Vaihtoehtoisia kehityskulkuja

[kertsi]

En ole muistaakseni tuota kirjaa lukenut, mutta vaikuttaa todennäköiseltä että kirjan nimeen olen jossain törmännyt. Niin se vääräkin tieto tai "tieto" (lue: meemi) monistuu.

[Karikko]

Villieläimet ylipäätään ovat hyviä muistamaan. Ihminen on hajamielinen.

Eläimet eivät taida "muistella asioita, eikä senkaltaista assosiaatiota liene niiden "Älyn varastoissa. Onhan koirillakin silti huonosta kohtelusta traumoja ja pelkotiloja, joten niiden vaistomainen toiminta, ei ole peräisin pelkästään luonnosta- myös opitut asiat vaikuttavat.

Mutta ne reagoivat muistojen elpyessä tilanteiden mukaan. Kerrotaan erään norsun muistaneen lääkärin joka sitä pisteli vielä vuosien jälkeen, kun vaistosi hänen hajunsa ja muuten rauhallinen otus oli hänelle kiukkuinen. Tämän tullessa vuosien jälkeen käymään.

[a4]

Olisikohan ihminen vielä sosiaalisempi otus, jos ei olisi menettänyt pitkäkarvaista turkkiaan? Jos siis olisimme pidempään tarvinneet lajitoveriemme apua turkin kunnossapitoon ja loisista eroonpääsemiseen?

Toisaalta laumakoon kasvaessa, yksittäisen turkin sukimiseen menisi liikaa aikaa.
Kehittyneellä kommunikaatiolla voi sukia tehokkaammin.
Sillä voi jopa jytkytellä. Metoon takia enää ei saa edes naisia sukia vapaasti.
Kalliin turkiksenkin lahjoittaminen lienee jo pois muodista.

[kertsi]

Olisikohan ihminen vielä sosiaalisempi otus, jos ei olisi menettänyt pitkäkarvaista turkkiaan? Jos siis olisimme pidempään tarvinneet lajitoveriemme apua turkin kunnossapitoon ja loisista eroonpääsemiseen?

Toisaalta laumakoon kasvaessa, yksittäisen turkin sukimiseen menisi liikaa aikaa.
Kehittyneellä kommunikaatiolla voi sukia tehokkaammin.
Sillä voi jopa jytkytellä. Metoon takia enää ei saa edes naisia sukia vapaasti.
Kalliin turkiksenkin lahjoittaminen lienee jo pois muodista.

100-päisessä laumassa olisi 100 turkkia suittavana, ja max 100 sukijaa.
501-päisessä laumassa olisi 501 turkkia suittavana, ja max 501 sukijaa.
Ei kai se yksittäisen turkin sukiminen sen enempää aikaa veisi kummassakaan tapauksessa? Ainakin jos jokainen toimii myös sukijana, vastavuoroisuuden periaatteen mukaan (sä nypit mun kirppuja, ja mä vastavuoroisesti sun).
Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että yritti väkisinsukia turkkia sellaiselta lauman jäseneltä, joka ei halua tulla suituksi. Tietääkseni karvaisilla serkuillamme ei väkisinsukimista esiinny, vaan kaikki ovat iloisia päästessään loisista eroon. Saattaa tosin olla, että korkealla sosiaalisessa hierarkiassa olevaa suitaan enemmän kuin alhaisessa asemassa olevia, mutta tästä en ole varma, ja tämä pitäisi tarkistaa.

Luullakseni sekä sukiminen että varsinkin suittavana oleminen on semmoista, mikä vahvistaa lauman sosiaalisia siteitä. Ehkä ainakin suittavana oleminen tuottaa mielihyvääkin.
 

[a4]

Olisikohan ihminen vielä sosiaalisempi otus, jos ei olisi menettänyt pitkäkarvaista turkkiaan? Jos siis olisimme pidempään tarvinneet lajitoveriemme apua turkin kunnossapitoon ja loisista eroonpääsemiseen?

Toisaalta laumakoon kasvaessa, yksittäisen turkin sukimiseen menisi liikaa aikaa.
Kehittyneellä kommunikaatiolla voi sukia tehokkaammin.
Sillä voi jopa jytkytellä. Metoon takia enää ei saa edes naisia sukia vapaasti.
Kalliin turkiksenkin lahjoittaminen lienee jo pois muodista.

100-päisessä laumassa olisi 100 turkkia suittavana, ja max 100 sukijaa.
501-päisessä laumassa olisi 501 turkkia suittavana, ja max 501 sukijaa.
Ei kai se yksittäisen turkin sukiminen sen enempää aikaa veisi kummassakaan tapauksessa? Ainakin jos jokainen toimii myös sukijana, vastavuoroisuuden periaatteen mukaan (sä nypit mun kirppuja, ja mä vastavuoroisesti sun).
Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että yritti väkisinsukia turkkia sellaiselta lauman jäseneltä, joka ei halua tulla suituksi. Tietääkseni karvaisilla serkuillamme ei väkisinsukimista esiinny, vaan kaikki ovat iloisia päästessään loisista eroon. Saattaa tosin olla, että korkealla sosiaalisessa hierarkiassa olevaa suitaan enemmän kuin alhaisessa asemassa olevia, mutta tästä en ole varma, ja tämä pitäisi tarkistaa.

Luullakseni sekä sukiminen että varsinkin suittavana oleminen on semmoista, mikä vahvistaa lauman sosiaalisia siteitä. Ehkä ainakin suittavana oleminen tuottaa mielihyvääkin.

Yksittäisen turkin sutiminen ihmislajin kokoisissa yhteisöissä, yhteiskunnissa ja valtioissa ei itsessään veisi aiempaa enempää aikaa mutta ei myöskään yksittäisinä sukimisina toisi paljoakaan enempää sosiaalisuutta aiempaa isommissa yhteisöissä, koska sukijan yksittäisiin sukimisiin käytettävissä oleva aika on melko rajallista.
Ehkä turkkien sukiminen muodostuisi jopa yhteisökoon kasvun jarruttajaksi jossain kohtaa.
Toisin kuin kehittynyt kommunikaatio, jolla voi sukia hyvinkin nopeasti ja kaukaa sekä useampia kerralla. Lisäksi kielellinen sukiminen  kehittää samalla myös ajattelua, kulttuuria, yhteiskuntaa ja sen teknologiaa eli yhteisöllisyyttä.
Lisäksi veikkaan että tarve vaatettaa karvatonta kehoa on sekin asettanut paineita kehittää teknologiaa sekä yhteistyötä ja muuta kanssakäymistä eli sosiaalisuutta.

[Toope]

Mutta se ei muuta tuota pääväittämää, että joissain asioissa simpanssi on ihmistä nokkelampi.

Missä asiassa on ihmistä nokkelampi?
Luultavasti ei muussa, kuin hankkiessaan elantoa viidakossa. Missään älyllisemmässä tehtävässä ei pärjää ihmiselle.
Heisimadotkin osaavat hankkia ruokaa ympäristöstään, kaikki elukat osaavat...

[Karikko]

Mutta se ei muuta tuota pääväittämää, että joissain asioissa simpanssi on ihmistä nokkelampi.

Missä asiassa on ihmistä nokkelampi?
Luultavasti ei muussa, kuin hankkiessaan elantoa viidakossa. Missään älyllisemmässä tehtävässä ei pärjää ihmiselle.
Heisimadotkin osaavat hankkia ruokaa ympäristöstään, kaikki elukat osaavat...

Simpanssin "tilannemuisti on siis parempi, nokkeluus lienee enemmän käsitteellistä.

[kertsi]

Simpanssin TYÖmuisti on parempi kuin ihmisen. (Mitään "tilannemuistin" käsitettä tiede ei taida tuntea.)

Työmuisti on kognitiivisen psykologian, neurotieteen, neuropsykologiaan ja kognitiotieteen alaan kuuluva keskeinen peruskäsite. Liittyy läheisesti tarkkaavaisuuteen ja havainnointikykyyn, ja eritoten siihen, montako asiaa kerrallaan voi pitää mielessä. Perinteisesti työmuistin kooksi on määritelty 7±2 toisiinsa liittymätöntä mieltämisyksikköä, mutta tutkimusten mukaan todellinen koko on 4.

Measures of working-memory capacity are strongly related to performance in other complex cognitive tasks, such as reading comprehension, problem solving, and with measures of intelligence quotient.[31]

Eli työmuistin kapasiteetti liittyy läheisesti älykkyyteen ja älykkyysosamäärään.

Työmuisti (wikipedia)
https://en.wikipedia.org/wiki/Working_memory (wikipedia)

Ja: simpanssin työmuisti on siis parempi kuin ihmisen...
ks. aiemmin linkkaamani video.
Tosin voi kyllä kysyä kuinka hyvin tuo koeasetelma sitten mittaa työmuistia.
Tässä vastaava toinen video, jossa sanotaan nimenomaan testattavan työmuistia, ja jolla vertaillaan ihmisen ja simpanssin työmuistia:
Working Memory – Chimpanzees vs. Humans


Tässä testissä väitetään testattavan työmuistia:
Chimpanzees' working memory similar to ours (Science Daily, 2019)
Työmuistin toiminnot ovatsuurinpiirtein samat ihmisellä ja simpanssilla, mutta aikuinen ihminen käyttää toisenlaisia, kehittyneempiä hakukriteereitä. Yhden nuoren simpanssin työmuistikapasiteetti oli 7. Yleinen tulos oli, että simpanssit pärjäsivät noin 7-vuotiaan ihmislapsen tasoisesti.

[Karikko]

Simpanssin TYÖmuisti on parempi kuin ihmisen. (Mitään "tilannemuistin" käsitettä tiede ei taida tuntea.)

Joo varmaan on tarpeellista olla tarkkoja sanamuodossa.
Tilanteissahan sitä työmuistia käytetään, kuten esimerkiksi simpassien testeissä "he muistavat tilanteessa olevien kuvioiden sijoittumisen "työmuistinsa isomman kapasiteetin avulla.

Työmuisti minun käsittääkseni tarkoittaa juuri sitä tilanteissa ilmenee..

[kertsi]

Olet käsittänyt ihan perseellen sekä työmuisti-käsitteen että sanamuoto-käsitteen. Kyseessähän ei ole saman sanan eri sanamuoto, vaan kokonaan ihan toinen sana, joka ei sitäpaitsi mitenkään liity käsiteltävään asiaan (joka oli työmuisti), semminkin, kun koko sanaa "tilannemuisti" ei edes ole olemassa, paitsi sinun mielikuvituksessasi, Karikko. Hei hei taas.

[Karikko]

Olet käsittänyt ihan perseellen sekä työmuisti-käsitteen että sanamuoto-käsitteen. Kyseessähän ei ole saman sanan eri sanamuoto, vaan kokonaan ihan toinen sana, joka ei sitäpaitsi mitenkään liity käsiteltävään asiaan, semminkin, kun koko sanaa ei edes ole olemassa, paitsi sinun mielikuvituksessasi, Karikko. Hei hei taas.

Joo pyrinkin "käsittämään enemmän asioita, kuin sanoja jolla niitä asioita pyritään kuvaamaan.

Tilanteissa tajunta tietenkin tekee oman osansa ja se toimii kiitettävästi simpanssin osalta -ainakin ihmisen vastaavaan verraten-- mutta älykkyydeksi en sitä suoranaisesti väittäisi.

"Työmuisti on kyllä veikeä sana- tekeekö se työtä, vai mitä se pyrkii kuvaamaan?

Tajunta toimii tilassa ja ajassa, kuten varmaan hyvin tiedät ja "apinan tajunta toimii oikein hyvin tietyissä asioissa-

[Toope]

Simpanssin TYÖmuisti on parempi kuin ihmisen. (Mitään "tilannemuistin" käsitettä tiede ei taida tuntea.)

Sarjassamme syvällisiä ajatuksia...

[a4]

Joo pyrinkin "käsittämään enemmän asioita, kuin sanoja jolla niitä asioita pyritään kuvaamaan.

Jos asioita kuvataan sanoilla niin ilman sanojen ymmärtämistä asioiden kuvaukset menevät perseelleen.

[Hiha]

"Työmuisti on kyllä veikeä sana- tekeekö se työtä, vai mitä se pyrkii kuvaamaan?

Daa dirlan dirlan daa. Termi työmuisti löytyy psykologian alkeisoppikirjoistakin.

https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta

[Karikko]

"Työmuisti on kyllä veikeä sana- tekeekö se työtä, vai mitä se pyrkii kuvaamaan?

Daa dirlan dirlan daa. Termi työmuisti löytyy psykologian alkeisoppikirjoistakin.

https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta

Toki, selitäpä mitä työtä se tekee.. Onko se esimerkiksi älykäs- kuten joku voisi ymmärtää?

Tajunnan prosessit tietenkin kuluttavat energiaa.