luonnehtia puutteita, joita kuvauksessasi asiasta nähtiin.

Kerro ne puutteet, muuten yksinkertaistat kovasti, ilman mitään perusteita.  Jos huomasit asian suhteen kirjoitus ei ollut pelkkä väite, kuten sinulla tuossa.

Tässä yhteydessä voi todeta asian vahvistavan itseään. Taidat takertua yksinkertaistamiseen, ihan itse.

[safiiri]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Usein se tekee sen itseasiassa paremmin, kuin pitkät selitykset, varsinkaan filosofioissa ei ole jatkuvuudesta mitään lopullista päätöstä.-seli-seli-

Yksinkertaisuus tarkoittaa yleistystä ja se toimii keskimäärin hyvin monissa asioissa-

Tullaanko monimutkaisuudesta yleistykseen, tai yleistävistä päätelmista monimutkaiseen selitykseen, voi tietenkin vaikuttaa hienolta,-mutta käytännössä asiat tunnetaan noiden yleistävien yksinkertaistamisten kautta.-- Eikös nytkin tässä keskustelussa, takerruttu juuri yksinkertaistukseen.

Tekoäly käyttää kyllä miljoonia vertailukuvia (big-dataa) selvittääkseen "itselleen" mikä esimerkiksi on pullo, kun pikkulapselle se on heti selvää. Siihen riittää kertahavainto.

Tekoäly ei silti ilmeisesti tiedä mitä sillä pullolla on tarkoitus tehdä, siihen se tarvitsee lisää dataa.

Tekoälyä ilmeisesti on pakko käyttää tuolla tapaa, kun sitä yksinkertaistusta etsitään monimutkaisuuksien kautta, mutta ihmiselle se ei varmaan ole ratkaisu. Harvoin edes tarpeellista.

Ei tässä takerruttu yksinkertaistukseen, vaan se oli tapa koota ne ongelmat ja luonnehtia puutteita, joita kuvauksessasi asiasta nähtiin.

Kerro ne puutteet, muuten yksinkertaistat kovasti, ilman mitään perusteita.  Jos huomasit asian suhteen kirjoitus ei ollut pelkkä väite, kuten sinulla tuossa.

Tässä yhteydessä voi todeta asian vahvistavan itseään. Taidat takertua yksinkertaistamiseen, ihan itse.

''

Katso kertsin vastaus 76 ja mun vastaus no 84. Sieltä löytyy.

[safiiri]

^ Onko sinulla linkkiä tuohon? Vaikuttaa aika harvinaiselta tilalta.

Ei ikävä kyllä, sillä törmäsin tähän Riitta Harin luennolla.

[Karikko]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

Yksinkertaistus ei vain kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tietenkin se on kivan helppoa omaksua. Se onkin sitten eri asia, onko tuosta omaksumisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Usein se tekee sen itseasiassa paremmin, kuin pitkät selitykset, varsinkaan filosofioissa ei ole jatkuvuudesta mitään lopullista päätöstä.-seli-seli-

Yksinkertaisuus tarkoittaa yleistystä ja se toimii keskimäärin hyvin monissa asioissa-

Tullaanko monimutkaisuudesta yleistykseen, tai yleistävistä päätelmista monimutkaiseen selitykseen, voi tietenkin vaikuttaa hienolta,-mutta käytännössä asiat tunnetaan noiden yleistävien yksinkertaistamisten kautta.-- Eikös nytkin tässä keskustelussa, takerruttu juuri yksinkertaistukseen.

Tekoäly käyttää kyllä miljoonia vertailukuvia (big-dataa) selvittääkseen "itselleen" mikä esimerkiksi on pullo, kun pikkulapselle se on heti selvää. Siihen riittää kertahavainto.

Tekoäly ei silti ilmeisesti tiedä mitä sillä pullolla on tarkoitus tehdä, siihen se tarvitsee lisää dataa.

Tekoälyä ilmeisesti on pakko käyttää tuolla tapaa, kun sitä yksinkertaistusta etsitään monimutkaisuuksien kautta, mutta ihmiselle se ei varmaan ole ratkaisu. Harvoin edes tarpeellista.

Ei tässä takerruttu yksinkertaistukseen, vaan se oli tapa koota ne ongelmat ja luonnehtia puutteita, joita kuvauksessasi asiasta nähtiin.

Kerro ne puutteet, muuten yksinkertaistat kovasti, ilman mitään perusteita.  Jos huomasit asian suhteen kirjoitus ei ollut pelkkä väite, kuten sinulla tuossa.

Tässä yhteydessä voi todeta asian vahvistavan itseään. Taidat takertua yksinkertaistamiseen, ihan itse.

''

Katso kertsin vastaus 76 ja mun vastaus no 84. Sieltä löytyy.

Kenelle ja mistä asiasta siellä puhuit?  Yleensä kaiketi vastauksen tarkoitus on puhua siitä mistä on kyse.  Ilmeisesti tuokin vastauksesi on yksinkertaistus, eri asiasta. Ja tätä voi sanoa kärjistämiseksi, sinun vastaustasi väistämiseksi.