Joskus vielä uskallaudun kokeilemaan kaakaojauhetta (!) linssikasvissopassa nk. tässä reseptissä:
Tuhti linssi-bataattikeitto (HS)

Mulla sumakki (ja tomaatti) toivat hapokkuutta, tuossa reseptissä lime. Sokerin sijaan mulla oli mangochutney, joka on sekä suolaista että imelää.

Tätä pitää tehdä:



https://www.msn.com/fi-fi/ruoka-ja-juoma/ruokauutiset/kasvisgratiiniko-tyls%c3%a4%c3%a4-ruokaa-kokin-vinkill%c3%a4-taiot-retroruoasta-supermaukasta-%e2%80%93-ja-viel%c3%a4p%c3%a4-helposti/ar-BBU6vvq?li=BBr5KbI&ocid=mailsignout

Saisiko tuosta gluteenittoman korvaamalla vehnäjauhot jollain muulla? Voiko esm. tattari-, maissi- tai perunajauhoilla suorittaa tuon leivityksen, tuntuisi olevan kuitenkin olennainen osa konseptia tässä.

Ainakin tämä käyttäytyy hyvin vehnäjauhomaisesti, joten tuolla nyt lähtisin kokeilemaan:
https://www.sempergluteeniton.fi/tuotteet/gluteeniton-jauhoseos

On olemassa myös gluteenitonta korppujauhoa. Luulen, että se voisi olla vielä herkullisempaa tuossa munakoisogratiinissa (yllä).

Meidän kaapissa oli ainakin Pirkka tummaa ja vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta.

Pitänee etsiä gluteenitonta korppuseosta vielä lisäksi, ja aloittaa testaus.

Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Lasagne, ja sen sisartuote Lasagnette, on yksi herkkumätöistäni. Pakkauksen mukaan siitä tulee neljä tukevaa annosta, mutta omalla viritykselläni lähes tuplaan annosten määrän, sillä itselleni alkuperäinen annos on liikaa ja liian tieheäenerginen.

Kevyempi Lasagnette:
Korvataan nelijalkainen jauheliha broilerin jauhelihalla, jonka joukossa pyöritellään pari pilkottua keskivahvaa chiliä, ja lisätään pakkaus (n.400gr) tuoretta parsakaalia pilkottuna kastikkeeseen. Poppamiehen Carlic Rub -maustetta noin ruokalusikallinen.
Nuo parsakaalit pilkoin niin, että nuppupäät jätin vähän suuremmaksi ja varsiosat kuutioin noin sentin kuutioiksi.
Valmistus muuten ohjeen mukaisesti. Tuotoksen jaoin seitsemään annoskippoon ja niistä muutaman jätin lähipäivinä syötäväksi ja loput pakkaseen.

Tuon lasangeten voisi tehdä kokonaan myös liedellä ja silloin parsakaalin nuppupäät voi lisätä reilusti myöhemmin, jotta ne ei pehemene liikaa.
Samasta olen tehnyt myös porkkanaversion raastamalla kastikkeeseen hyvin karkeana raasteena noin 500 gr porkkanaa.

Nämä vahvastimaustettuina sopivat myös niille, jotka eivät niin välitä lämpimistä vihanneksista

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.

Emmää löytänyt kaupasta munako-isoa ja tuli muutos plääniin. Valmistinkin toisenlaista ruokaa, peruna-jauhelihalaatikkoa käyttäen omaa päätäni. Tuli erinomaista.

Tarveaineet:

14 perunaa viipaloituina, 400g 10% naudan jauhelihaa ruskistettuna, Mutti-tomaattipyrepurkki, parmesan-juustoraastetta vajaa pussillinen, desi maitoa ja kananmuna, ruokakermaa 2,5dl, voita, suolaa, savupaprikaa, mustapippuria

Uunissa reilu tunti, lämpö noin 180.

Jollei suorastaan sulata sydäntä, niin melko varmasti ahtauttaa (lähde THL). Uskon, että on parempaa kuin Antti Rinteen pasta.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.

Etkö syö koskaan mitään tuoretta, salaatteja tai hedelmiä? Niihin tarvitaan leikkuulautaa, raastinrautaa, kokkiveistä (ja kuorimaveistä).

Itselleni einesten syömisen isoin este on niiden epäterveellisyys. Ensinnäkin ne ovat alumiiniin tai muoviin pakattuja, ja alumiini voi aiheuttaa Alzhemeria ja muovien pehmenteissä on hormonihäiritsijöitä, jotka on liitetty mm. syöpiin ja lihavuuteen. (Siinä pakkauksessa ei ainakaan kannata lämmittää sitä pakastetta em. syistä.) Toisekseen, niissä on aivan liian vähän kasviksia (kun teen itse ruokaa, lisään melkein ruokaan kuin ruokaan vähintään saman verran kasviksia kuin on muuta kuten hiilari- tai proteiiniruokaa. Kolmanneksi, valmisruoissa on liikaa suolaa. Oma verenpaineeni pysyy aisoissa sillä, että en juurikaan käytä ruoanlaitossa suolaa. Neljänneksi, valmiseineksiä syöden tulisi syötyä liikaa sokeria, tyydyttyneitä rasvoja, punaista lihaa, mitkä ovat mm. sv-tautien ja syöpien riskitekijöitä. Viidenneksi, ravintoarvoista häviää jonkin verran pakastaessa ja uudelleen lämmittäessä. Kuudenneksi, olen niin vaihtelunhaluinen, että kyllästyisin samoihin pöperöihin alta aikayksikön - arvelen, että on hyvä hajauttaa riskejä ja syödä monenlaista ruokaa ja varsinkin monenlaisia värikkäitä kasviksia. (Toisaalta tylsä valmisruoka voisi kyllä pitää painoa kurissa ihan vaan sen tylsyyden vuoksi.) Seitsemänneksi, osaan tehdä paremman makuista ruokaa kuin yksikään valmisruoista, siitä huolimatta, että itse tehtyinä ne ovat huomattavasti terveellisempiä edellä listatuista syistä. (Tämä seitsemäs seikka kyllä kieltämättä hieman vähentää tervellisyyttä, jos itsetehdyn ruoan maukkauden takia tulee ajoittain sitten syötyä liikaa.) Kahdennakseksi, valmisruoissa ei lähes koskaan ole täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä, tai ylipäätänsä riittävästi kuitua (mikä puolestaan nostaa esim. kolesteroliarvoja). Yhdennäkseksi, kihtini pysyy kurissa omatekoisella ruoalla. Jos elän eineksillä nk. joskus pakosta esim. omaiseni erään muuton aikana noin viikon, pari, sain järkyttävät kihtikivut sormiin. Luulen sen johtuvaan siitä, että einesten jauhelihassa on mukana joko kanan nahkaa tai sian kamaraa (ja kalaeineksissä kalannahkaa), mitkä kaikki ovat erittäin puriinipitoisia.

Lisäksi vielä taloudelliset näkökulmat. Tästä en ole aivan varma, kumpi on halvempaa, epäterveellinen valmisruoka (yl. valkoinen makaroni tai valkoinen riisi tai peruna +sikanauta) vai itse tehty terveellisempi ruoka. Ruokahävikkiä tulee jonkin verran sekä raaka-aineiden osalta, että joskus harvoin valmiin ruoan hävikin osalta. Kun pitää jääkaapissa paljon hedelmiä, vihanneksia ja muita raaka-aineita, vie se kai vähän enemmän sähköä. Raaka-aineiden roudaamiseen menee enemmän bensaa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:03:10

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 08:57:43

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 28, 2019, 08:44:24
Aika laiskana ruuanlaittajana käytän aina välillä valmiita ateria-aineksia pohjana, joita virittelen mieleiseksi. Yksineläjän on hankala joitain ruokia tehdä, jos tarvitaan pieniä määriä monia eri raaka-aineita, niin pitkään säilymättömät niistä nahistuu kaapissa ennen kuin uusi käyttötarve tulee ja muista kertyy kaappiin turhaan harvoin käytettäviä aineksia, joten loput niistäkin tuppaa vanhentumaan.

Yksineläjän ruokatalous on kieltämättä hieman haasteellinen, mutta tarjoaa etujakin. Minäkin olen pikkuhiljaa siirtynyt kokonaan valmisaterioihin lähinnä sen vuoksi, että keittiö pysyy aina siistinä. Suoraan pakkauksesta nautittu ateria ei jätä jälkeensä kuin likaisen haarukan ja juomalasin. Jääkaapissakaan ei ole silloin mitään ylimääräistä ja pilaantuvaa. Joskus sentään tulee liattua myös kattila makaronin kettämisessä tai perunamuusin teossa.

Kauppojen valmisateriavalikoima on nykyään ruhtinaallinen ja viikon ateriat pystyy suunnittelemaan täysin etukäteen, ellei tule yllätysvieraita. Heitäkin varten on pakkasessa aina jotakin.

Etkö syö koskaan mitään tuoretta, salaatteja tai hedelmiä? Niihin tarvitaan leikkuulautaa, raastinrautaa, kokkiveistä (ja kuorimaveistä).

Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa. Tuunaan myös usein valmisruokia lisäämällä niihin runsaasti raakaa sipulia. Vihanneksia sisältäviä keittoruokia suosin myös. Ja muutaman kerran viikossa syön valmissalaatin. Erilaisia hedelmämehuja tulee juotua myös paljon. Suosikkini on ananas-porkkana gefilus. Eiköhän noilla saa jo yliannostuksen vitamiineja.

Valmisruoka-annoksen yksi etu piilee siinä, että annoskoko on yleensä hieman liian pieni minulle jolloin ei tule ahmittua liikaa.

Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Keittoruoassa sinkkutaloudessa on omat haasteensa. Lähinnä purjon ja mukulasellerin takia tulee tehtyä ruokaa enemmän kuin haluaisi, eli yleensä semmoiset noin neljä litraa on sopiva määrä isolle purjolle ja kokonaiselle tai puolikkaalle sellerille. (En viitsi pakastaakaan selleristä ja purjosta osaa, kun sitten ne eivät enää ole hyvänmakuisia.)
Viimeksi pakastin neljä noin 0,7 litran pänikkää valmista soppaa. Kun sulatan niitä yksi kerrallaan, siirrän sisällön kattilaan, jossa on pieni vesitilkka keitettynä.

Viimeinen kokeiluni oli thaikkuvivahteinen siskonmakkara-Härkis-soppa:
(juurekset hyvin harjattuna ja pestynä ja putsattuna, pilkottuna)
Aikaa valmistukseen meni alle tunti.

Tässä järjestyksessä 10 litran kattilaan (tulee noin neljä litraa soppaa, joten helpompi tehdä isossa kattilassa):

vettä 1-1,5 litraa

10-15 maustepippuria
2 rkl fenkolinsiemeniä
1-2 rkl chilihiutaleita
5 mustapippuria
2 rkl kurkumaa
1 kasviliemikuutio (sis. vähän suolaa / 4 litraa soppaa)
2 sitruunaruohoa (muserrettuna, uloimmat lehdet poistettuna *) )

vajaa mukillinen punaisia linssejä (putsattu/tarkastettu, huuhdottu)

puolikas isoa mukulaselleriä
4 isoa luomuporkkanaa
1 iso palsternakka
2 violettia pientä bataattia **)
2 isoa perunaa
2 sipulia
5 valkosipulin kynttä
ison purjon valkoinen osa pilkottuna
lehtikaalin ruotoja pilkottuna

1 pkt siskonmakkaraa (pursotettuna kiehuvaan soppaan palleroiksi)
1 pkt Härkistä

purjon vihreä osa pilkottuna  (K-vitamiini)
lehtikaalin vihreä osa pilkttuna (200 g lehtikaalia?)  (hyvin pikainen kuumennus) (K-vitamiini)
rosmariinia (huipputerveellinen mm sydämelle)
(jotain muutakin yrttimaustetta taisin laittaa, en muista mitä)

Jäähdytetään pikaisesti kylmävesihauteessa (vettä pariin kertaan vaihtaen) niin, että em. vihreät pysyvät kirkkaan vihreinä.
---
Kun en viitsinyt erikseen tehdä salaattia, pilkoin suoraan sopan päälle lautaselle:
kirsikkatomaatteja
kesäkurpitsaa
paprikaa
salaattisekoitusta, jossa mm. pinaattia ja rucolaa ja punasalaattia
1-2 tl oliiviöljyä

---
Ensi kerralla jätän jomman kumman pois, joko siskonmakkaran tai Härkiksen. Nyt suutuntuma sopasta oli hieman liian rasvainen.

*) uloimmat sitruunaruohon lehdet olisi voinut laittaa soppaan kiehumaan ja noukkia pois valmiista sopasta.
En ole oikein sinut vielä sitruunaruohon kanssa, ja funtsin, että kovat kärkiosat voisi lisätä soppaan aikaisessa vaiheessa nk. nyt, mutta jättää pehmeiden tyviosien lisäämisen myöhäisempään vaiheeseen niin, että niiden ihana aromi säilyy paremmin. Mielipiteitä tästä?

**) violetti bataattikin on uusi tuttavuus. On muuten huikean värinen raakana! Mitenhän tuon värin saisi pysymään? Pitäsii varmaan keittoaikaa lyhentää. Ehkä sitruunamehu tai muu hapokkuus voisi avittaa?

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Juu. Raaka-aineita valvotaan, ihan niinkuin rakennustöitäkin. Molemmissa tapauksissa löytyy silti välillä rakennevirheitä ja huonoa betonia tai muuten epäkelpoja ratkaisuja. Romanialaista työhevosta myydään priimanautana jne.

Kun mahdollisimman tarkkaan tietää raaka-aineiden alkuperän voi rauhallisin mielin ja tervettä järkeä käyttäen valmistaa parempaa ruokaa. Eipä silti, yleensä home on ystävä, sillä minulle se ainakin kertoo sen, että parasta ennen meni jo. Teolliset einekset on käsitelty sellaisilla kemikaaliryöpyillä ettei homehtumista välttämättä ilmene, ainakaan totutussa aikataulussa.

Ehkä olisi syytä valmistaa ihmisrehujakin, kissan-, koiran-, sian-, ja kananrehun lisäksi, jotta laiskat tiskaajat pääsisivät helpommalla - voisi syödä maittavia raksuja suoraan säkistä. Jos lihoo liikaa, niin päiväannosta on helppo pienentää, kun syö vain niitä samoja naksuja. Kalorilaskelma on pussin kyljessä.

Nimeäminen olisi hauskaa:

Esim: Penan voimanaksu, paljon liikkuvalle ja aktiiviselle uroskaverille tai Emman kasvispelletti, vegaanisia papuja ja yrttejä.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa.

Miksi kuorit, torjunta-ainejäämien vuoksiko? Omena on kyllä se hedelmä, jossa lienee tymäkimmät torjunta-ainekoktailit. Joku ravitsemusterapeutti sanoi itse siitä syystä aina ostavansa luomulaatuisia omenia. Jos käyttää luomuomenia, silloin ainakaan ei tarvitse huolehtia torjunta-aineista. (Luomuomenia saa ainakin Ldlistä, ja ehkä isommista marketeista.) Sen kus vaan pesee kunnolla ja syö kuorineen. Käsittääkseni nimenomaan siinä kuoressa on ne ravitsemuksellisesti olennaisimmat osat, flavonoidit sun muut. Itse otan sen riskin, että syön kaikki omenat kuorineen, hyvin pestyinä. Mutta en tiedä kuinka viisasta se on. (Tietty, jos on jokin esim. sappivika, se olisi sitten syy kuoria.)

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 28, 2019, 11:46:04

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Onhan minulla aina mandariineja, banaaneja ja omenoita  pöydällä kulhossa. Omenat ovat lähinnä koristeena, sillä niiden kuoriminen on sottaista puuhaa.

Miksi kuorit, torjunta-ainejäämien vuoksiko?

Omenat ovat minulle ensisijaisesti sisustuselementtejä jolloin niiden tietenkin tulee olla tietyn värisiä ja täysin virheettömiä. Jotta tuo tavoite saavutetaan, joudun hankkimaan sellaisia omenoita joissa päällä paksulti torjunta-aineita ja ties mitä vahaa, joka saa ne kiiltämään. Korkeintaan puolet niistä ehdin yleensä syömään ennen kuin ne noin kahden kuukauden kuluttua alkavat mätänemään. Niiden kuoressa on niin kovat suoja-aineet, että mätäneminen tapahtuu kokonaan omenan sisällä, eikä sitä huomaa visuaalisesti mitenkään. Tietyn ajan kuluttua omena pehmenee ja yksinkertaisesti lysähtää kasaan pelkästä omasta painostaan.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 28, 2019, 11:43:06

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 28, 2019, 11:15:48
Suhtaudun hieman skeptisesti valmisruokien epäterveellisyyteen. Einestehtaisssa raaka-aineiden puhtautta valvotaan huomattavasti tarkemmin kuin kotitaloudet pystyvät valvomaan.

Juu. Raaka-aineita valvotaan, ihan niinkuin rakennustöitäkin. Molemmissa tapauksissa löytyy silti välillä rakennevirheitä ja huonoa betonia tai muuten epäkelpoja ratkaisuja.

Kyllähän tavallisten hartiapankkirakentajien itse kyhäämissä rakennuksissa on moninkertainen määrä rakennusvirheitä verrattuna talotehtaiden toimittamiin rakennuksiin.