Myönnän, että itse en ala enää myös moisia korjailemaan, jos kyse ei ole virallisesta kirjoittelusta. Samoin kuulun MO:n moittimaan porukkaan, eli kirjoittelen nato miten sattuu ja kaksoispisteetkin lyhenteistä usein puuttuvat. Mielestäni ihan tarkat säännöt ei ole niin olennaisia ainakaan tällaisessa rennossa kirjoittelussa, mitä esim. tällä foorumilla on.
Ilman muuta taivutuspäätteisiin ynnä muuhun liittyy paljon vaikeita asioita, ja rento kirjoittelu on erikseen. Ihan varmasti mun viesteissä on kirjoitusvirheitä ja pilkkuvirheitä ja ties mitä virheitä.
Naton suhteen pointti oli ehkä sellainen että mun mielestä kaikista helpointa on kirjoittaa se ihan vain sanana jota taivutetaan normaalisti. Siihen ei siis tarvitse soveltaa mitään vaikeita sääntöjä eikä käyttää kaksoispistettä.
Yksi esimerkki tavallaan vaikeasta tilanteesta olisi vaikka sellainen, että haluat kirjoittaa asiatyylisesti ja kysyä, onko joku ihminen pelannut peliä nimeltä
The Witcher 3. Puheessa näissä on minusta pakko käyttää arkisempia numeroiden muotoja kuten "ykkönen, kakkonen, kolmonen" jne. Olisi aika koomista sanoa pelaavansa "Witcher kolmea". Kuvittelisin että lähes aina se olisi "kolmosta".
Kuvitellaan vaikka tilanne, että olet jossain pelifirman suomenkielisessä asiakaspalvelussa töissä. Siellä varmaan tuntuisi liiankin rennolta kirjoittaa asiakkaalle "Witcher kolmonen", vaan se olisi joko "The Witcher 3" tai vähintään "Witcher 3", vaikka tyyli olisi rentokin.
Hämmentävä tai vaikea kysymys on se, miten tähän sovelletaan taivutuspäätteitä. Jos taivuttaa täysin oikein, se tarkoittaisi että luettaisiin ääneen esimerkiksi "The Witcher 3:n (kolmen)" tai "The Witcher 3:a (kolmea)"
Tossa kohtaa tulee mun mielestä ehkä jo vastaan sekin, että onko sillä nyt oikeasti mitään väliä miten joku luetaan ääneen
Kun ei ole olemassa mitään helppoa tapaa tehdä sitä "oikein", mun mielestä silloin voidaan jo ajatella että jokainen kuvitelkoon sen lukiessaan muotoon "kolmen" tai "kolmosen", "kolmea" tai "kolmosta" tai ihan mitä mieli tekee.
Ei se minua välttämättä ärsytä jos joku kirjoittaa KELA:n tai NATO:n. Niissä vaan olis avoinna sellainen vaihtoehto että kirjoittaa sen sijaan
Kelan ja
Naton, jolloin samalla kiertää kaikki tähän liittyvät ongelmat kokonaan.
Puolueiden nimistä on olemassa sellainen vanha käytäntö, että viralliset nimet ja niitä tarkoittavat lyhenteet kirjoitetaan isolla, mutta lyhyet epäviralliset nimet kirjoitetaan pienellä.
Puolueiden viralliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja samalla tavoin kuin ne on merkitty puoluerekisteriin. Yleensä mediassa kuitenkin käytetään puolueen lyhyempää, epävirallista nimeä, joka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (tässä sulkeissa):
Kansallinen Kokoomus (kokoomus)
Suomen Keskusta (keskusta)
Vihreä liitto (vihreät)
Kun puolueiden nimet lyhennetään, nimilyhenteet tarkoittavat virallista nimeä. Siksi ne aloitetaan isolla kirjaimella. Jos lyhenne luetaan kirjain kerrallaan (esim. SDP luetaan [äs-dee-pee]), loppuun ei tule pistettä.
Kok., Kesk., Vihr.
SDP, RKP, PS
Puolueen jäsenyyttä (kuten kokoomuslainen) tarkoittava lyhenne kirjoitetaan sen sijaan pienellä:
kok.
kesk.
vihr.
sd.
Olen itse taipuvainen ajattelemaan, ettei Kielitoimiston ohje kuvaa kovin hyvin ihmisten luontaista kielenkäyttöä.
Minulle on aivan sama, kirjoittaako joku "Vihreät" vai "vihreät", Kokoomus vai "kokoomus", "SDP" vai "Sdp" ja niin edelleen.
Ongelma Kielitoimiston ohjeessa on lähinnä se, että puolueet itse käyttävät virallista nimeä lyhyempiä nimiä virallisissa yhteyksissä ja isolla kirjoittaen: esimerkiksi Vihreät, Sosiaalidemokraatit, Kokoomus — ja niin edelleen.
Siinä mielessä ei ole oikein tätä päivää tehdä isoa eroa siihen, että erisnimi on puoluerekisteriin kirjattu nimi tai tätä tarkoittava lyhenne, kun taas kaikki muu on epävirallista ja pienellä kirjoitettavaa lempinimeä.
